Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Päivi Laine on nähnyt, että kaikki on mahdollista – myös pahassa: ”Ei ole kyse Putinin vaan koko Venäjän sodasta”
Ennen Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Päivi Laine uskoi, että kriisit ratkotaan diplomatialla, ei aseilla. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
”Ukrainians killed by Putin” lukee Maidan-aukion muistomerkissä. "Putinin tappamat ukrainalaiset." Liput edustavat sodassa kuolleiden määrää. ”Suomi ei ole eri asemassa kuin muutkaan Venäjän rajavaltiot”, sanoo suurlähettiläs Päivi Laine.
Sireeni soi monta kertaa yössä. Ilmahälytyksen alkaessa Suomen Ukrainan suurlähettiläs Päivi Laine raahautui illalla valmiiksi petaamansa jumppamaton ja makuupussin päälle vessan lattialle ja veti pyyhkeen peitokseen.
Oli toukokuu.
Venäjän 24. helmikuuta aloittama sota Ukrainassa jatkui, mutta Päivi Laine oli palannut asemapaikkaansa Kiovaan Suomessa vietettyjen kuukausien jälkeen.
”Loistokasta diplomaattielämää vessanpytyn ja allaskaapin välissä”, hän sanoo ja naurahtaa.
Istumme suurlähettilään residenssissä Kiovassa. Korttelin päässä on presidentti Volodymyr Zelenskyin hallintorakennus.
Itä-Eurooppa on Päivin osaamisen ydinaluetta. Hänellä on kokemusta myös Irakista, kriisialueella toimimisesta. Ukrainassa käytävää sotaa on silti mahdoton ymmärtää.
”Yksi tajuamani seikka on se, että ihan kaikki on mahdollista. Myös pahassa.”
Ukrainalaiset ovat kiitollisia siitä, että eri maiden diplomaatit ovat palanneet Kiovaan. ”He uskovat, että sekin saattaa pidättää Venäjän hyökkäysintoa tänne”, Päivi sanoo. © Miska Puumala
”Se alkoi nyt”
Palattuaan joululomalta Kiovaan kuluvan vuoden alussa Päivi Laine esitti päivittäin jokaiselle kohtaamalleen ukrainalaiselle saman kysymyksen: uskotko sodan alkavan?
Vaikka uhka oli tuntuva, kukaan ei olettanut, että siitä seuraisi laajaa hyökkäystä. Venäjä korkeintaan tiivistäisi toimiaan idässä, jossa Itä-Ukrainan sota oli ollut käynnissä jo vuodesta 2014.
Edes Yhdysvaltojen ja Britannian tiedustelujen selkeä viesti tilanteen eskaloitumisesta ei täysin vakuuttanut.
”Ajatus oli se, ettei Venäjä aloita sotaa, koska siinä ei olisi mitään järkeä.”
Kun sota järjettömyydessäänkin näytti väistämättömältä, Suomen suurlähetystö päätettiin siirtää Kiovasta läntiseen Lvivin kaupunkiin. Päivi ehti olla siellä reilun vuorokauden.
Keskiviikkoiltana 23. helmikuuta Päivi laittoi herätyksen soimaan vähän ennen kuutta, koska oli luvannut haastattelun aamutelevisiolle Suomeen. Hän heräsi jo viideltä Tanskan suurlähettilään soittoon.
”Se alkoi nyt”, kuului viesti.
Vielä samana päivänä Päivi siirtyi Puolaan ja siitä eteenpäin Suomeen.
”Venäjä ulottuu aseillaan kaikkialle Ukrainaan”
Suurlähetystön tärkein tehtävä on tarvittaessa auttaa maassa olevia Suomen kansalaisia. Erilaisia kriisitilanteita, kuten pandemiaa, luonnonkatastrofeja ja sotaa varten on varautumissuunnitelmat. Toimiin koulutetaan ja niitä harjoitellaan. Päiville on ollut valtavasti hyötyä myös kokemuksesta Irakista, jossa hän toimi kiertävänä suurlähettiläänä vuosina 2016–2020.
Irakissa uhka tuli ympäröivästä yhteiskunnasta. Oli varottava kaappauksia, autopommeja ja ammuskelua. Ilman turvamiehiä ei voinut liikkua lainkaan, ja heidänkin kanssaan se oli rajoitettua.
Kun Päivi Laine siirtyi suurlähettilääksi Ukrainaan, vapauden tunne oli konkreettinen.
”Joka kerran kävellessäni ovesta ulos ajattelin, että ah, voin vain mennä.”
Enää tunne ei ole sama.
Uhkaajana on yksi maailman suurimmista sotilasvaltioista, jolla on käytössään ilmavoimat, raketit, ohjukset ja ydinase.
”Kiovan kaduilla voi kävellä, mutta turvallisuutta on nyt mietittävä täälläkin. Venäjä ulottuu aseillaan kaikkialle Ukrainaan.”
