Mikä oli Maria Åkerblomin salaisuus? Zaida Bergroth perehtyi hurmossaarnaajan maailmaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Zaida Bergroth
Elokuvaohjaaja Zaida Bergrothin neljäs elokuva Marian paratiisi kertoo unisaarnaaja Maria Åkerblomista ja hänen ympärilleen muodostuneesta lahkosta 1920-luvun Suomessa. © Sami Kuokkanen
Zaida Bergrothin uusin elokuva Marian paratiisi kertoo hurmossaarnaaja Maria Åkerblomin tarinan. Mikä on karismaattisen johtajan salaisuus?

Mikä sai sinut tarttumaan hurmiosaarnaaja Maria Åkerblomin tarinaan juuri nyt, Zaida Bergroth?

Aihetta tarjottiin minulle. Käsikirjoittaja Anna Viitala oli tehnyt muutama vuosi sitten näytelmän Åkerblomista, ja tuottajat Kaisla Viitala ja Daniel Kuitunen ajattelivat minun innostuvan aiheesta. Kiinnostuinkin heti.

Åkerblom käytti enkelimäistä viattomuutta ja lämpöä, mutta rakasti samalla juhlia ja glamouria.

Hän oli pienikokoinen, nuori nainen, joka saarnasi rakkaudesta ja kukkivien puiden paratiisista, mutta oli myös valmis kauhistuttaviin tekoihin.

Åkerblomista on kirjoitettu kirjoja ja tehty näytelmiä, mutta silti hänen persoonastaan on vaikea saada otetta. Millaisen Marian halusit elokuvallasi esitellä?

Mekään emme yritä antaa tyhjentävää selitystä. Hän jää mysteeriksi, kuten tällaiset elämää suuremmat hahmot usein.

Halusimme näyttää eri puolia hänen persoonastaan. Oli tärkeää näyttää, ettei hän ole vain rikollinen ja pelottava hahmo, vaan myös tarvitseva ja hauras ihminen. En voi olla ihailematta Marian tahdonvoimaa, jolla hän raivasi tiensä lapsuutensa kurjista oloista.

Marian lisäksi elokuvan keskiössä on nuori lahkolainen Salome. Ehkä lahkojohtajien persoonaa tärkeämpää onkin ymmärtää hänen seuraajiaan: mitkä ovat ne tarpeet, joihin johtaja onnistuu vastaamaan?

Ilmeisesti Åkerblomin tarina on tarina rakkauden janosta ja vallasta?

Ehdottomasti. Maria janosi paitsi valtaa ja maallista hyvää, myös rakkautta ja ihailua, kuten me kaikki. Keinot olivat täysin väärät. Maria jäi tavallaan itse niiden vangiksi. Tätä teemaa elokuva käsittelee myös Salomen, sekä lahkoon uutena tulokkaana saapuvan Malinin myötä. He ovat kaikki, Maria mukaan lukien, eri tavoilla hylättyjä, mutta käsittelevät tuota kokemusta eri tavoin.

1920-luvun Suomessa elettiin poikkeuksellista aikaa: sisällissota oli ohi, ja iloinen Eurooppa modernin ajan virtauksineen oli auki. Kertooko Marian paratiisi 20-luvun ajan hengestä vai ihmisyydestä jotain yleisempää?

Sekä että. 20-luvun Suomi on varmasti ollut kansalaissodan leimaama. Hurmoshenkisiä liikkeitä oli monia, kuten myös Åkerblomin kaltaisia unisaarnaajia. Epävarmana aikana ihmiset kaipaavat selkeitä, yksinkertaisia totuuksia ja lohtua. Åkerblom osasi tarjota molempia.

Maria itse on yllättävän moderni hahmo, joka rakasti juhlia ja uuden ajan kepeyttä. Tämä varmaan teki Mariasta seuraajiensa silmissä entistä kiehtovamman. Marian nimissä mainostettiin jopa nopeita autoja!

Vaikka Åkerblomin tarina liittyykin vahvasti omaan aikaansa, hurmosliikkeet ovat sinänsä ajaton ilmiö. Omassa ajassammekin on paljon samanlaista, epävarmuudesta ja pelosta kasvavaa toivetta löytää ylimaallisia ja ylivoimaisia saarnaajia, johtajia ja mestareita, joita seurata.

Marian paratiisi

Pihla Viitala näyttelee Marian paratiisi -elokuvan pääosaa, Maria Åkerblomia.  Elokuvan on ohjannut Zaida Bergroth. Kuokkasen Kuvaamo

Elokuvan pääosissa on joukko näyttäviä naisia. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut nainen. Onko se naisten elokuva, ja onko sukupuolella sinulle elokuvantekijänä merkitystä?

Tarina on ehdottomasti naisten tarina. Tästä on tullut palautettakin, että hienoa nähdä monimutkainen ja valtapelejä sisältävä elokuva, jonka kaikki pääosapuolet ovat naisia. Joku jopa sanoi, että elokuva on kuin Kummisetä, mutta naisrooleilla!

En haluaisi kokea sukupuolta erityisen merkittävänä tekijänä, enkä valitse yhteistyökumppaneita sukupuolen perusteella. Mutta on tärkeää saada alalle enemmän naisohjaajia, -tuottajia ja -rahoittajia, jotta myös naisten tarinoita saadaan entistä enemmän kuuluviin.

Marian paratiisi -elokuva sai kansainvälisen ensi-iltansa Toronton filmifestivaaleilla syyskuussa. Millainen vastaanotto oli?

Oikein hyvä. Uskallan olla jo helpottunut. Toronto oli paitsi ihana, myös hermostuttava kokemus. Mutta salit olivat täynnä ja vastaanotto oli innostunut. Kritiikitkin ovat olleet enimmäkseen kiittäviä. Oli myös jännittävää näyttää elokuva Kokkolan Kinojuhlilla, Åkerblomin lahkon syntysijoilla. Onneksi vastaanotto oli sielläkin oikein hyvä.

Teet jo seuraavaa elokuvaa, ja sen päähenkilönä on Tove Jansson. Keiden suomalaisten elämäntarinat haluaisit vielä viedä valkokankaalle?

Ajatus ”suurmieselokuvasta” on oikeastaan itselleni vieras, vaikka kyseessä olisikin nainen. Mutta tietysti on hauskaa, että kiinnostavista tosielämän naisista on vihdoin alettu tehdä elokuvia. Lisää hyviä aiheita löytyy vaikka kuinka paljon, esimerkiksi Minna Canthista on tekeillä elokuva.

Itselleni tärkeintä on löytää kiinnostava ja oma näkökulma aiheeseen. Ja sellaisen olen toivottavasti löytänyt sekä Åkerblomin että Tove Janssonin kohdalla. Seuraavat elokuvani tulevat luultavasti olemaan puhdasta fiktiota.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 10/19.

Uskonlahkon oudot lonkerot: Onko Maria Åkerblomilla yhä seuraajia?

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X