Näistä syistäTuija Brax jättää politiikan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tuija Brax ei usko enää palaavansa politiikkaan. ”Politiikka ei ollut minulle koskaan unelma numero yksi. Se oli sivupolku, joka osoittautui hurjan mielenkiintoiseksi. Ehkä moni politiikkaan palaava on taustaltaan puoluepoliittisen koneiston kasvatti.” © Jukka Pakarinen/Otavamedia
Vihreiden ex-kansanedustaja Tuija Brax on vaihtanut suosikkia. Tulevissa vaaleissa hän peukuttaa keskustan Juha Sipilää.

Kansanedustaja Tuija Brax oli juuri saanut vaatteet päälleen, kun avasi kännykkänsä ja hämmästyi.

Hän oli ollut parin tunnin puhelinkatveessa, koska oli ollut kahdessa jumpassa peräjälkeen. Sinä aikana hän oli saanut epätavallisen monta puhelua.

”En tunnistanut numeroita, mutta onneksi oli tullut myös tekstiviesti, jossa pyydettiin ottamaan yhteyttä Sydänliiton puheenjohtajaan.”

Brax soitti annettuun numeroon sydän pamppaillen. Puheenjohtajan asia oli juuri se, mitä hän oli toivonutkin.

Hänet oli valittu.

Neljännesvuosisadan kestänyt ura politiikassa sai niitin tuona sateisena ja tuulisena torstai-iltana joulukuun alussa, kun Tuija Brax sai kuulla tulleensa valituksi Sydänliiton seuraavaksi pääsihteeriksi.

Viisikymppinen työnhakija

Politiikan jättäminen oli kytenyt Braxin mielessä jo pari vuotta.

Hän istui viisi kautta kansanedustajana, yhtäjaksoisesti kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana hän oli myös puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri, valiokunnan puheenjohtaja pariin otteeseen ja käynyt Brysselissä laatimassa EU:n perusoikeuskirjaa.

Brax on nähnyt poliitikon työn jotakuinkin kaikilta kanteilta. Politiikassa ei ollut enää uutuuden kutkutusta.

Brax myös koki olevansa uuden elämänvaiheen kynnyksellä jo senkin takia, että lapset Aarni, 22, ja Arttu, kohta 18, ovat lentämässä pesästä.

”Poikien kasvatustyö on tehty. Sen verran olen kuitenkin vielä perheenäiti, että haluan saattaa myös kuopukseni kunniallisesti ylioppilaaksi”, Brax sanoo.

”Siksi hylkäsin vaihtoehdon työskennellä ulkomailla, vaikka sainkin kiinnostavia ehdotuksia. Ei olisi ollut mielekästä hajottaa perhettä tässä vaiheessa.”

Ikäkin tuntui sopivalta. Päätöksen lykkääminen vielä yhdet vaalit eteenpäin olisi merkinnyt sitä, että hän olisi tuolloin jo 54-vuotias.

”Yli viisikymmentä vuotta täyttäneiden naisten työllistymismahdollisuudet eivät ole ongelmattomat. Nyt oli oikea hetki katsoa, onko minulla annettavaa muualla.”

Braxin aikeista jättää politiikka ei tiennyt aluksi kuin kourallinen ihmisiä vihreiden sisäpiirissä.

Tuosta piiristä tuli myös vastaus, joka sinetöi Braxin päätöksen lähteä.

Mentorin roolissa

”Olen tiimipelaaja. Ajatus siitä, että eduskuntaryhmä olisi jäänyt vaille kokemusta, oli vaarallinen. Ei kannata lyödä päitä niihin mäntyihin, joihin on jo lyöty.”

Kun Pekka Haavisto päätti asettua tulevissa vaaleissa ehdolle, Brax päätti luopua. Sittemmin moni ikivihreä Satu Hassia myöten on asettunut ehdolle, mutta siitä Braxilla ei ollut tietoa päätöstä pyöritellessään.

”Tunsin selvästi, että viimeiset neljä vuotta minulla oli vihreiden sisällä mentorin rooli.”

