Suosikkimeteorologit Anniina Valtonen ja Joonas Koskela kertovat työstään – ja sen varjopuolesta: Palautetta ulkonäöstä, puheesta – jopa raskausonnitteluja
Vuosien takainen rippitakki, virnuileva pyryharakka ja onnitteluja raskaudesta. Vaikka sää on suomalaisille tärkeä asia, meteorologit Anniina Valtonen ja Joonas Koskela saavat ylivoimaisesti enemmän palautetta muusta kuin säästä tai siihen liittyvistä ennusteista.
Anniina Valtosta ja Joonas Koskelaa ei haittaa, vaikka heidät usein tunnistetaankin kadulla ja kaupoissa. ”Minusta on kiva, kun ihmiset tulevat juttelemaan niin kauan kuin se on asiallista ja mukavaa tarinointia. Puoliso sen sijaan liukenee paikalta, jos hän on mukana”, Anniina sanoo. Kuva: Tommi Tuomi/Otavamedia
Reissu huvipuistoon kannattaa ajoittaa päiväksi, jolle ennustetaan sadekuuroja. Silloin välttyy pisimmiltä jonoilta. Sadettakaan ei välttämättä tule. Meteorologi Anniina Valtonen neuvoo tarkkailemaan pilviä aamulla kello kymmenen tienoilla.
”Jos pilvet ovat kuin korkeita torneja, on odotettavissa, että niistä kehittyy sadekuuroja puolen päivän paikkeilla. Jos ne sen sijaan ovat lammasmaisia, ei kuuroja välttämättä ehdi kehittyä iltapäivän aikana.”
Työssään Anniina Valtonen ja meteorologi Joonas Koskela ennustavat säätä muutenkin kuin pilviin katsomalla ja päiväksi kerrallaan.
”Usein kysytään, valitsemmeko oman kesälomamme ajankohdan ennusteen perusteella”, mainitsee Joonas Koskela.
Niin, onko meteorologeilla salaista tietoa säästä?
Suunniteltua ja sattumaa
Oivallus syntyi yöllä Saksan yläpuolella. Anniina Valtonen oli palaamassa perheensä kanssa Teneriffan lomalta, kun lentokoneen kapteeni kehotti katsomaan ikkunasta ulos. Alapuolella välkehti ukkospilvi, joka tuolloin yhdeksänvuotiaasta Anniinasta oli huikea näky.
Isä kertoi, että kapteeni osasi varoa ukkosta saatuaan siitä tiedon meteorologilta.
”Sellaiseksi minäkin haluan”, Anniina päätti.
Joonasta ukkoset olivat kiehtoneet pikkupojasta lähtien, mutta tavoitteena oli opiskella sähkötekniikan diplomi-insinööriksi. Aalto-yliopiston pääsykokeisiin oli määrä lukea armeijan jälkeen, mutta vastoin odotuksiaan Joonas pääsikin ylioppilastodistuksen perusteella suoraan Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Opintosuunnista ilmakehän ilmiöt kiehtoivat eniten.
”Minusta tuli meteorologi siis sattumalta.”
Pääaineen vaihtoa hän ei missään vaiheessa harkinnut.
”Ala osoittautui yllättävän vaikeaksi. Halusin todistaa itsellenikin, että pärjään.”
Visaista pohdittavaa säässä riittää yhä.
Sulhasia ja sääennusteita
Sulhaset soittelevat Anniinalle Ilmatieteen laitoksen sääpäivystykseen maaliskuussa. He haluavat tietää, pitääkö varautua sateeseen vai paistaako aurinko tulevana hääpäivänä heinäkuussa.
”Se on herttaista”, sanoo Anniina.
Vastausta hän ei silti voi antaa.
”Meillä ei ole salaista tietoa tulevien kuukausien säästä”, Joonas vakuuttaa.
Vakuudeksi he kertovat omista häistään.
Anniina Valtonen vihittiin toukokuun lopulla vuonna 2017. Häitä edeltävänä päivänä oli lämmintä ja paistoi aurinko, samoin juhlan jälkeisenä päivänä.
”Hääpäivänä oli tihkusadetta ja lämpöä 8 astetta. Juhlapaikalla oli kaunis järvimaisema ja terassi, mutta kukaan ei tarjennut olla ulkona.”
Joonas juhli häitään vuotta myöhemmin kesäkuussa. Piti olla lämmin ja aurinkoinen päivä.
”Kun vein aamulla viimeisiä tavaroita juhlapaikalle, iski sadekuuro.”
