Stylisti-malli Maryam Razavi kertoo äitinsä parantumattomasta syövästä Annassa: ”Muistan koko ajan, että voin menettää elämäni tärkeimmän ihmisen”
Maryam Razavi joutui opettelemaan uuden roolin elämässään, kun äiti sairastui syöpään. Äiti ja tytär eivät ole vieläkään tottuneet ajatukseen luopumisesta.
Maryam Razavin äidillä Kaija Razavilla todettiin suolistosyöpä viisi vuotta sitten. Kontrollitarkastuksessa joulukuussa 2015 hänen keuhkoista löydettiin kuitenkin yksitoista etäpesäkettä, joita ei leikattaisi. Lääkärit antoivat hänelle kaksi ja puoli vuotta elinaikaa.
Äidin ja tyttären roolit menivät päälaelleen ja molemmat joutuivat hyväksymään vaikeita asioita.
”Tunnen yhä epävarmuutta siitä, olenko osannut tukea vanhempiani riittävästi”, Maryam Razavin sanoo Annassa.
Äiti ja tytär opettelivat uudet roolit
Kuultuaan äitinsä ensimmäisestä diagnoosista viisi vuotta sitten, Maryam oli Kööpenhaminassa kuvausmatkalla.
”Tietenkään en ollut enää lapsi, mutta olen elänyt pitkää nuoruutta. Elämäni oli ollut siihen asti aika huoletonta. Yhtäkkiä sairaus löi meitä silmille. Tuli sokki, pelko ja epätietoisuus”, Maryam muistelee.
Mallin töihin oli välillä vaikea keskittyä, kun itku oli herkässä.
Myös äiti Kaija joutui ottamaan apua vastaan ja kamppailemaan.
”Minun oli hyvin vaikea antaa periksi ja myöntää, etten olekaan enää vahva äiti ja puoliso.”
Selviytymistrategian keskiössä oli Maryamin ja toisen tyttären, Shadin, vierailut.
Lohtua pienistä asioista
Syöpäkasvain onnistuttiin leikkaamaan, mutta etäpesäkkeiden löytyminen pisti koko perheen suunnitelmat jälleen uusiksi ja selviytymistarina muuttui sopetumiseksi.
Maryam on aina puhunut äitinsä kanssa paljon ja he suhtautuvat suruun ja onnellisuuteen samalla tavalla.
”Yritämme olla itsellemme ja toisillemme rehellisiä. Huonoja fiiliksiä ei voi aina paeta. Surulle ja harmille on annettava tilaa. Hyviä ajatuksia kannattaa vaalia ja nauttia siitä, mikä voi tuottaa onnellisuutta.”
Onnea ja lohtua äiti ja tytär tuovat toisilleen pienistäkin asioista, kuten jaetuista Instagram-kuvista tai ulkoilulenkeistä.
Maryam ei enää ajattele äitinsä sairautta joka päivä.
”Silti muistan koko ajan, että voin menettää elämäni tärkeimmän ihmisen”, Maryam sanoo.