Vipinää virastoihin ja liikettä laitoksiin – Tytti Määttä vie valtion väen maalle

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kun Tytti Määttä aloitti Kuhmossa tammikuussa 2018, lumikriisi katkoi sähköt sadoista kodeista. ”Yritin pitää mahdollisimman monet ihmiset reaaliajassa perillä siitä, miten korjaustyöt edistyvät,” Määttä kertoo. Avoimesti viestineestä kunnanpomosta tuli samalla Twitter-julkkis.
Kun Tytti Määttä aloitti Kuhmossa tammikuussa 2018, lumikriisi katkoi sähköt sadoista kodeista. ”Yritin pitää mahdollisimman monet ihmiset reaaliajassa perillä siitä, miten korjaustyöt edistyvät,” Määttä kertoo. Avoimesti viestineestä kunnanpomosta tuli samalla Twitter-julkkis. © Miska Puumala
Kainuulaiset kuntajörrikät ovat luonnehtineet Kuhmon kaupunginjohtajaa Tytti Määttää ”hyväksi työihmiseksi” – ja nyt hän saa etsiä uudenlaisia työnteon tapoja valtionhallintoon.

Tänä talvena moni valtion työntekijä seuraa sydän sykkyrällään, mitä Tytti Määttä sanoo ja tekee. Se voi nimittäin vaikuttaa paljon siihen, millainen itse kunkin työpaikka vuoden parin päästä on.

Kyse on alueellistamisesta, hallituksen halusta siirtää valtion toimintoja maakuntiin. Tässä Määtän näkemys voi ratkaista, puolesta ja vastaan.

Rauhoittajalle on tarvetta

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) ilmoitti elokuussa valtion tutkivan uudenlaisen, paikasta riippumattoman työnteon mahdollisuuksia.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) lisäsi löylyä marraskuun puolivälissä. Hänenkin ministeriönsä alkaa pohtia, minne päin maata työntekijöitä voisi vastedes sijoittaa.

Hankkeet pelottavat, sillä aiemmat keskustan aluesiirrot ovat olleet tuloksiltaan lähinnä karmean ja nolon välimaastossa.

Lääkelaitos Fimean pakkomuutto Helsingistä Kuopioon oli eeppinen virhe.

Työntekijät eivät löytäneet puolisoilleen töitä Kuopiosta, irtisanoutuivat joukoittain ja laitoksen toiminta oli vaarassa halvaantua.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) teki saman möhläyksen armeijalle 15 vuotta sitten. Maavoimien esikunta ajettiin väkisin Mikkeliin, ja Merivoimien esikunta Turkuun, samanlaisin seurauksin.

Koska valtion keskeiset johtotoiminnot ovat yhä Helsingissä – sana pääkaupunki tarkoittaa juuri sitä pääpaikkaa – työntekijät joutuvat sukkuloimaan satojen kilometrien matkoja täysin turhia reissuja.

Kaikkea salattua asiaa kun ei voi hoitaa etäyhteyksillä.

Hajasijoitukset ovat olleet myös perheille rankkoja. Moni ammattilainen ei saa revittyä perhettään mukaan maakuntakomennukselle.

Ministeriöt ovat luvanneet, että nyt moisia sotkuja ei tule, koska homma tutkitaan perusteellisesti etukäteen.

”Se kaikille kelpaava kaupunginjohtaja, Määtän Tytti Kuhmosta tekee asiasta selvityksen”, kertoi eräskin valtioneuvoston korkea virkamies loppukesällä, kuin rauhoittaakseen työntekijöiden epäilyjä.

”En itse haluaisi lähteä Kuopiota etelämmäs töihin. Tämä on minun maisemaani, vuodenajat, metsä ja lumi”, Tytti Määttä sanoo.

”En itse haluaisi lähteä Kuopiota etelämmäs töihin. Tämä on minun maisemaani, vuodenajat, metsä ja lumi”, Tytti Määttä sanoo. Miska Puumala

Onko kepun tilaustyö?

Nyt selvitysurakka on alkanut, ja selvittäjäksi pyydetty Tytti Määttä kiertää penkomassa Kulmunin alaisten organisaatioiden nykytilaa.

Valmista pitäisi tulla helmikuun lopussa.

”Tämä ei ole tilaustyö pakkosiirtojen puolesta. Jos en löydä jonkun toiminnon nykyisestä sijainnista tai organisoinnista vikaa, ihan varmasti myös sanon sen”, Tytti Määttä lupaa.

Hän puhuu innostuneesti uudenlaisen työnteon malleista: ajattelun pitää olla ihmisistä lähtevää.

