Muistatko Jason-kirjat? Camilla Mickwitzin hahmot tarjosivat hiljaisia opetuksia 70-luvulla – ”Aikuisilla oli kiireensä ja lasten oli sopeuduttava”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Jasonin kesä -kirja pohjautuu vuonna 1975 Los Angelesissa palkittuun lasten­animaatioon. © Camilla Mixkwitz/Lastenkirjainstituutin kokoelma
Jasonin kesä -kirja pohjautuu vuonna 1975 Los Angelesissa palkittuun lasten­animaatioon. © Camilla Mixkwitz/Lastenkirjainstituutin kokoelma
Camilla Mickwitzin 70-luvun tarinoissa vanhemmilla on aina kiire, mutta kenkutkin tunteet ovat sallittuja. Kirjat ovat tarjonneet ikimuistoisia elämyksiä ja hiljaisia opetuksia.

Pyöreäkasvoinen Jason lentää äitinsä retuuttamana päiväkodista kotiin ja kodista päiväkotiin. Camilla Mickwitzin muhkeat hahmot naurattavat nyt, mutta lapsena niissä ei ollut mitään ihmeellistä, muistelee toimittaja Anna Muurinen.

Jason-kirjat löytyivät kirjastoauton hyllystä

”Samaan tapaan taisin minäkin lentää aamuisin äitini perässä espoolaiseen päiväkotiin. Talvella suhautimme vain ala- ja ylämäestä muodostuneen tarhamatkan potkukelkalla.

1980-luvun alkuvuosien Suomi oli vielä sellainen, ettei kukaan ollut taskupuhelimensa vanki. Me lapset saimme keksiä omaa tekemistä ostoskeskusten liepeillä ja joutomailla. Välillä oli aidosti tylsää. Silloin ryhdyimme vaikka uittamaan keppejä ojassa.

Kerran viikossa tuli kirjastoauto. Odotimme ostoskeskuksen vieressä parkkipaikalla tämän jännittävän jättiauton saapumista. Auton hyllyistä löytyi kirjoja, joita ei kotona ollut. Ja siellä näin ensimmäisen kerran Camilla Mickwitzin Jason-kirjoja.

Niissä oli selkeät, liidulla piirretyt kuvat. Ihmishahmot olivat pyöreitä ja lempeitä, ja niillä oli punaiset posket. Tarinoissa elettiin kerrostalossa ja leikittiin asfalttipihalla. Se oli eksoottista, sillä me asuimme vanhassa kesähuvilassa metsän keskellä. Olin kuitenkin käynyt tällaisissa kaupunkikodeissa, joissa asuttiin ikään kuin hyllyillä. Niissä oli oma hohtonsa.”

"Näin

Näin ihanasti lomakodin asukkaat viettävät kesä-päivää yhdessä. © Camilla Mixkwitz/Lastenkirjainstituutin kokoelma

Samaistuttavat Jason-kirjojen tarinat

”Kirjojen tarinoissa oli paljon samastuttavaa: Jason asui kahden äitinsä Kaarinan kanssa, äiti teki paljon töitä ja Jason joutui leikkimään usein yksin. Kaiken huipuksi Kaarinalla oli mahtava musta tukka. Sen tähden hän näytti vähän tarhatädiltäni Annelta, jota me lapset ihailimme.

Kirjassa kerrottiin, että Kaarina ehti jutella Jasonin kanssa oikeastaan vain kampaajalla istuessaan, ja sellaistahan elämä taisi silloin olla. Aikuisilla oli kiireensä, ja lasten oli sopeuduttava.”

Jasonin äiti Kaarina työskentelee tehtaassa. © Camilla Mixkwitz/Lastenkirjainstituutin kokoelma

Jasonin äiti Kaarina työskentelee tehtaassa. © Camilla Mixkwitz/Lastenkirjainstituutin kokoelma

Jasonin kesä vei uusien ystävien äärelle

”Ensimmäinen lukemani Mickwitzin kirja oli Jasonin kesä (1976). Siinä Jason ja Kaarina lähtevät kesälomalla maalle lomakotiin. Pidin etenkin siitä, kun lomakodin eri-ikäiset asukkaat tutustuivat toisiinsa ja alkoivat viettää rannalla aikaa yhdessä. Sellaisesta elämyksestä haaveilin itsekin.

Sitten käsiini osui Jason-sarjan ensimmäinen kirja. Pahaa aavistamatta avasin aukeaman, jossa Kaarina teki töitä taidekurssin alastonmallina! Pelästyin valtavasti, kun yhtäkkiä Jasonin äidillä ei ollutkaan vaatteita päällään!

Pöyristymistä saattoi verrata ainoastaan vuoden 1981 euroviisujen voittajayhtyeen Bucks Fizzin koreografiaan, jossa naisilta repäistiin hameet pois kesken laulun.”

Kaarina-äiti oli mainio selviytyjä

”Asian saattoi kokea toisinkin. Lastenkirjailija Tuutikki Tolonen muistaa lapsena riemastuneensa Kaarinan luovuudesta hankkia lisäansioita. Hänestä Jason-kirjoissa on keskeistä juuri Kaarinan ja Jasonin mutkaton selviäminen kaikesta.

Kaarina kun ei jää missään tilanteessa keinottomaksi. Hänestä Jasonin äiti oli sekä supersankari että vastustamattoman ihana.

Nyt pöyristykseni naurattaa. Ehkäpä epäsovinnainen Kaarina oli 6-vuotiaalle lettipäälle liian rankka pala purtavaksi, mutta vuosikymmeniä myöhemmin saatan huomata Kaarinan rohkeuden jääneen alitajuntaan itämään. Kaarinahan on ollut kerrassaan mainio esikuva, aito selviytyjätyyppi.” 

Saariston prinsessa on Camilla Mickwitzin ennen julkaisematon teos, johon tekstit kirjoitti Tuutikki Tolonen. © Tammi

Saariston prinsessa on Camilla Mickwitzin ennen julkaisematon teos, johon tekstit kirjoitti Tuutikki Tolonen. © Tammi

Juttu julkaistu Vivan numerossa 5/2022.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X