Moni tuore poliitikko haki Braxista luottamuksellista keskustelukumppania – ja sai häneltä sekä vastauksia että tukea.

”Johtuu ehkä juristin koulutuksestani, että prosessiosaaminen tarttuu minuun herkästi. Osaan kertoa, miten politiikka toimii.”

Hänestä oli myös hauskaa neuvoa nuorempia.

”Se on kai sitä elämänkaarta. Oli mielekästä siirtää kapula nuoremmille.”

Kuin kevätlaitumella

Tuija Brax on ollut vasta kaksi viikkoa Sydänliiton pääsihteerinä. Jo ennen pestin alkua, limittäin kansanedustajan työn kanssa, hän aloitti uuden työkentän haltuunoton.

Pitkin kevättä hän vietti maanantait Sydänliiton pääkonttorilla ja tutustui ihmisiin. Viikonloppuisin hän kiersi maata liiton paikallisyhdistyksissä.

Brax tuntee päässeensä unelmahommaan.

Hän tunsi sen kutkuttavuuden heti, kun ilmoitus työpaikasta sattui syksyllä sanomalehdestä silmiin.

”Tuli pari ylimääräistä tykytystä. Oli hyvin selvää, että tätä työtä minä haen.”

”Minulta on kysytty, enkö pelkää turhautuvani tai kyllästyväni järjestötyössä. Mitä vielä. Olen kuin kevätlaitumelle päästetty varsa. Olen innostunut, enkä näe, että tämä työsarka olisi jossain vaiheessa loppumassa.”

Kun Braxilta kysyy, miksi Sydänliitto sytyttää, saa monipolvisen ja innostuneen kuvauksen työn tärkeydestä.

Huono sydänterveys kun aiheuttaa yhä miljardiluokan kustannukset.

”Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen eniten ennen aikojaan tappavia tauteja. Ne vievät hyviä elinvuosia jopa enemmän kuin syövät ja kakkostyypin diabetes. Sydäntaudit uhkaavat yli sukupolvien ulottuvaa sukujen tarinaa. Sitä, että lastenlasten häissä isovanhemmat eivät ole mukana. Sen arvoa ei voi mitata rahalla.”

Liikkuva arki

Terveysliikunta on ollut Braxin elämän sivupolku koko poliitikon uran ajan. Hän on ollut liikuntajärjestöjen johtotehtävissä, ensin Suomen Liikunnan ja Urheilun ja sittemmin sen seuraajan, Valon, varapuheenjohtajistossa.

”Olen pitänyt esillä ajatusta siitä, että hyvinvointiyhteiskunta ei tule kestämään, ellemme löydä kestäviä tapoja pitää huolta terveydestämme.”

Brax sai jo lapsuudenkodissaan kipinän liikkumiseen. Suurin intohimo hänellä oli koripallon pelaamiseen. Paloa ei haitannut ollenkaan alle 160 senttimetrin pituus. Sitä korvasivat ketteryys, pelisilmä ja taito pelata joukkuepeliä.

Braxin mielestä liikunta pitäisi saada kutoutumaan jokaisen arkeen. Sen mahdollistajana yhteiskunnalla on iso rooli.

Itse hän yrittää elää niin kuin saarnaa. Yleensä työmatka taittuu polkupyörällä. Lastensa ja miehensä Antin kanssa hän purjehtii, retkeilee, vaeltaa ja hiihtää.

Tänä vuonna pojat ja anoppi hiihtivät Pirkan hiihdossa 50 kilometriä, Tuija miehensä ja appiukkonsa kanssa 90 kilometriä.

Vaikea tyrkyttää

Ikävöikö Brax jotain politiikan maailmasta, kun seuraa nyt vaalikampanjaa katsomon puolella?

”Vaalikentille ei tule ihan heti ikävä. Nostan hattua kaikille, jotka nyt mainostavat itseään turuilla ja toreilla. Minulle se ei ollut koskaan helppoa.”

