Tyttötuomari ja tasa-arvon puolestapuhuja – Tarja Halonen oli SAK:n ensimmäinen naisjuristi

Jaa artikkeliTilaa Seura
Presidentti Tarja Halonen sanoo olevansa käytännönläheinen ja jääräpäinen feministi, joka pitää tiukasti kiinni siitä periaatteesta, että kaikkia on kohdeltava samalla tavalla.
Presidentti Tarja Halonen sanoo olevansa käytännönläheinen ja jääräpäinen feministi, joka pitää tiukasti kiinni siitä periaatteesta, että kaikkia on kohdeltava samalla tavalla. © OM-arkisto
Tarja Halosen mukaan korona vie äidit aikamatkalle: ”Koronakevät on kuin palaamista vanhaan aikaan. Taas tasapainoillaan, kuka milloinkin ehtii hoitamaan lasta.”

Ensimmäisenä työpäivänään SAK:ssa Tarja Halonen vastasi puhelimeen. Soittaja oli luottamusmies, joka halusi puhua ”tuomarille”.

Halonen kertoi olevansa yksi heistä. Mistä lähtien siellä on ollut naisia, mies ihmetteli.

”Sanoin, että tästä aamusta lähtien”, Tarja Halonen muistelee.

”Mies piti ihan pienen, muutaman sekunnin hiljaisuuden ja sanoi, että jaaha, siinä tapauksessa meillä olisi tämmöinen juttu…”

Tarina kuvaa hyvin 1970-luvun ilmapiiriä: naisille avautui työelämässä uusia mahdollisuuksia, ja suurin osa miehistä hyväksyi sen – ehkä pienen nikottelun jälkeen.

”Semmoinen tyttötuomari”

Tarja Halonen oli SAK:n ensimmäinen naisjuristi. Häntä pyydettiin tehtävään, ja siihenkin liittyy tarina. SAK:n silloinen puheenjohtaja Niilo Hämäläinen oli lausahtanut, että voisihan uusi lakimies olla ”semmoinen tyttötuomarikin”.

Halonen ei pitänyt ilmaisua halveksivana, varsinkin kun tiesi, että Hämäläisellä itsellään oli tyttäriä.

”Minua ei millään tavalla syrjitty SAK:ssa. Tyttötuomarin ominaisuudesta tuli lisämielenkiinnon kohde, ja minua kysyttiin usein luennoimaan eri aiheista.”

Mutta samaan aikaan kun Halonen ja muut nuoret naiset tekivät työelämässä uusia aluevaltauksia, kotien seinien sisällä jylläsivät edelleen hyvin perinteiset sukupuoliroolit. Niiden rikkominen oli hidasta ja repivääkin työtä.

Lisäksi vähemmistöt tarvitsivat vielä puolestapuhujia valtaväestöstä, kun esimerkiksi homoseksuaalit luokiteltiin rikoslain muutoksen jälkeenkin sairaiksi. Siksi Halonenkin toimi muun muassa Setan puheenjohtajana.

Siinä toteutettiin käytännössä jo 2000-luvun feminismiä, joka ottaa huomioon muutkin tasa-arvotekijät kuin sukupuolen. Mutta ei sitä 1970-luvulla feminismiksi mielletty.

”Ehkä pelättiin sanaa feministi, koska siinä oli helposti se leima, että vain naiset ovat jotakin.”

Edelläkävijä ja roolien rikkoja

Sukupuoliroolien ja perinteisen perhekäsityksen rikkominen ulottui Tarja Halosella myös yksityiselämään. Hän ei ollut tyttärensä isän kanssa naimisissa vaan avoliitossa.

”Siitä on puhuttu vielä jälkeenpäinkin paljon, että onko kyseessä avioton lapsi.”
Anna-tytär syntyi muutama kuukausi ennen vaaleja, joissa Tarja Halonen nousi eduskuntaan. Vauvalla oli koliikki ja hoitopaikka kiven alla, kun subjektiivista päivähoito-oikeutta ei vielä Suomessa ollut.

Niinpä Halonen joutui aluksi ostamaan päivähoitoa Mannerheimin Lastensuojeluliitolta tunti kerrallaan päästäkseen eduskuntaan säätämään lakeja.

Nykynaisen voi olla sitä vaikea hahmottaa – ellei sitten koronakevät ole tuonut lasta kotihoitoon ja vienyt äitiä aikamatkalle.

”Se on kuin palaamista vanhaan aikaan. Taas tasapainoillaan, kuka milloinkin ehtii hoitamaan lasta.”

Mitä seuraavaksi?

Tarja Halosen mielestä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on edelleen tärkein korjaamista vaativa tasa-arvokysymys. Lisäksi työn arvostuksen pitäisi näkyä palkkauksessa riippumatta siitä, onko ala nais- tai miesvaltainen.

”Nyt keskustelussa on hoitoala, joka on naisvaltainen. Se on hyvin ajankohtainen ja tärkeä kysymys.”

Huumori pitää hengissä

Tarja Halosen mielestä elämässä ei kannata suunnitella, miksi aikoo tulla, vaan mitä haluaa tehdä. Ja kun tulee tilaisuus, pitää uskaltaa.

”Sen lisäksi pitää olla huumorintajua, koska elämä ei aina kohtele parhaalla mahdollisella tavalla. Eihän se huumori ratkaise asioita, mutta pitää hengissä.”

Presidentti Tarja Halonen, 76

Halonen aloitti uransa Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaali- ja järjestösihteerinä.

Suomen tasavallan 11. presidentti ja ensimmäinen naispresidentti on saanut lukuisia tunnustuksia työstään ihmisoikeuksien edistämiseksi. Hän työskentelee edelleen YK:ssa useissa rauhaa ja tasa-arvoa edistävissä hankkeissa.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 5/20.

Lue myös: Salama iski Tarja Halosta kuljettaneeseen Finnairin lentokoneeseen – presidentin Kreetan matkalle hurja aloitus

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X