”Minulle riittää tämä onni” – Taina Ojaniemi on tehnyt elämässään nopeita päätöksiä
Taina Ojaniemi haaveili pitkään lasikattoisesta kesähuoneesta. Lopulta haave toteutui ja syntyi rakkauden maja, jossa Ojaniemi asteli salaa avioon.
Ex-keihäänheittäjä ja poliisi Taina Ojaniemi, 44, on mukana Mestareiden mestari -ohjelmassa.
Entinen keihäänheittäjä, nykyinen poliisi Taina Ojaniemi (ent. Uppa) kertoo tehneensä vahvan tunnepohjaisen päätöksen odottaessaan viimeisillään toista lastaan loppukesästä 2015.
”Teuvalla Etelä-Pohjanmaalla asuva isänäitini eli mammani sairasteli samaan aikaan ja tiesin, että hänellä ei olisi enää kovin paljon aikaa jäljellä. Puhuin mammalle haaveestani saada hänen luotaan Pohjanmaalta vanhat ikkunan pokat ja lasit”, Taina Ojaniemi kertoo.
Mammalla oli ollut aikoinaan maatila, jossa Taina oli viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa ja koko paikka oli hänelle hirveän rakas.
”Olin jo jonkin aikaa haaveillut, että niistä ikkunan pokista rakennettaisiin meille lasikattoinen kesähuone. Aika pian haimme jo painavia lasi-ikkunoita Etelä-Pohjanmaalta ja kaivoimme maata Porissa.”
Kun Taina Ojaniemi touhusi valtavan vatsansa kanssa, hänen miehensä Janne rakensi kesähuonetta yhdessä Tainan isän kanssa.
”Maja valmistui syyskuun kuluessa ja lokakuussa syntyi rakas Juho-poikamme. Mamma ei koskaan ehtinyt nähdä Juhoa eikä myöskään kesähuonetta valmiina. Hän nukkui pois kun huone oli juuri valmistunut”, Taina Ojaniemi kertoo.
Salaa naimisiin Jannen kanssa
”Olimme tavanneet Jannen kanssa vain kahta vuotta aiemmin. Olen aina ollut nopea päätöksissäni, kunhan vain olen ollut varma siitä mitä kulloinkin olen halunnut elämässäni tehdä.
Ennen Jannea vielä ajattelin, että en enää menisi naimisiin ja että yksi lapsi riittäisi minulle. Asiat eivät kuitenkaan aina mene niin kuin itse luulee.
Kun toinen vauvakuume sitten Jannen myötä iski, se vei kyllä meikäläisen mukanaan. Ja koska olin jo itse saanut kertaalleen kokea valtavan vanhemmuuden onnen esikoistyttären myötä, mietin, miksi en antaisi sitä samaa onnea toiselle.
Juhon syntymän jälkeen päätimme mennä samana vuonna naimisiin, mutta halusimme tehdä sen muilta salassa. Emme halunneet Jannen kanssa asian suhteen mitään julkisuutta, koska olimme aikoinaan olleet molemmat Poliisit-tv-sarjassa, jonka kautta meidät tunnistettiin hyvin ja meidän suhteemme kiinnosti ihmisiä.
Meidät vihittiin itsenäisyyspäivänä 2015 vain papin, vanhempiemme ja lasten läsnäollessa. Paikkana toimi kesähuone, rakkauden maja.”
Urheilun kipinä iski – talvella hiihdettiin, kesällä heitettiin keihästä
”Esikoistyttäreni Kaisa on nyt 15-vuotias. Itse menin sen ikäisenä urheilun perässä. Voitin keihääheiton Suomen mestaruuden 14-vuotiaana, vaikka sitä ennen olin ihan sysi huono urheilija. Kipinä kuitenkin syttyi kun isäni jaksoi viedä minua koirankoulutuskentälle heittämään koivukeihästä ja näki minussa potentiaalia.
Ekat kisat menivät ihan poskelleen, mutta sitten innostuin ja koko kelkka kääntyi. Talvet hiihdin kilpaa ja kesät heitin keihästä. Nuorena minua eivät kiinnostaneet diskot, vaan paikkani oli urheilutalolla tai kisoissa.”
Tavallisia, hyviä asioita elämään
”Minulle riittää tämä onni mikä minulla tässä nyt on. Ihana perhe, koti, työ ja terveys, vaikka tällä hetkellä olenkin sairauslomalla. Loukkaannuin pahasti Mestareiden mestari -ohjelman kuvauksissa ja olen jo puolisen vuotta toipunut parista leikkauksesta.
Sekä olkapääni että takareiteni operoitiin. Näin pahasti en ole koskaan itseäni telonut. En, vaikka keihästäkin tuli aikoinaan heitettyä 66 metriä ja työ poliisina on usein fyysistä.
Outoa näin jälkikäteen ajateltuna oli se, että heti kun olin lupautunut ohjelmaan, minulle iski pieni epäilys. Olen yleensä nauravainen ja positiivinen ihminen, mutta sen jälkeen alkoi näkyä vähän kireyttä.
Nyt tietysti voin sanoa, että osallistuminen ohjelmaan ei ollut kohdallani järkevä juttu, mutta eihän sitä elämää niin voi elää. Minun luonteellani ei voi elää hissutellen.
En oikeastaan haaveile mistään erityisemmästä, vain tavallisista, hyvistä asioista elämässä. Sen tiedän, että mikäli joskus muutamme pois nykyisestä kodistamme, on kesähuoneen jättäminen vaikeaa. Siihen palaseen Pohjanmaata liittyy niin paljon tunteita ja tärkeitä ihmisiä.
Kesähuoneen ovessa lukee nimi, Pontus. Sen nimisessä paikassa mammani asui ja siellä ovat vahvat juureni.”