Kiovalaiset ovat tottuneet ilmahälytyksiin eivätkä enää reagoi niihin välttämättä lainkaan. Varsinaisia pommisuojia kaupungissa ei ole, mutta esimerkiksi maanalaiset metroasemat toimivat sellaisina.
Päivi noudattaa hälytysten aikana niin sanottua kahden seinän sääntöä.
”Jos vakava isku osuu kohdalle, ei ole oikeastaan mitään tehtävissä. Sitä todennäköisempää on, että isku osuu lähistölle, ja silloin esimerkiksi paineaallon särkemien ikkunoiden sirpaleet voivat tappaa. On mentävä ikkunattomaan tilaan, jonka eristää kaksi kantavaa seinää.”
Päivi Laine luovutti valtuuskirjeensä presidentti Volodomyr Zelenskyille heinäkuussa 2019. ”Sinä päivänä hän vastaanotti valtuuskirjeitä ensimmäisen kerran”, suurlähettiläs kertoo. © Päivi Laineen kotialbumi
”On eri asia seurata tilannetta paikan päällä”
Diplomaattien tehtävä on seuloa tiedoista olennaisin, ja välittää se kotimaan päätöksentekijöille. Yhteistyö muiden maiden kanssa on tiivistä, ja sodan aikana sen merkitys korostuu. Ukrainassa pyöri poliittinen huhumylly jo aiemmin, ja nyt propagandaa on entistä enemmän.
”Vertailemme tietoja kollegoiden kanssa ja yritämme käyttää mahdollisimman monia lähteitä selvittääksemme, mikä on totta”, Päivi Laine sanoo.
Kokemuskin auttaa.
”On eri asia seurata maata ja tilannetta paikan päällä sekä puhua viranomaisten, poliitikkojen ja kansalaisten kanssa kuin olla tiedonsaannissa internetin ja uutistoimistojen varassa. Siihen perustuu se, että lähetystöjä edelleen on olemassa. Olemme tiedon lähteillä.”
Siellä Päivi Laine oli myös toimiessaan Moskovassa edustuston päällikön sijaisena vuosina 2012–2016.
Päivi hyvän ystävänsä, Saksan kollegan Anka Feldhusenin kanssa Kiovan pormestarin ja raskaansarjan nyrkkeilyn maailmanmestarin Vitali Klichkon kanssa Eurooppa-päivää juhlistamassa toukokuussa 2022. © Päivi Laineen kotialbumi
”Ei ole kyse yksinomaan Putinin vaan koko Venäjän sodasta”
Suursota Euroopassa vuonna 2022. Miten tähän päädyttiin?
”Yksi yllyke on varmasti ollut vallanhalu ja Venäjän suurvalta-aseman palauttaminen. Putinin katkeroituminen länttä kohtaan alkoi jo hänen ensimmäisen presidenttikautensa jälkeen”, Päivi Laine sanoo.
Kun Vladimir Putinista tuli Venäjän presidentti vuonna 2000, hän sanoi maansa haluavan jakaa eurooppalaiset arvot mutta pyysi aikaa. Joissain puheenvuoroissa pohdittiin jopa sitä, voisiko Venäjästä tulla Naton jäsen.
Seitsemän vuotta myöhemmin Putinin puhe Münchenin turvallisuuskokouksessa sisälsi kuitenkin jo katkeria syytöksiä länttä kohtaan. Runsas vuosi myöhemmin Venäjä hyökkäsi Georgiaan, ja vuonna 2014 se miehitti Krimin.
”Jälkiviisaus on helppoa, mutta merkkejä oli olemassa, ja niitä olisi pitänyt pystyä lukemaan paremmin. Olisi pitänyt tajuta, että Venäjän aggressiivisuus jatkuu, ellei siihen puututa.”
Päiville tuskallista on ollut tiedostaa, ettei kyse ole yksinomaan Vladimir Putinista tai häntä ympäröivistä valtaa pitävistä. Pitkään hän ajatteli sodan olevan osa valtion politiikkaa, josta ei voinut syyttää kansaa.
Nyt tunne on toinen. Mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että venäläiset kannattavat sotaa.
”Venäläisillä on vastuunsa. Putin on äänestetty valtaan useita kertoja vaaleissa, ja iso osa kansasta näyttää hyväksyvän hänen toimintansa. Ukrainalaiset kertovat omien Venäjällä asuvien sukulaistensa uskovan enemmin valtion propagandaa kuin heitä. Ei ole kyse yksinomaan Putinin vaan koko Venäjän sodasta.”
Putinin julkilausuma tavoite Ukrainan suhteen on raju.
”Putinin päämäärä näyttää olevan se, että Ukraina ja sen kansa pitää pyyhkiä pois maailmankartalta.”
Päivi Laine ei enää pidä yhteyttä venäläisiin diplomaatteihin, joihin hän on tutustunut työssään.
”He ovat asuneet vuosia ulkomailla ja tietävät, miten länsimainen järjestelmä toimii. Miten heidän omatuntonsa antaa periksi toimia venäläisen järjestelmän hyväksi?”