Jos valtion työntekijä ei voi työpaikallaan hyvin, laitoskaan ei voi toimia kunnolla. Sen sijaan tyytyväinen ihminen säteilee samaa työn iloa myös ympärilleen ja asiakkaille.

Tilan vai ihmisten ehdoilla

Isoja tiloja vaativia toimintoja on järkevä sijoitella sinne, missä neliöt ovat halpoja, varsinkin jos palveluiden tarvitsijoille ei ole väliä mistä ilmansuunnasta palvelun saa.

Asiakkaiden lähellä tuotettuja ja käytettyjä palveluita taas ei pidä keskittää vain jonkun näennäisen säästön takia.

”Ajatellaan vaikka ruokapalveluita. Ne on tarkoituksenmukaista tilata mahdollisimman läheltä syöjiä, jotta ateria on tuoretta ja maistuu vielä joltain silloin, kun sen saa eteensä. Mutta joitain muita hankintoja voi hoitaa keskitetysti sieltä, mistä saa järkevimmin”, Tytti Määttä sanoo.

Hänen mielestä kaikkien ei ole pakko asua työpaikkansa vieressä tai käydä pääkallonpaikalla joka päivä vain näyttäytymässä pomolle.

”Valtio ja kunnat voisivat luoda yhteisiä alueellisia työpisteitä, joissa lähistöllä asuvat käyvät tekemässä työnsä hyvien verkkoyhteyksien kautta.”

Työpaikan tai ihmisen sijainti ei ole aina se kaikkein oleellisin asia, Tytti Määttä korostaa.

”Pääasia, että ihmisen tekemä työ tulee sen loppukäyttäjän, asiakkaan kannalta aina oikeaan aikaan ja paikkaan. Että asiat saadaan hoitumaan.”

Kodin opetukset

Mutta millä meriiteillä Tytti Määttä näitä puhuu?

Kainuusta maailmalle lähtenyt, Turussa opiskellut maisteri palasi alle kolmikymppisenä kunnanjohtajaksi kotiseudulleen – aluksi Vaalaan, sieltä Kuhmon johtoon.

Moni asia alkoi Vaalasta, syntymäkunnasta, siitä mummolan luo rakennetusta maalaistalosta.

”Kotona tehtiin aina töitä, siihen jatkuvan pienen ahertamisen malliin kasvoi luontevasti. Ei tuntunut tarpeelliselta kapinoida sitä vastaan, koska itsekin haluan nähdä että asiat etenevät ja tapahtuvat. Jahkailu tuntuisi kamalalta”, Tytti Määttä nauraa.

Työtä ei kuitenkaan tehty ryskämällä tai ylpeilyn halusta, vaan järki kädessä tarkoituksenmukaisesti.

”Koulunkäyntiä meillä arvostettiin, ja vanhemmat halusivat antaa valinnan mahdollisuuksia. Muistan, että kun lukiossa oli koepäivä, edellisenä iltana minun ei tarvinnut mennä navettaan. Sain automaattisesti lukurauhan,” Tytti Määttä kiittelee.

Aikanaan valtiotieteiden opiskelut veivät etelään, ja keskustanuorten johtopaikoille jopa Pohjoismaiden yhteistyöverkostoihin. Turun valtuustossa hän istui yhden kauden.

Tanssin ja twitterin taitaja

Tytti Määttä tuntuu olevan yhtä aikaa kaikkialla: välillä eduskunnassa, välillä paikallisissa tapahtumissa.

Keväällä häntä pyydettiin mukaan keskustan puheenjohtajakilpailuun. Hetken harkittuaan Määttä kieltäytyi.

”Lapseni ovat vielä pieniä, ja elämä on Kuhmossa. Ei tuntunut oikealta alkaa tavoitella paikkaa, joka vaatisi niin täysin pääkaupungissa ja reissussa olemista.”

Määttä laati puolueelle avoimen kirjeen, neuvonsa siitä miten eduskuntavaaleissa romahtaneen luottamuksen saisi taas palautettua ja gallupkäyrät nousuun.

”Rehellisyydellä ja puolueelle kipeidenkin asioiden avoimella kertomisella. Puoluepolitiikasta jää liian usein ikävä pelaamisen maku, vaikka se ei oikeasti sitä ole.”

Tänä syksynä Määttä osallistui maakunnan ”Tanssii tähtien kanssa” -tyyliseen hyväntekeväisyystempaukseen, jatkoi liikuntaharrastuksiaan ja aloitti metsästämisen.

Twitterissä Määttä kertoo tuhansille seuraajilleen näkemyksiään yhteiskunnasta ja väliin postaa kuvia Kainuun upeasta luonnosta. Yksityiselämäänsä, miestään ja lapsiaan hän ei mielellään halua julkisuuteen tuoda.

