”Sitten lähdettiin raitille sekoilemaan” – Katri Helenan ja Jonne Aaronin unohtumattomimmat vappumuistot

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kahden eri sukupolven suosikkiartistin Katri Helenan ja Jonne Aaronin vappumuistoissa on eroja, mutta on niissä yhteistäkin. Molempien vappuihin kuuluivat lapsuudessa työväenlaulut.  © Anni Koponen
Seuran arkistosta: Katri Helenan ja Negative-yhtyeen Jonne Aaronin unohtumattomimmat vappumuistot kumpuavat lapsuudesta. Katrin muisto on 50-luvulta, Jonnen 90-luvulta.

Katri Helena

Hauskin vappumuistosi?

Minulla on ollut kovin erilaisia vappuja. Monta vappua olen ollut keikoilla, tosin en enää vuosikymmeniin. Ehkä se mukavin muisto tulee lapsuudesta, kun sai vapunpäivänä laittaa tennarit jalkaan, mekon päälle ja mennä ne päällä ulos, vaikka olisi ollut vähän kylmäkin. Lapsuuskylällä vappuun kuului vappumarssi.

Vapputraditiosi?

Vappuna on aina katsottu, kuinka järvestä lähtevät jäät. Nykyisin olen vappuna kotona. Silloin saattaa tulla enemmän tai vähemmän porukkaa vieraisille. Täytyyhän vappua pikkuisen juhlistaa! On pitänyt paistaa vappumunkkeja: niiden kuuluu olla pieniä ja pyöreitä.

Vappujuomasi?

Vappujuomani on alkoholiton kuohuviini, joka on tehty mustaviinimarjan lehdistä. Sitä tehdään Pohjois-Karjalassa. Voin ottaa lasillisen ihan oikeaa pirskuvaa kuohuvaakin.

Hurjin vappumuistosi?

Vappu ei ole esiintyjälle kovin railakas. Joskus yleisössä oli kaikilla todella kova meno päällä, mutta en muista mitään erityistä.

Vappulaulu?

Työn orjat sorronyöstä nouskaa. Se tuli sieltä kaukaa lapsuudesta meidän kylältä. Toinen on Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö, kevätvirsiä viidakko kaikaa. Se on oikein vappulaulunumero yksi.

Olet ollut suunnittelemassa nimikkomalliasi Aino-aamutossuille. Voiko niitä käyttää vappuna?

Nehän ovat ihan loistavat vappukengät! Voi kulkea ulkona ja hipata sisällä. Kun valvotaan yö, jalat eivät väsy aamutossuissa. Varpaat hymyilevät.

Jonne Aaron

Hauskin vappumuistosi?

Lämpättiin The Rasmus -yhtyettä vappuna 2003. Meiltä oli tullut kuukautta aikaisemmin ensimmäinen levy, ja se oli noussut heti listoille. Tampereen Pakkahuone oli loppuunmyyty. Se oli ikimuistoinen vappu. Huomasi, että nyt on bändin ura lähtenyt nousuun. Sen keikan jälkeen lähdettiin Alavudelle toiselle keikalle. Se oli ensimmäinen kerta, kun meillä oli kaksi keikkaa päivässä.

Viime vappupäivänä lähdin Amerikkaan kirjoittamaan uusia biisejä, ja siksi vappuaatto meni kotona. Nykyään menen vappupäivänä usein picknickille nauttimaan kevätpäivästä.

Vapputraditiosi?

Nuorempana oli tapana kokoontua hotelli Rosendahlin rantaan Tampereella. Siellä sai aina pelätä, tuleeko halosta vai nyrkistä. Muusikkona vappu on vähän toisenlainen: artisti on juhlapyhät tien päällä. Nykyään minun ei tarvitse vappuaattona lähteä ulos. Olen mieluummin kotona, katson jotain elokuvaa ja saatan käydä picknikillä, mutta siinä se.

Sima ja munkit kuuluvat vappuun. Silloin voi syödä hyvällä omallatunnolla. Vaikka voinhan mä kyllä syödä muulloinkin.

Vappujuomasi?

Teininä oli kova meininki. Tehtiin itse kotikeitosta kiljua vai olikohan se viiniä… Sitten lähdettiin raitille sekoilemaan. Muistan sen kiljun maun vieläkin. Ja

”Sitten lähdettiin raitille sekoilemaan” – Katri Helenan ja Jonne Aaronin unohtumattomimmat vappumuistot

ja ajatuksen, että ei enää ikinä tätä. Mutta äkkiä se unohtui.

Hurjin vappumuisto?

Ne on jotain ensikännijuttuja. Ensimmäisen kännin vedin liian nuorena, 10–12-vuotiaana. Ei siitä viitsi edes puhua. Vappu oli kevään merkki, ja siksi ne kännit liittyi juuri vappuun.

Vappulaulu?

Eespäin, eespäin sorron tiellä. Sukulaismies lauloi sitä aina vappusimoissaan. Keikkatyöläisenäkin voi hyvällä omatunnolla vappua juhlia, onhan se työväen juhla.

Olet ollut suunnittelemassa bändisi Negativen nimikkomallia Reino-aamutossuille. Voisiko niitä käyttää vappuna?

Ihan miten vaan. Tossut jalkaan, ja antaa viedä, minne tossujen kärki näyttää. Ne on kevyet kulkea.

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 17/2010.

X