Työuupumus pysäytti näyttelijä Johanna Nurmimaan – Paha olo ei kadonnut alkoholilla eikä lääkkeillä: ”Romahdukseni oli lopulta helpotus”

Kun Johanna Nurmimaa, 57, oli näytellyt television ykkössaippuasarjassa Salatuissa elämissä Paula Sievistä kymmenen vuotta, työuupumus hiipi salakavalasti hänen elämäänsä. Johanna ei itse tiedostanut ongelmiaan, ne iskivät silmille vasta, kun hänet kirjoitettiin sarjasta ulos.

Johanna yritti hoitaa itseään alkoholilla tai lääkkeillä, mutta paha olo ei kadonnut. Se katosi vasta, kun hänellä oli aikaa miettiä elämäänsä jäätyään kotiin.

”Alkoholisti en ole koskaan ollut, mutta unta edistäviin lääkkeisiin syntyi riippuvuus. Olen helposti addiktoituva ihminen, se on sukurasite”.

”En tajunnut tilaani”

Johanna sanoo olevansa lähestulkoon Duracell-pupu. Niinpä hän onnistui sivuuttamaan loppuunpalamisen merkit. Vapaallakaan hän ei osannut hellittää.

”En nukkunut ja touhusin vain. Mieheni ja muiden oli vaikea ymmärtää, mitä oli tapahtumassa, kun kerran touhusin muutenkin aina. Tajusin tilani vasta, kun työt loppuivat. En romahtanut koskaan kuvausten aikana.”

Johannan mielestä romahdus oli lopulta myös helpotus. Oli pakko kohdata itsensä.

”Putosin kuoppaan ja tajusin miten väsynyt olin. Halusin olla vain kotona enkä tehdä töitä. Tuskin olisin saanutkaan heti töitä muualta, kun olin kuluttanut kasvoni saippuasarjassa.”

Oli selvää, että tieto Johannan tilasta tulisi jossain vaiheessa julkisuuteen. Hän päätti ehtiä ensiksi ja kertoa avoimesti ongelmistaan luotettavalle toimittajalle.

”Tottakai minua jännitti kertoa uupumuksestani julkisuudessa. Olin salannut sen työnantajaltani ja jopa itseltäni. Tajusin, että minulla oli ollut liikaa kaikkea. Kotona ja töissä. Mieheni on lentäjä ja paljon poissa. Lapset olivat vielä pieniä Salattujen elämien aikaan. Minulla oli paljon kohtauksia näyteltävänä ja repliikkejä opeteltavana.”

Pelkäsi lööppejä

Nyt Johanna ymmärtää, että hänen olisi täytynyt hakeutua työterveyslääkärille ajoissa. Hän pelkäsi joutuvansa julkisuuteen ongelmiensa kanssa ennen kuin olisi siihen valmis.

”Näin etukäteen itseni lööpeissä. Niin iso julkisuus, kun sain Paula Sievistä näytellessäni, ei tee kenellekään hyvää. Olin onnellinen, kun sain ulostulostani kiitollista palautetta ihmisiltä.”

Syy salailuun oli häpeän tunne. Häpeän vuoksi hän ei halunnut liata omaa julkisivua ja perhettä. Perheensä asioista hän ei halua vieläkään puhua julkisuudessa. Itsestään hän voi puhua – jos saa perheeltä luvan.

Kun Johannan haastattelu ilmestyi, hän katui hetken tekoaan, vaikka tiesi toimineensa tietoisesti ja halunneensa räjäyttää pankin kertalaakista.

”Jälkikäteen tuli pieni katumus. Pelkäsin, haavoittaako haastatteluni perhettäni, kun asetin itseni vapaaehtoisesti maalitauluksi. Tiesin, että Suomen kahvipöydissä puhutaan, että nyt sillä Paula Sievisellä on työuupumus.”

Salatuista elämistä poisjäätyään Johanna kamppaili aikansa arvottomuuden tunteen ja identitenttinsä kanssa.

”En tiennyt olinko Johanna vai Paula. Olin ollut enemmän aamiaispöydässä Salatut elämät -aviomieheni Lassen (Timo Jurkka) kuin oman miehen kanssa kotona.”

Armoton rehellisyys

Tosielämän aviomies Jari Veromaa ei jättänyt vaimoaan yksin ongelmiensa kanssa. Johanna sanoo, että hän sai runsaasti tukea mieheltään. Suurin työ oli pärjätä oman itsensä kanssa.

”Minun täytyi olla itselleni armottoman rehellinen. Olin huijannut itseäni. Muutos vaati ison työn. Oli osattava antaa itselleen anteeksi ja pyytää anteeksi myös läheisiltä.”

Johannan mukaan riippuvuuksia ja työuupumusta seuraavat aina lieveilmiöt, jotka eivät kosketa vain sairastunutta itseään.

”Näin on, oli riippuvus mikä tahansa. Pyyhkisin kyllä nuo ajat pois. Niistä syntyi vahinkoa ja häpeän tunne.”

Johanna uskoo, että toista kertaa hän ei enää joudu samaan syteen. Varma hän ei voi olla.

”En voi sanoa, etteikö uupumus toistuisi. Toimin nyt eri tavalla. Olen tietoisempi ja osaan kuunnella itseäni. Olen armollisempi itselleni. En usko, että uppoan samalla tavalla.”

