Kirja-arvio: Täällä oli susia -teos käy läpi ihmisyyden kirjon, vaikka sudet ovatkin keskiössä – ”Maailmaa voi parantaa myös viihteen keinoin”

Täällä oli susia nivoo taidokkaasti yhteen koskettavan ja sydäntä riipaisevan kertomuksen villieläimistä ja trillerimäisen tarinan ihmisten välisistä suhteista. Lue tuottaja Liina Putkosen kirja-arvio!

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Villisydäminen romaani täynnä luonnon lumoa.

Täällä oli susia nivoo taidokkaasti yhteen koskettavan ja sydäntä riipaisevan kertomuksen villieläimistä ja trillerimäisen tarinan ihmisten välisistä suhteista. Lue tuottaja Liina Putkosen kirja-arvio!
Teksti:
Liina Putkonen

Charlotte McConaghyn Täällä oli susia -teos (Wsoy) ilmestyi lokakuussa 2022. Romaanin on suomentanut Saara Pääkkönen.

Miksi teos kiinnosti?

”Australialaisen kirjailijan ­ensimmäinen teos Viimeinen muuttolintu nousi suureen suosioon maailmalla. Hänen seuraavassa kirjassaan Täällä oli susia käsitellään myös luonnon kauneutta ja katoavaisuutta, mutta tällä kertaa susien kautta. Sen tarinan halusin lukea.”

Mitä pidin lukukokemuksesta?

”Täällä oli susia nivoo taidokkaasti yhteen koskettavan ja sydäntä riipaisevan kertomuksen villieläimistä ja trillerimäisen tarinan ihmisten välisistä suhteista. Se saa miettimään ihmisen ja muun eläinkunnan eroja. Eläimet ovat viettiensä ja lajinsa mukaisia, ihmiset paljon arvaamattomampia ja petollisempia – ja siksi myös pelottavampia.

Susien kohtalo ikuisen ­vihan kohteena, myös romaanin tarinassa, saa suuttumaan ja suremaan, mutta toisaalta kirja auttaa ymmärtämään senkin, miksi näitä petoja ­vihataan ja pelätään. Jos susi ­uhkaisi minulle rakkaita kotieläimiä, minäkin vastustaisin ­niiden tuloa liian lähelle omiin takametsiin.

Maailma on monimutkainen, ja kirja näyttää sen ­hyvin toteen. Kirja on lisäksi ­vetävä lukuromaani eli taitava ja vauhdikas juonenkehittely ­pitää huolen siitä, että sivuja, ahdistaviakin, ahmii kuin lempiherkkuaan. Tarinan jälkeen olo on pöllähtänyt kuin palaisi kotiin pitkältä vaellukselta Skotlannin ylämailta.”

Arvio: ****

”Mutta se ei hyökkää, tuo susista pienikokoisin. (…) Se käy viereeni makuulle. Kun muut lauman jäsenet liittyvät seuraan, ympäröivät meidät lämmöllään ja pelastavat meidät paleltumasta, painan pääni suden valkeaa niskaa vasten ja itken.”

Kirja sai minut…

”…miettimään, että maailmaa voi parantaa myös viihteen keinoin. Vetävän romaanin jälkeen mielessä pyöri myös hyvin vakavia ajatuksia, kuten miten me ihmiset voisimme pitää paremmin huolta maapallomme luonnosta ja sen eläimistä.

X