Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ei ole enää painonsa vanki: ”Kaikki erilaiset kehot ovat kauniita silloin, kun ihminen hyväksyy itsensä”

Virpi Hämeen-Anttila kirjoittaa uudessa teoksessaan Paino rehellisesti oman kehonsa historiasta, johon on kuulunut rankkaa laihdutusta, lihomista ja syömishäiriöitä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Virpi Hämeen-Anttila kertoi toimittaja Milla Ollikaiselle halunneensa kirjoittaa kirjan, jollaista olisi itse kipeästi kaivannut eri ikävaiheissa.

Virpi Hämeen-Anttila kirjoittaa uudessa teoksessaan Paino rehellisesti oman kehonsa historiasta, johon on kuulunut rankkaa laihdutusta, lihomista ja syömishäiriöitä.
Teksti:
Milla Ollikainen

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila kamppaili nuoruudessaan painonsa kanssa. Hänen omaelämäkerrallinen kirja Paino on saanut paljon huomiota heti ilmestyttyään.

Mistä kirjan suosio mielestäsi kertoo?

Varmastikin siitä, että kirjassa käsitellyt asiat, lihavuus, laihdutus ja jatkuva tyytymättömyys omaan kehoon, koskettavat niin monia niin syvästi. Painonhallinnasta puhutaan edelleen ongelmana, josta ovat vastuussa itseään laiminlyövät yksilöt, ja keskustelu pyörii kilojen, kalorien ja dieettien ympärillä.

Lihavuustutkijoiden mukaan kilo- ja kaloriajattelu on haitallista ja pitkällä tähtäimellä hyödytöntä: vaikka kuinka kampanjoidaan lihavuutta vastaan, kansa vain lihoo. Olisi keskityttävä myönteiseen eli terveyden edistämiseen ilman lihavuuden haukkumista ja kyttäämistä.

Millaista palautetta olet saanut?

Vastaanotto on ollut yksimielisen myönteinen. Kaikki ovat sanoneet, että tällaiselle puheenvuorolle on polttava tarve.

Tuoretta tietoa lihavuudesta on saatavilla mutta jostakin syystä se ei saavuta suurta yleisöä eikä toimittajiakaan, jotka kierrättävät vanhoja fraaseja ja passivoivat ihmisiä julistamalla, miten paljon liikuntaa tarvitaan yhden vaivaisen viinerin kuluttamiseen.

Kun olit 13-vuotias, koululääkäri ilmoitti, että olet liikalihava ja sinun pitäisi laihduttaa. Järjetön dieetti johti rajun laihtumisen jälkeen lihomiseen ja vaikeaan ylipainoon parikymppisenä. Oliko koululääkärin tuomio suurin syy siihen, että elämästäsi tuli kamppailua omaa kehoa ja syömistä vastaan?

Oli muitakin syitä. Ujouteni aiheutti sosiaalisia pelkoja, kotona oli ahdistavaa ja selkäni oli niin kipeä, että se haittasi usein liikkumista.

Ahdistus ja kivut ruokkivat masennusta, joka kasvoi, kun lihoin. Mutta oli kohtalokasta, että virallisen terveydenhoidon tarjoama ”tuki” oli syyllistävää ja omiaan johtamaan syömishäiriöihin. Lasta ei saa kohdella tällä tavalla: tuloksena voi olla elinikäinen vahinko.

Miten lapsen ylipainosta pitäisi puhua?

Minusta lapselle ei saisi puhua lainkaan painosta, vaan ainoastaan terveydestä, ravitsevasta syömisestä, ilosta ja itsevarmuudesta, jota saa siitä, että keho on liikkuva ja pystyvä.

Terveydenhoidon ja vanhempien tueksi kannattaisi laatia lihavuustutkimusta hyödyntävä ohjeistus siitä, miten liikuntaa karttavat ja ongelmaisesti syövät nuoret saisi motivoitumaan kehonsa parempaan hoitamiseen, ja miten nuoren kanssa puhuessa vältetään kehokuvan huononeminen.

Virpi Hämeen-Anttila tunnetaan paitsi kirjailijana myös erityisesti Intian kulttuurin ja historian tutkijana ja tuntijana.

Virpi Hämeen-Anttila tunnetaan paitsi kirjailijana myös erityisesti Intian kulttuurin ja historian tutkijana ja tuntijana. Tommi Tuomi / Otavamedia

Miten elämääsi ja sinuun ihmisenä on vaikuttanut se, että olet joskus painanut yli sata kiloa?

Vaikka en ollut rankasti ylipainoinen kuin nelisen vuotta, minun on ollut vaikea päästä irti huonosta kehokuvasta. Suuri laihtuminen aiheutti toistuvia syömishäiriöitä, identiteettiongelman kehon muuttuessa aivan erinäköiseksi ja jatkuvan huolen siitä, että lihoisin takaisin kaikki laihdutetut kilot.

Näistä laihtumisen seuraamuksista puhutaan todella vähän suhteessa siihen, miten paljon puhutaan laihtumisen välttämättömyydestä.

Minun oli pitkään vaikea hyväksyä entistä lihavaa kehoani. Sekään ei pelastanut, että olen fiksu ja tutkijana tottunut kyseenalaistamaan. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana olen vapautunut lihavuuden kammostani.

Toisten ylipainoon puuttumista perustellaan nykyään sillä, että lihavuus on kansanterveydellinen ongelma, jonka seurauksia maksetaan verovaroista. Mitä ajattelet tästä?

Verorahoista puhuminen on eräs tapa syyllistää lihavia ja kääntää ongelma yksilön tasolle. Suhde lihavuuden ja terveyskulujen välillä ei ole mitenkään yksiselitteinen.

Suuri lihavuus voi kertoa terveysongelmista, mutta kirjassani korostan, että lihavuus on oire eikä sairaus. Sairaudet, joiden syynä pidetään ylipainoa, ovat todellisuudessa seurausta elämäntavasta, jossa on häiriöitä liittyen liikuntaan, syömiseen, stressiin, uneen ja mielenterveyteen.

Kirjasi alaotsikko on ”Miten pääsin sinuiksi kehoni kanssa”. Miten katsot itseäsi ja kehoasi nyt?

Katson nykyään kehoani arvostaen. Se ei ole enää nuori eikä se koskaan ole ollut täydellinen tai muotilehtiin kelpaava. Mutta kun katson sitä, se on minusta kaunis, niin kuin kaikki erilaiset kehot ovat kauniita silloin, kun ihminen hyväksyy itsensä, lakkaa stressaamasta siitä, miltä näyttää, ja keskittyy elämään tässä ja nyt.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 2/20.

Lue myös: Joko alkoi laihduttaminen? Mieti vielä, sanoo syömishäiriöstä toipunut Virpi Hämeen-Anttila, joka vihaa erityisesti yhtä laihdutukseen liittyvää sanaa

Kirjailijana ja tutkijana tunnettu Virpi Hämeen-Anttila on harrastanut seinäkiipeilyä muutaman kuukauden. Lapsena hän rakasti kiipeilyä, kunnes putosi ja loukkasi selkänsä.

Kirjailijana ja tutkijana tunnettu Virpi Hämeen-Anttila on harrastanut seinäkiipeilyä muutaman kuukauden. Lapsena hän rakasti kiipeilyä, kunnes putosi ja loukkasi selkänsä.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X