
Jussi Simolan koukuttava esikoinen Haudatut haaveet kietoo lukijan Helsinkiin sijoittuvaan murhamysteeriin
Haudatut haaveet on vahva dekkariavaus, jonka yhtenä päähenkilönä on Helsinki.
© Myllylahti
Miksi kiinnosti?
Nuoren naisen murha Helsingissä ja rikoskomisario, jolla ei ole mennyt yksityiselämässä ihan putkeen. Kirjan lähtökohdat kuulostivat lähinnä haukotuttavilta. Sitten aloin lukea, ja ennen kuin ensimmäinen sivu oli lopussa, olin täysin kirjan maailmoissa. Haudatut haaveet on esikoisdekkaristilta vahva avaus.
Jussi Simola esittelee kirjassa rikoskomisario Lara Hongan, joka johtaa napakalla esimiesotteella tutkimusryhmäänsä. Töölössä kuolee nuori nainen, ja jokainen johtolanka tuntuu päättyvän umpikujaan. Tarinan edetessä henkilögalleriaan ilmestyy outoja ja samalla toinen toistaan tunnistettavampia tyyppejä, kuten persoonallinen pikkukaupan pitäjä ja vanhus, joka kuvittelee edelleen elävänsä keskellä jatkosodan ilmahyökkäyksiä.
Samalla, kun tutkimukset kulkevat koko ajan askeleen murhaajaa jäljessä, kokonaisuus kiertyy kohti loppuratkaisuaan. Simola pitää ohjat käsissään napakasti viimeiselle sivulle saakka.
Mitä pidin?
Simolan vahvuus on hyvä henkilö- ja miljöökuvaus. Lara Honka tiimeineen on täynnä ihmisenkokoisia hahmoja, joiden tarinoihin jää kiinni.
Haudatut haaveet kuvaa myös Helsinkiä onnistuneesti, miljöö herää henkiin ja toimii kuin tarinan yhtenä päähenkilönä. Pääkaupunkiseudun eri kaupunginosista ei ole vielä otettu läheskään kaikkea irti, joten Simolan dekkari on tervetullut lisä joukkoon.
Arvio: ****
Kirja sai minut…
…miettimään, mikä määrä epätoivoa on tarpeeksi. Mitä kaikkea ihmiselle pitää tapahtua, ennen kuin elämä kääntyy raiteiltaan ja paluuta ei enää ole?
Kuka murhasi Julia Rantavaaran? Mikä minua häiritsi Kulosaaressa Rantavaarojen kotona? Miksi murhaaja, joka ei juuri jättänyt jälkiä, ei hävittänyt kahta punaviinilasia ja puolikasta pulloa Malbecia keittiön pöydältä?”