Poikkeuksellinen aika on lisännyt mielenkiintoa jo ennestäänkin suomalaisia puhuttelevaan kesäsäähän.
Lopulta solmittua liittoa juhlittiin 15:ssa lämpöasteessa. Sulhaselle se tosin sopi hyvin.
”Juhlatila oli aika pieni, joten puvussa olisi ollut tukalaa yhtään sitä lämpimämmässä.”
Koronapandemian vuoksi monet aiotut kesähäät on siirretty tuonnemmaksi. Ulkomaille matkustamistakaan ei suositella. Poikkeuksellinen aika on lisännyt mielenkiintoa jo ennestäänkin suomalaisia puhuttelevaan kesäsäähän.
Anniina Valtonen tunnustaa, että hänen lempivuodenaika on kevät. ”Valolla on valtavan suuri merkitys, saan siitä energiaa. Vihaan pakkasta ja lunta, sillä palelen helposti. On epäreilua, että kylmä vuodenaika kestää Suomessa 9 kuukautta.” Kuva: Tommi Tuomi
Hellettä tai hyytävää
Tulevan juhannuksen säätä ehdittiin ennustamaan keskimääräistä jopa huomattavasti lämpimämmäksi jo touko-kesäkuun vaihteessa. Anniina ja Joonas toppuuttelevat.
”Sellaista ei kannattaisi uutisoida paria viikkoa etukäteen. Ajankohdan lähestyessä ennuste ehkä muuttuu toisenlaiseksi ja ihmiset kuvittelevat, että perumme luvatun. Sääennuste ei ole lupaus”, Anniina sanoo.
Säätyyppi eli se, onko kylmää vai lämmintä, kuivaa vai sateista, pystytään ennustamaan noin 10 vuorokauden ajalle. Lämpötilaa voidaan arvioida 2,5 asteen tarkkuudella 3–5 vuorokauden ajalle.
”Monella on mielikuva, jonka mukaan kesän sääennuste on aina pielessä. Se johtuu siitä, että auringon lämmittäessä pienet sääilmiöt yleistyvät. Sadekuuro voi kastella pihani, mutta kilometrin päässä asuvan ystäväni nurmikko säilyy kuivana”, Anniina kuvaa.
Pitkän ajan sääennusteita kuitenkin tehdään ja niille on kysyntää.
”Esimerkiksi energiateollisuus voi varautua mahdolliseen sähkönkulutuksen kasvuun niiden pohjalta”, esittää Joonas.
Anniina muistuttaa, että pitkälle ulottuvat ennusteet kertovat kulloisenkin kuukauden keskiarvosta.
”Tavanomaiseen heinäkuuhun voi sisältyä sekä kylmä että lämmin jakso.”
Mikä on tavanomainen heinäkuu? Tilastollisesti se on vuoden lämpimin, mutta myös sateisin kuukausi. Vuorokauden keskilämpötila maan etelä- ja keskiosassa on 17 astetta ja keskimääräinen ylin lämpötila 22–24 astetta, pohjoisessa vastaavasti keskilämpötila on 14–16 astetta ja keskimääräinen ylin lämpötila 18–20 astetta.
Anniina viettää kesälomansa tänä vuonna heinäkuussa.
”Syy ei ole tilastoissa vaan siinä, miten saimme järjestettyä työvuorot ja ajoitettua yhteistä loma-aikaa puolison kanssa.”
Joonas lomailee pari viikkoa juhannuksen tienoilla. Toinen pätkä on elokuussa, jota hän jatkaa puolivuotiaan tyttären isyyslomalla.
”Valehtelisin, jos väittäisin, ettei lomasäällä ole merkitystä. Pidän lämpimästä, jopa helteisen kuumasta. Auringon paisteella on paljon mukavampi urheilla, lenkkeillä koiran kanssa tai olla mökillä kuin kaatosateella.”
Mölkkyä ja frisbeegolfia
Joonaksen mieluisin harrastus on kesäisin frisbeegolf. Anniina puolestaan innostui jo viime kesänä pihapeleihin: tikanheittoon, krokettiin, mölkkyyn ja sulkapalloon.
”Pelaamme oikean sulkapallon lisäksi mökkisulkapalloa, jossa pelaajien tavoitteena on pomputella palloa ilmassa mahdollisimman kauan.”
Anniinaa houkuttaa myös ajatus road trip -reissusta.
”Autolla länsirannikkoa pitkin Turun, Naantalin, Porin ja Rauman kautta Vaasaan ja edelleen Ouluun. Paluumatkan voisi tehdä laskeutumalla Kuhmon, Kajaanin ja Järvi-Suomen läpi.”
