Vexi Salmi oli avioeron jälkeenkin pojalleen läheinen isä – Topi Salmi: ”Muistan yhteisen Saksan-matkamme joka joulu”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Topi Salmi teki isänsä Vexi Salmen kanssa Saksaan matkan, johon kuului junareissu Stuttgartiin.
Topi Salmi teki isänsä Vexi Salmen kanssa Saksaan matkan, johon kuului junareissu Stuttgartiin. © Topi Salmen kotialbumi
Suomalaisten rakastama sanoittaja Vexi Salmi kuoli syyskuussa. Tänä jouluna hänen poikansa Topi Salmi herkistyy muistellessaan matkaa, jonka hän teki isänsä kanssa Saksaan. Reissuun kuului käynti terminaalissa, josta Vexin ja Irwinin taival lähti nousukiitoon.

Syyskuussa edesmennyt Vexi Salmi on monin tavoin läsnä lauttasaarelaisen avoparin kodissa. Olohuoneen seinällä riippuu kaksi Irwin Goodmanin kultalevyä. Musiikin suurkulutus huokuu sisustuksesta. Valtaosa hyllyjen CD- ja lp-levyistä on vanhan liiton rockia, bluesia ja muuta oikeilla soittimilla soitettua musiikkia.

Topi Salmi, 48, on saanut kultalevyt isältään Vexi Salmelta, joka sai urallaan kymmeniä kultalevyjä. Pojalle annetut tulivat sanoituksista lauluihin kuten Rentun ruusu, Ostoskeskus ja krouvi sekä Maailma on kaunis.

Topi on Vexi Salmen neljästä lapsesta ainoa, joka on päätynyt musiikkialalle. Hän vetää kahta levy-yhtiötä, Turenki Recordsia ja Emsalö Musicia, joiden artisteille hän tekee myös sanoituksia.

Topin sanoituksista ovat parhaiten menestyneet muun muassa Matti Eskolle, Sanille, Bablolle ja Heidi Kyrölle tehdyt kappaleet.

Vexin kirjoittamia lauluja on levytetty tuhansittain. Hän on jättänyt syvän jäljen suomalaiseen kevyeen musiikkiin.

”Siinä, että minustakin tuli sanoittaja, on jotain samanlaista kuin että sata vuotta sitten maanviljelijän pojasta tuli maanviljelijä ja suutarin pojasta suutari. Kuljettiin samaa polkua kuin vanhemmat, ja työ opittiin seuraamalla ja tekemällä.”

Samalla polulla isä ja poika kulkivat myös jouluna 2018, kun Topi teki isänsä kanssa Saksan-matkan.

Reissu on Topin mielessä vahvasti nyt, kun isä-Vexin kuolemasta on kulunut yli kuukausi.

Topin kertoessa isästään käkikello käy kukkumaan olohuoneen seinällä. Topi osti laitteen viimeiseltä isän kanssa tekemältään matkalta.

Vexi ja Irwin paiskivat töitä 60-luvulla.

Vexi ja Irwin paiskivat töitä Saksassa 60-luvulla. Jouluna 2018 Vexi ja Topi kävivät tutustumassa myös Vexin nuoruudenmaisemiin. © Topi Salmen kotialbumi

Vexin rakas Saksa

Vuoden 2018 alussa Topi Salmi sai isältään kutsun joulumatkalle. Tai oikeastaan se oli ilmoitus, että Topi ja hänen avopuolisonsa lähtevät tulevana jouluna Vexin ja hänen vaimonsa Katri Wanner-Salmen joulureissulle mukaan. Ilmoitustyylinen ilmaisu oli Vexille tyypillinen, eikä Topi pahakseen pannut.

Topi pääsi näkemään, mistä hänen isänsä keski-iässä luoma jouluperinne rakentui. 1990-luvulta saakka Vexi vietti vaimonsa kanssa joululoman Etelä-Saksan pienessä Freudenstadtissa.

Vexin suunnittelema matkaohjelma oli kiireetön ja tunnelma läheinen.

”Jouluaattona kävimme syömässä vähän hienommassa ravintolassa Freudenstadtissa. Muuten söimme perinteistä saksalaista ruokaa oluttuvissa.”

Seurue kävi tutustumassa myös eteläsaksalaisen Schwarzwaldin alueen muihin pikkukaupunkeihin. Päiväretkiä tehtiin junilla ja busseilla.

Maisema ei ollut erityisen vuoristoinen. Korkein kohta oli noin tuhannessa metrissä, mutta lyhyen matkan päässä näkyivät Ranskan Alpit.

Eräänä matkapäivänä seurue lähti Stuttgartiin, jossa Vexi ja Irwin olivat vuosina 1961–62 paiskineet töitä.