Miten hän ehtii – tai edes jaksaa – tehdä kaikkea tuota?

”Yritän käyttää aikani mahdollisimman tehokkaasti, niin etten vie omaa tai muiden ihmisten aikaa tarpeettomiin kokouksiin tai anna muiden odotella. Käytimme Vaalassa paljon Skype-yhteyksiä ja kokeilimme erilaisia etätyönmalleja. Pitkien välimatkojen Kainuussa on hyvinkin järkevää toimia samoin maakunnallisessa yhteistyössä.”

Ei ihme, että valtio osasi kääntyä Tytti Määtän puoleen uusia työnteon tapoja etsiessään.

”En siedä ajan tuhlaamista, tai yleensäkin sellaista että jonkun pitäisi ajaa minun takiani sataa kilometriä palaveripaikalle, jos asian pystyy hoitamaan vaikka verkon kautta vartissa”.

Yhtä vähän hän sanoo sietävänsä turhaa kulutusta ja pröystäilyä.

”Teen vaateostoksia myös kirpputoreilta, ostan kotimaista ruokaa ja yritän elää niin kuin opetan. Elävä luontosuhde on minulle tärkeä, osa sitä on kestävä kehitys ja sen mukaiset elämäntavat.”

"Pitää huolehtia siitä, ettei ajattelemattomilla päätöksillä viedä niitä elämisen mahdollisuuksia pois joltain paikkakunnilta”

”Pitää huolehtia siitä, ettei ajattelemattomilla päätöksillä viedä niitä elämisen mahdollisuuksia pois joltain paikkakunnilta”, Tytti Määttä sanoo. Miska Puumala

”Topakka akka”

Valmistumisen jälkeen Kuntaliitossa erityisasiantuntijana työskennellyt Tytti Määttä huomasi 2009, että Vaalassa oli kunnanjohtajan virka auki.

Kun hän haki ja tuli valituksi, paluu synnyinkuntaan jännitti.

”Toki siinä tuli etukäteen hetkiä, jolloin hirvitti, mihin olen menossa. Lapsuudesta tuttu ja rakas paikka, mutta silti tiesin että kunnanjohtajana sitä joutuu katsomaan ihan eri silmin.”

Vaala oli ollut kriisikuntamenettelyssä. Työ oli talouden ja investointitarpeiden kanssa painimista.

Tytti Määttä viihtyi Vaalassa hyvän tovin, vuoteen 2017 asti. Kunnan talous saatiin kuntoon.

Eräs tuon ajan valtuutettu kuvailee Määttää näin:

”Moni mietti että mitähän Määtän tyttö meillä saa aikaan. Mutta topakka akka siitä kasvoi, ei voi moittia. Hyvä työihminen, oikein hyvä.”

Topakka akka on kainuulaisessa kielenkäytössä kiittävä ilmaisu pätevälle naiselle. Työihmistä korkeampaa kehua ei taida ollakaan.

”Mitä tuohon nyt sanoisi. No hyvä, jos eivät tuon enempää hauku,” Määttä vastaa samanlaisella kainuulaisella vähättelyllä.

Tytti Määttä on maaseudun puolustaja

Seuraava etappi oli Kuhmon kaupunginjohtajuus. Sitä Tytti Määttä on nyt tehnyt kohta kahden vuoden ajan ja saarnannut korpikuntienkin oikeudesta reiluun kohteluun.

”Meistä puhutaan usein vain aluepolitiikan kohteina, harvoin meiltä itseltämme kysytään valtakunnallisessa poliittisessa keskustelussa suoraan yhtään mitään”, hän sanoo.

Määttä sanoo ärsyyntyvänsä aina, jos joku lietsoo tarkoitushakuisesti vastakkainasettelua, muka eteenpäin menevien urbaanien kaupunkien ja taantuvien maaseutukuntien välillä.

”Ei maaseutua tarvitse perusteettomasti ihailla. Täällä on samassa suhteessa kuin etelässäkin hyvin hoidettuja kuntia ja sitten paikkoja, jotka eivät ole kyenneet muuttumaan. Niputtaminen on typerää.”

”Kaikkialla Suomessa voi elää hyvää ja täysipainoista elämää. Pitää vain huolehtia siitä, ettei ajattelemattomilla päätöksillä viedä niitä elämisen mahdollisuuksia pois joltain paikkakunnilta”, Tytti Määttä sanoo.

Uusilla työpaikoilla niitä voi tuoda lisää – ja se taka-ajatus lienee Määtänkin mielessä aluesijoittelua miettiessä.

X