Tilannetta on mahdoton tarkastella tunteettomasti.
”Sydämeni vuotaa verta joka päivä Ukrainan puolesta.”
Hostomelin taistelussa helmikuussa tuhoutui maailman suurin lentokone, Ukrainan lentokoneteollisuuden ylpeys Anatov AN 225 ”Mrija” (suom. unelma). © Miska Puumala
”Tuntuu, ettei ole mitään rajaa sillä, mitä venäläiset voivat tehdä”
Ukraina on ilmoittanut, ettei se neuvottele ennen kuin Venäjä vetää joukkonsa sen alueelta.
”Jos tässä tilanteessa lähdettäisiin neuvottelemaan edes aselevosta, Venäjä käyttäisi sen hyväkseen. Se olisi heille lepotauko, jonka aikana he voisivat varustautua ja järjestäytyä uudelleen”, Päivi Laine toteaa.
Ukraina on saanut länsimailta runsaasti aseellista apua, mutta miettiä pitää, onko se tarpeeksi.
”He käyvät sotaa meidän kaikkien puolesta ja ovat jo tehneet hirveitä uhrauksia. Tuntuu, ettei ole mitään rajaa sillä, mitä venäläiset voivat tehdä.”
Vaikeimpia Päiville ovat olleet hetket, jolloin Venäjän tekemät ihmisoikeusrikkomukset Irpinissä, Butšassa ja Borodyankassa alkoivat tulla julki.
”Kun tuntee ihmisiä, joiden läheisille on käynyt huonosti… Kun ajattelee niitä lapsia ja naisia…”
Päivin ääni vaimenee.
Huoli on ollut valtava myös lähetystön ukrainalaisista työntekijöistä. Päivin assistentti oli lähtenyt Tšernihivin lähellä asuvien vanhempiensa avuksi. Kun he juttelivat, Päivi saattoi kuulla yli lentävien Grad-ohjusten äänen.
”Se toi sodan hirveän lähelle.”
Miten sota päättyy?
Siihen on vain yksi kannatettava vaihtoehto.
”On vaikea nähdä, että voittaessaan Venäjä pysähtyisi Ukrainaan. On puhuttu Venäjän imperiumin vanhoista rajoista, ja myös Suomi on ollut sen imperiumin jäsen. On koko Euroopan – ja maailman – etu, että Ukraina voittaa sodan ja Venäjä joutuu vetäytymään.”
”Suomi on tärkeä keskustelukumppani Ukrainalle, koska olemme niin ikään naapurimaa heidän vihollisensa kanssa. Ukrainalaiset haluavat kuulla siitä, miten Suomi on selvinnyt”, Päivi sanoo. © Miska Puumala
Tavoitteet eivät palvelleetkaan molempien intressejä
Päivi Laineen lapsuudenkoti oli Artjärvellä, eikä pienestä maalaiskunnasta juuri tehty matkoja maailmalle. Päivin ensimmäisen haave olikin tutkimusmatkailijan ura.
Yhteiskunnallisen heräämisen kautta tuli vaikuttamisen halu. Näihin päiviin asti Päivi kuvitteli sen onnistuvan rauhanomaisin keinoin. Pasifistiksi tunnustautuneena hän ei ostanut nyt jo aikuisille pojilleen aikanaan edes lasten leikkipyssyjä.
”Pitkään eli ajatus, että venäläiset voidaan sitoa länsimaiseen yhteistyöhön keskinäisriippuvuudella. Tehdään taloudellista yhteistyötä. Eurooppa tarvitsee energiaa ja Venäjä siitä saatavia tuloja.”
Uskottiin, että opiskelu ja matkailu Euroopassa saavat venäläiset näkemään demokratian hienoudet.
Näin ei käynyt.
”On hätkähdyttänyt huomata, ettemme pitkään noudatetulla linjalla saavuttaneet tavoitteita, jotka näyttivät palvelevan molempien osapuolien intressejä.”
Neuvottelujen sijaan Ukrainaa pitää tukea, jotta se voittaa sodan. Tarvitaan myös selkeitä kannanottoja esimerkiksi viisumikysymyksessä, joka näyttää olevan herkkä paikka venäläisille päättäjille.
”Ukraina on itsenäinen maa, jonka kanssa Suomella on toimivat suhteet. Tuemme Ukrainaa, kuten olemme aina tukeneet.”
”Tuemme Ukrainaa”
Sodan painopiste on Ukrainan itä- ja eteläosissa. Kiovassa ilmahälytyksiä on ollut elokuun alkupäivinä harvakseltaan. Niitä varten Päivillä on patja asuntonsa pikkueteisessä, kenkätelineen vieressä.
Sillä, että suurlähetystö toimii Kiovassa, on tärkeä viesti Venäjälle.
”Ukraina on itsenäinen maa, jonka kanssa Suomella on toimivat suhteet. Tuemme Ukrainaa, kuten olemme aina tukeneet.”
Ja lisäksi.
”Meitä ei voi pelotella.”