Mieluisia pysähdyspaikkoja löytyisi varmasti.
”Lännessä houkuttelevat kauniit merimaisemat ja idässä järvimaisemat. Yksi hauska kohde ovat köysiseikkailupuistot.”
Loman parhaita puolia on aikatauluttomuus.
”Olemme suunnitelleet takapihan terassiremonttia, mutta se tehdään silloin, kun tekeminen tuntuu hyvältä”, sanoo Anniina.
Joonas rakastaa hellettä, mutta jatkuvan korkeapaineen ennustaminen on yksitoikkoista. ”Lähetyksessä kaksi minuuttia on pitkä aika sanoa, että seuraavat kolme päivää paistaa aurinko.” Kuva: Tommi Tuomi
Rippitakki ja raskaus
Sään suomalaisissa herättämät tunteet eivät ole yllättäneet Anniinaa ja Joonasta. Sen sijaan pinttyneet ajatusmallit ovat.
”Jääräpäisesti sanotaan, että sään näkee parhaiten ikkunasta. Miksi meteorologeille maksetaan palkkaa valehtelusta?”, Anniina toistaa.
Joonas on saanut samantyylistä palautetta.
”Meteorologeille pitäisi maksaa palkkaa vain toteutuneista ennusteista.”
Todellisuudessa ennusteiden osuvuudelle on asetettu selkeät tavoitteet, joiden saavuttamista myös seurataan. Esimerkiksi seuraavien päivien lämpötilaennuste saa poiketa vain 2,5 astetta toteutuvasta.
Ylivoimaisesti eniten palautetta Anniina ja Joonas saavat kuitenkin ihan muusta kuin sääennusteista ja niiden toteutumisesta.
Haastattelua ennen Joonas on tehnyt ennätyksen. Hän sanoi vain kolme kertaa sanan ’tosiaan’ television aamulähetyksen aikana. Se aiheutti ehkä pettymyksen erään perheen lapsille. Katsojapalautteen mukaan he nimittäin saavat jäätelön joka kerta, kun Joonas toistaa kyseistä sanaa.
”Lisäksi ammattistailistin minulle valitsemaan pikkutakkia on moitittu liian pieneksi ja epäilty rippitakikseni.”
Anniinan televisiouran alussa epäiltiin, ettei aina iloiselta näyttävä meteorologi ota työtään vakavasti.
”Sain kuulla kunniani, kun hymyilin, olipa luvassa aurinkoa tai räntää. Kummasteltiin, että mikä ihmeen pyryharakka televisioon on tullut virnuilemaan. Varsinkin iltalähetys tuntuu olevan pyhä toimitus, joka pitäisi aina tehdä samalla kaavalla.”
Joonas tavoittelee ulosantiinsa rentoutta ja antaa kaikenlaisten tunteiden näkyä.
”Jos luvassa on kylmää, vesisadetta ja kaikin puolin kurjaa keliä, katsoja ymmärtää varmasti, etten tykkää siitä ollenkaan.”
Anniinalta kysytään usein, mistä hänen asunsa on hankittu.
”Minulla on nykyään paljon myös kirpputoreilta hankittuja tai kollegojen entisiä, minulle muokattuja vaatteita. Kierrättäminen on meillä uusi tapa toimia.”
Vaatteita enemmän katsojien tunteita herättävät hänen käyttämänsä tennarit.
”Naisilla pitäisi olla televisiossa korkokengät, mutta en osaa kävellä sellaisilla. Ne ovat äärimmäisen epämukavat ja esiintyessä haluan tuntea oloni mukavaksi ja rennoksi.”
Edelleen lähes jokaisen lähetyksen jälkeen Anniinaa onnitellaan raskaudesta.
”Nähdään, mitä halutaan nähdä”, arvelee Joonas.
Anniina nyökkää.
”En ole raskaana, mutta sitä varmaan odotetaan, koska olen naimisissa ja täyttänyt 30 vuotta. Tulkintoja tehdään kai tavastani seisoa tai jakun varjosta. Koen sen hieman epäreilunakin. Miksi miehille ei lähetetä kyselyjä, että jäivätkö vatsalihasliikkeet viikonloppuna tekemättä, kun vatsa hieman pullottaa?”
Kuvausvaatteet: Anniinan keltainen tyllimekko, korvikset ja päivävarjo Charwinette concept store. Joonaksen shortsit, teepaita ja flipflopit PelleP, sateenvarjo Rogueagency.fi