Helmenkalastajan tytär -teos vie 1800-luvun Australiaan: ”Kirja tarjoaa seikkailun, joka kannattaa kokea”
Lizzie Pookin Helmenkalastajan tytär (Bazar Kustannus) ilmestyi elokuussa 2022.
Miksi romaani kiinnosti?
”Turkoosi kirja jännittävine lintukuvineen suorastaan vaati ottamaan kirjan käteen. Upeaa työtä kannen suunnittelija Satu Kontinen. Lisäksi kirjan maailma, 1800-luvun lopun Australia ja helmenkalastus kiinnostivat. Toivoin, että luvassa olisi seikkailu, joka veisi mukanaan.”
Mitä pidin teoksesta?
”Kirja tarjosi minulle paljon uutta tuon ajanjakson tapahtumista toisella puolella maapalloa, vaikka itse juoni paikkakuntineen olikin täysin keksitty. Lukukokemuksesta tulikin merkittävä kirjan historian, ei niinkään tarinan takia.
Ihmisen julmuus pysäytti, jälleen kerran. Ahdistusta ei voinut edes lievittää ajattelemalla tarinaa vain tarinana. Ilmeinen tosiasia nimittäin on, että helmenkalastus perustui säälimättömään Australian aboriginaalien riistoon. Pahimmillaan sukeltajina käytettiin raskaana olevia naisia, koska näiden uskottiin pystyvän pidättämään hengitystään paremmin kuin muiden. Voi vain arvailla, minkä määrän uhreja tämä kauhea toimintatapa vaati aikoinaan.
Kirja vei mukanaan, vaikka tarina itsessään kärsi välillä vähän kömpelöstä kerronnasta. Maisemat ja ajankuva olivat taiten luodut kuten myös päähenkilö, nuori helmenkalastajan tytär Eliza Brightwell. Kirja tarjoaa seikkailun, joka kannattaa kokea.”
Arvio: ***
”Näitä ihmisparkoja siepataan, ostetaan ja myydään, koko ajan viranomaisten silmien edessä, samoin poliisin, joka on lahjottu juoneen mukaan. Niinpä laki orjuuden rangaistavuudesta on Länsi-Australiassa jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.”
Kirja sai minut…
”…toivomaan, että ihminen olisi oppinut jotain historiansa mustista ajanjaksoista. Ukrainan sodan varjossa toive tuntuu naiivilta. Mutta, mitä jää, jos ei ole toivoa? Siksi haluan uskoa, että suurin osa meistä silti pyrkii hyvään.”