Elämää ei tarvitse suorittaa, Johanna Nurmimaa neuvoo. Oravanpyörästä saa ja pitää hypätä pois, jos sitä haluaa. Pekka Nieminen / Otavamedia

Uupumus opetti

Tällä hetkellä Johanna Nurmimaa voi hyvin. Töitä on sopivasti, ja hän on kiitollinen, koska saa auttaa muita ihmisiä löytämään itsensä.

”Uupumus avasi uusia ovia ja teki minusta viisaamman ihmisen. Se toi mukanaan uuden elämän. Kokemustieto on mielestäni kaikkein arvokkainta tietoa. Tiedän, mistä puhun ja osaan kuunnella ihmisiä, ikäänkuin asettua ihmisten kanssa samalle tasolle.”
Johannalla on nyt useita uusia ammatteja. Työuupumuksesta syntyi monipuolinen kudelma, kuten hän itse sanoo.

”Tämä on seurausta työuupumuksesta. Ei ollut vaihtoehtoja. Minun piti käsitellä asioita ja antaa itselleni aikaa voimaantua. Vieläkin tutkin itseäni ja pyrin tunnistamaan tarpeitani, sillä tiedostaminen on henkisen kasvun avain.”

Salattujen elämien loputtua Johanna on opiskellut voimavarakouluttajaksi, kokemusasiantuntijaksi, saattohoidon tukihenkilöksi ja nyt hiljattain vielä työnohjaajaksi.

”Rakkain ammattini on kuitenkin laulaja ja iloitsen voidessani käyttää muusikon taustaani hoitavan musiikin työssäni. Lähellä sydäntäni ovat myös luonto ja sitä hyödyntävät hyvinvointivalmennukset.”

Hyvinvointivalmennuksissaan Johanna auttaa muita muun muassa tunnistamaan tunteitaan ja tarpeitaan sekä parantamaan vuorovaikutustaitojaan. Kuten hän sanoo, tekemään matkaa sisimpään.

Kuolema kiehtoo

Saattohoidon tukihenkilönä Johanna käyttää myös musiikkia auttaen kuolevia siirtymään rajan toiselle puolelle.

”Kuolema on kiehtonut minua. Kiersin jo lapsena hautausmaita. On paljon ihmisiä, joilla ei ole ketään läsnä kuoleman tullessa. Saattohoitotilanteessa saatan lukea runoja ja laulaa. Usein minulla on mukanani joku seitsemästä soivasta kristallimaljastani. Se on tärkeää, sillä kuuloaisti on ensimmäinen joka herää, kun ihminen syntyy ja viimeinen aisti, joka sammuu, kun ihminen kuolee.”

Johanna nähdään myös yhä Salatuissa elämissä. Hän näyttelee Paulaa, nyt kummituksena.

”Kenties en pääse koskaan eroon sarjasta. Nyt näyttelen vain satunnaisesti, eikä se rasita minua.”

Sarjaan palattuaan Johanna otettiin avosylin vastaan. Kukaan ei sanonut mitään negatiivista.

”He vain ihmettelivät, miksi en tuonut aikaisemmin esiin ongelmiani. Minulla itselläni oli väärä harha korvaamattomuudestani.”

Kivaa kummituksena

Harva tietää, että Johanna teki ennen saippuasarjauraansa pitkän rupeaman musiikkiteatterin parissa oopperalaulajana.

”Tällä hetkellä teen hoitavan musiikin konsertteja. Niissä kokonaisuuksissa yhdistyvät laulu, musiikki ja voimaannuttavat tekstit.”

Hän tietää silti, että hänet muistetaan lopun ikää enemmän Paula Sievisenä kuin muusikkona ja laulajana.

”Saippuasarjan voima on absurdi. Hautakivessäkin varmaan lukee, että tässä lepää Paula Sievinen. Ei siinä mitään, nytkin on kiva hillua Paula Sievisen kummituksena Malmin hautausmaan kappelissa.”

Turhat kulissit

Vaikka Johanna on sinut itsensä kanssa, hän toivoo, että ihmiset oppisivat seuraamaan uupumuksen merkkejä itsessään.

”Jos työ ei tunnu kivalta ja jatkuu sellaisena ja tuo pelkkää rasitusta, kenties on aika hypätä oravanpyörästä pois. Omat tarpeet kannattaa huomioida. Muutos on aina myös uusi mahdollisuus.”

Johanna itse ajautui ongelmiin, vaikka puhuminen ei ole ollut hänelle vaikeaa.

”Aviomies sanoo, että täytyykö sinun aina kaikesta puhua. Olen joutunut opettelemaan, etten olisi liian avoin. Minulla on suora yhteys aivoista suuhun enkä aina mieti mitä puhun. Kaikissa tilanteissa ei ole järkevää olla liian avoin.”

Turhat kulissit ovat Johannan mukaan nykypäivän vitsaus.

”Minua huolettaa ihmisten pinnallisuus ja kasvava tarve suorittaa elämää. Se tekee meistä tyytymättömiä, kyltymättömiä ja pahimmillaan jopa tunneköyhiä. Monesti vaaditaan joku kriisi, ennen kuin ihminen pysähtyy miettimään mihin on menossa.”

Kuvausvaatteet: Kannen mekko BCS of FASHION, tunikamekko ja korut Muotikuu