Siellä Vexi keskittyi vanhojen aikojen muisteluun.

”Kävimme katsomassa sen huolintaliikkeen terminaalirakennusta, jossa isä ja Irwin olivat nuorina työskennelleet.”

Topille jäi matkasta hyviä muistoja.

”Matka oli ihana.”

”Vaikka isä menestyi, raha ei näkynyt isoina taloina tai kuiluna tavalliseen keskiluokkaan, kuten nykyään jollain Cheekillä tai Ville Valolla”, Topi Salmi kertoo lapsuudestaan.

”Vaikka isä menestyi, raha ei näkynyt isoina taloina tai kuiluna tavalliseen keskiluokkaan, kuten nykyään jollain Cheekillä tai Ville Valolla”, Topi Salmi kertoo lapsuudestaan. © Pekka Nieminen/Otavamedia

Ystävysten seikkailu

Topi uskoo Vexin mieltymyksen Saksaan alkaneen juuri 60-luvulla.

Silloin hän lähti lapsuuden- ja nuoruudenystävänsä Antti Hammarbergin eli Irwinin kanssa reissuun. Se oli ennakkoluulottomille ystävyksille yhtä lailla seikkailu kuin työmatkakin.

”Oli sattumaa, että he päätyivät juuri Saksaan. Muistaakseni se meni niin, että Irwin oli nähnyt koulun ilmoitustaululla mainoksen, että etsitään työntekijöitä Saksaan. Jos ilmoituksessa olisi haettu työntekijöitä vaikka Belgiaan, he olisivat varmaankin lähteneet sinne.”

Siihen aikaan suomalaisilla ei ollut vielä kulttuuria, jossa tehdään viikonloppumatkoja ulkomaille. Kun lähdettiin Saksaan, oltiin kaukana ja eristyksissä kotikonnuista.

”Oli kyse tosi isosta matkasta. Ei ollut kännyköitä, skypejä tai nettejä. Isäni äidillekin tuli puhelin vasta 80-luvulla. Kun oli asiaa, lähetettiin kirjeitä ja jäätiin odottamaan vastausta.”

© Topi Salmen kotialbumi

Topi Salmi pitää isän kuuluisuudesta huolimatta lapsuuttaan tavallisena. © Topi Salmen kotialbumi

© Topi Salmen kotialbumi

Isän sylissä Paula-siskon kanssa 1970-luvulla. © Topi Salmen kotialbumi

Irwin kytkeytyi erottamattomasti Vexi Salmen elämään myös myöhemmin. Vexi Salmi työskenteli lukemattomien artistien kanssa, mutta ikimuistoisin yhteistyökumppani oli Irwin Goodman. Useimmat Irwinin suurimmista hiteistä, kuten Työmiehen lauantai, Ei tippa tapa ja Rentun ruusu, olivat Vexin kynästä.

Topin lapsuudessa Salmen ja Irwinin suhde oli kehittynyt työkaveruudeksi, jossa vapaa-aikaa ei enää juuri yhdessä vietetty.

”Muistan nähneeni Irwinin meillä kotona vain kerran. 70-luvun loppupuolella asuimme Vuorimiehenkadulla, kun Irwin tuli kylään. Ilta oli rauhallinen, he pelasivat pöydän ääressä backgammonia.”

Irwinin lisäksi Vexin seurassa liikkui muitakin julkisuuden henkilöitä, mutta Topi ei osannut ajatella sitä millään lailla erikoisena. Se oli perheen arkea.

”En tiedä, oliko silloin sanaa julkkis keksitty. En ainakaan muista sitä kotona kuulleeni. Meidän perhetuttujamme olivat muun muassa Markku Veijalaisen ja Kai Hyttisen perheet. Kyläilimme puolin ja toisin ja käytiin yhdessä mökkireissuilla.”

Viikonloppuisä

Irwinin lisäksi Vexi Salmen sanoittamia lauluja levyttivät artistit Katri Helenasta Vesa-Matti Loiriin ja Paula Koivuniemestä Markku Aroon. Monet levyt myivät hyvin ja laulut soivat paljon radioissa ja jukebokseissa. Se tarkoitti, että Vexi myös tienasi hyvin.

Topi kuitenkin sanoo, ettei raha näkynyt hänen lapsuudessaan.

”Vaikka isä menestyi, raha ei näkynyt isoina taloina tai kuiluna tavalliseen keskiluokkaan, kuten nykyään jollain Cheekillä tai Ville Valolla.

Välit Vexiin säilyivät hyvinä, vaikka vanhemmat erosivat Topin ollessa 9-vuotias. Lomilla isä vei Topin ja Paulan muun muassa Venetsiaan.