Liekö asenne imetty pirkanmaalaisesta kasvuympäristöstä, jossa itsestä ei ollut hyvä tehdä numeroa. ”Olinko liikaa äänessä? Tyrkytinkö itseäni”, Brax mietti usein kampanjoidessaan.

”Vaalien alla pohdin usein myös sitä, onko politiikka liian itsekeskeistä toimintaa. Voi olla, että politiikassa on tavallista enemmän persoonallisuustyyppejä, jotka rakastavat esilläoloa. En ole ihan varma, onko se poliittisessa työssä tärkeä avu.”

On kuitenkin asioita, joita Brax kaipaa poliitikon työstä.

Ihmisiä, esimerkiksi.

”2000-luvulla meillä oli Irina Krohnin, Janina Anderssonin ja Anni Sinnemäen kanssa toisiamme tukeva ja täydentävä työyhteisö. Sparrasimme toisiamme eteenpäin. Se oli flow-tila, jossa toivoisin voivani vielä joskus työskennellä.”

Tärkeintä oli, että nelikko luotti toisiinsa.

”Saatoimme pohtia keskenämme vaikeitakin asioita ilman pelkoa siitä, että joku vuotaa: arvatkaa mitä tuo sanoi.”

Kutkuttavat kilpailutilanteet kääntyivät naisten käsittelyssä yhteistyöksi.

Jo lähtökohtaisesti Krohnia ja Braxia oli pidetty toistensa pahimpina kilpailijoina: sama vaalipiiri, sama ikä ja sukupuoli. He kuitenkin tekivät yhteisen kampanjan – ja pääsivät molemmat eduskuntaan.

Pisteet Sipilälle

Käynnissä olevaa vaalikampanjaa Brax on kuin huomaamattaan kiepahtanut seuraamaan pöydän toiselle puolelle.

”Kuuntelen ulostuloja etenkin sote-asiassa yllättävän ulkopuolisena ja kaikkiin puolueisiin uteliaasti suhtautuvana. Ei ole enää vain vihreää tulokulmaa.”

Brax sanoo jo muuttuneensa lobbariksi, joka katsoo maailmaa edustamansa organisaation silmälasein. Sydänliiton lasien katse porautuu liian vähäisen liikkumisen aiheuttamiin kustannuksiin, väärien ruokatottumusten tuomiin pulmiin ja varallisuuseroista johtuviin terveysongelmiin ja niiden ratkaisuun.

”Kuuntelen keskusteluja siitä vinkkelistä, että syntyykö puheenjohtajissa sellaista johtajuutta, joka näkee nämä asiat tärkeinä. Ja onko pääministeriehdokkaalla näkemystä tästä.”

Onko esimerkiksi Juha Sipilällä näkemystä?

”Kyllä hän herättää luottamusta monestakin syystä. Hänessä on monia piirteitä, joita on kaivattu politiikkaan.”

Kansalaisaloitteen äiti

Katsotaan vielä sen verran menneisyyteen, että kysytään, mitä Tuija Brax pitää tärkeimpinä saavutuksinaan poliitikkona. Vastaus tulee apteekin hyllyltä.

”Perustuslaissa olleen ulkopolitiikan valuvian purku, jonka jälkeen tuli selväksi, että pääministeri johtaa EU-politiikkaa ja presidentti on sidottu ulkopolitiikan johtamisessa hallitukseen. Yhtä tärkeänä pidän sitä, että sain läpi idean kansalaisaloitteesta.”

Brax ehti olla mukana hyväksymässä ensimmäistä kansalaisaloitteesta noussutta lakimuutosta, eli samaa sukupuolta olevien oikeutta avioliittoon.

Työn vaihtaminen on tuonut elämään uutta virtaa ja uusia näkökulmia.

Ehkä kaikkein tärkein oivallus on kesällä ystävien kanssa saatu ajatus.

”Itsensä arvottaminen pelkästään työn kautta on huono ajatus. Pitäisi arvottaa enemmän koko elämän mosaiikin kautta, niiden monien roolien kautta, joita ihmisellä on.”

Kypsän viisikymppisen puhetta.

X