Sisukas leski seikkailee Kuningatarlaiva-romaanissa 1600-luvun Tukholmassa, jossa naisilla ei ollut iltaisin kaduille asiaa

Sisu ja rohkeus saattoivat viedä naisen pitkälle jo 1600-luvulla. Johanna Valkaman Kuningatarlaivassa nuijapäällikkö Jaakko Ilkan leski Susanna Katariina Weck on tomerasti subjekti eikä objekti, vaikka aika ei suosi yksinäistä naista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sisu ja rohkeus saattoivat viedä naisen pitkälle jo 1600-luvulla. Johanna Valkaman Kuningatarlaivassa nuijapäällikkö Jaakko Ilkan leski Susanna Katariina Weck on tomerasti subjekti eikä objekti, vaikka aika ei suosi yksinäistä naista.
Teksti: Tarja Penttinen

Kuningatarlaiva on lastattu historiallisilla faktoilla ja detaljeilla. Se on jatkoa Katariinanpyörälle, jossa nuijapäällikön nuori leski pakeni vainoajia.

Nyt leski on asettunut Tukholmaan. Majatalon pito olisi turvallinen toimeentulon lähde, mutta lyypekkiläisen hansakauppiaan tytär haluaa enemmän: oman kauppaverkoston.

Helpolla leski ei pääse. Porvarit juonittelevat ja ylenkatsovat ja talvet koettelevat: lautasella on usein vain suolakalaa. ”Tukkiholmin varjoissa hiipivä epätoivo lähestyi askel askeleelta. Olin juossut epävarmuutta pakoon jo toistakymmentä ajastaikaa.”

1600-luvun Tukholma elää kirjassa väkevästi. Kadut ovat kurassa ja kaikkialla leijuu kivitalojen sisäpihoille piilotettujen käymälöiden löyhkä. Edes iltaisin naisella ei ole kaduille asiaa.

Mutta Kuningatarlaiva-teoksen leski selviää. ”Olin kuitenkin oppinut, että rohkeat päätökset olivat minun matkallani olleet kaikkein tärkeimpiä.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 8/2022.

Kuningatarlaiva

© Otava

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X