Välit Vexiin säilyivät hyvinä, vaikka vanhemmat erosivat Topin ollessa 9-vuotias. Lomilla isä vei lapsia yleensä kotimaanreissuille, mutta joskus päästiin ulkomaillekin. Kuvassa Vexin kanssa lapset Tero ja Topi. © Topi Salmen kotialbumi

Koti ja auto olivat lähes samanlaisia kuin muillakin. Lomamatkoille Topi muistelee lapsena päässeensä kerran Jugoslaviaan ja kerran Italian Riminille, muuten automatkailtiin kotimaassa isän Jeep Wagoneerilla.

”En ole ikinä kokenut, että ympäristö olisi ollut jotenkin varakas. Ja kun vanhempani erosivat ollessani 9-vuotias ja jäin äidin luo, varakkuus näkyi entistä vähemmän.”

Topilla on sisko Paula sekä velipuolet Tero ja Isto Vexin aiemmasta liitosta. Tosin Topin lapsuudessa ei käytetty sanaa velipuoli, puhuttiin vain veljistä.

”Aina kun lähdin siskoni kanssa isän luo, se oli kuin lähtö lomareissulle.”

Vanhempien ero tuli pienelle Topille täytenä yllätyksenä.

”Alkujärkytyksen jälkeen se meni aika kivuttomasti, tuon ikäinen lapsihan on aivan älytön selviytyjä. Vaikka tuli monia muutoksia – uusi kotipaikka, uudet kaverit ja uusi koulu – se meni aika helposti.”

Erosta huolimatta vanhempien välit ja puheyhteys säilyivät hyvinä.

Ei isä minun elämästäni mihinkään kadonnut.”

Eron jälkeen isän kanssa tehtiin aina jotakin mukavaa.

”Lahnajärven vesipuisto kävi tutuksi, ja joskus vierailtiin myös kirjailija Arto Paasilinnan mökillä.”

Jonkin verran välimatka kuitenkin muokkasi suhdetta.

”Kun alettiin viettää yhdessä vain joka toinen viikonloppu, siitä hävisi normaali vanhemman kanssa elettävä arki. Aina kun lähdin siskoni kanssa isän luo, se oli kuin lähtö lomareissulle.”

”Kun noin kolmekymppisenä aloin tehdä sanoituksia tosissani, vertailu isään ei enää haitannut. Päinvastoin, se vain nosti kunnioitusta sitä kohtaan, mitä isäni on tehnyt ja saanut aikaan.”

”Kun noin kolmekymppisenä aloin tehdä sanoituksia tosissani, vertailu isään ei enää haitannut. Päinvastoin, se vain nosti kunnioitusta sitä kohtaan, mitä isäni on tehnyt ja saanut aikaan.” © Pekka Nieminen/Otavamedia

Isän perintö

Vaikka Vexi Salmi oli eräs legendaarisimmista suomenkielisen kevyen musiikin sanoittajista, isän varjo ei tunnu Topista musertavalta.

”Nuorempana vertailu isään oli raskasta, mutta kun noin kolmekymppisenä aloin tehdä sanoituksia tosissani, vertailu ei enää haitannut. Päinvastoin, se vain nosti kunnioitusta sitä kohtaan, mitä isäni on tehnyt ja saanut aikaan.”

Vaikka Vexi ja Topi puhuivat musiikista ja musiikkibisneksestä, juuri sanoittamisesta he puhuivat hyvin vähän. Silti sanoitusten tekemisen muoto on periytynyt isältä pojalle.

”En ole käynyt mitään Vexi Salmen sanoituskoulua, mutta muutaman sanan olemme asiasta vaihtaneet. Häneltä on tullut tietynlainen tapa tehdä sanoituksia, eli tietyt mitat ja riimit.”

Ajat musiikkibisneksessä ovat muuttuneet huomattavasti Vexin kulta-ajoista.

”Sellaisia aikanaan suosittuja biisejä kuin Mahtava peräsin ja pulleat purjeet ei enää tehdä. Kukaan ei suostuisi esittämään niitä. Siitä olen isälle kateellinen, että hän sai tehdä lauluja 60-70-luvuilla, jolloin lauluja tehtiin nykyistä laajemmasta aihepiiristä.”

Lauttasaaressa päivä alkaa hämärtyä. Topi pinoaa pöydälle levittämänsä vanhat diakuvat lapsuudestaan.

Pian koittava joulunaika tuo isän Topin mieleen.

”Hienoa, että pääsin kokemaan hänen yli 20-vuotisen jouluperinteensä. Tulen varmasti muistamaan yhteisen Saksan-matkamme joka joulu.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 11/20.

Juttua muokattu 23.11. kello 11.47: Venetsia-kuvan kuvatekstiin muokattu lasten oikeat nimet.

Lue myös: Vexi Salmi: ”Yksinhuoltajuus oli hyvä elämänkoulu”

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X