Kiovan muistojen kirjuri -teos vie holodomorin aikaan – ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole ensimmäinen hirmuteko, jonka kohteeksi kansa on joutunut”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Bazar
Ukraina ei ole nyt ensimmäistä kertaa häikäilemättömän suurvallan terrorin alla. Romaani vie lukijan 1920-luvulle holodomorin synkkiin vuosiin. Lue tuottaja Liina Putkosen kirja-arvio!

Erin Littekenin Kiovan muistojen kirjuri (Bazar) ilmestyi elokuussa 2022.

Miksi teos kiinnosti?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole ensimmäinen hirmuteko, jonka kohteeksi maan kansa on joutunut. Kiovan muistojen kirjuri palaa aikaan, jolloin Ukrainassa koettiin holodomor eli Neuvostoliiton masinoima nälänhätä, jossa kuoli miljoonia ihmisiä.

Nälkä ja siihen kuoleminen on hirvittävää. Kun siihen vielä lisätään se silmitön väkivalta ja mielivaltainen kohtelu, jota ukrainalaiset kokivat, voidaan puhua oikeutetusti maanpäällisestä helvetistä. Nämä asiat eivät houkuta lukemaan niiden pohjalta tehtyä romaania. Mutta nälänhädästä tietäminen on velvollisuus, jottei maailma unohda, mitä Ukrainassa tapahtuu nyt ja on tapahtunut aikaisemmin.

Mitä pidin kirjasta?

Erin Littekenin esikoisromaani liikkuu kahdessa ajassa, 2000-luvun alussa ja 1920-luvulla. Tämä toimii hyvin kerronnan keinona, koska sen avulla voidaan tehokkaasti kuvata, kuinka hirmuteot eivät katoa koskaan sellaista kokeneiden sielusta.

On sydäntä särkevää, kuinka päähenkilön isoisoäiti piilottelee ruokaa yöpöytänsä laatikkoon, vaikka on elänyt turvassa ja yltäkylläisyydessä vuosikymmenet. Nälän pelko pysyy ikuisesti ihon alla.

Vaikka romaani on fiktiivinen, sen tarina voisi olla tosi. Valitettavasti ja toisaalta onneksi. Romaanissa on nimittäin toivoa. Toivoa siitä, että tulevaisuudessa kaikki olisi paremmin.

Arvio: ***

”…pikkulapsia löytyi kuolleina äitiensä sylistä, vanhoja aviopareja vierekkäin sängyistään käsi kädessä. Kokonaisia perhekuntia oli pyyhkäisty maan päältä, kuten Stalinin suurenmoiseen suunnitelmaan kuuluikin. Tahallaan järjestetyn nälänhädän avulla.”

Kirja sai minut…

”…muistamaan, kuinka tärkeää on, että opimme menneisyydestämme ja pyrimme parempaan. Historia ei ole vain oppiaine, se on polttoainetta paremmalle maailmalle.”

Lue myös: Syksyllä 1941 Kiovaa piirittivät saksalaiset – Josif Stalin uhosi joukkojaan säälimättä: ”Kiova on ollut ja tulee aina olemaan neuvostokaupunki”

Saksalaiset pommittivat Kiovaa rajusti ennen sen valtaamista syyskuussa 1941. <span class="typography__copyright">© Roman Nerud / Alamy Stock Photo</span>

Saksalaiset pommittivat Kiovaa rajusti ennen sen valtaamista syyskuussa 1941. © Roman Nerud / Alamy Stock Photo

X