Kirja-arvio: Rakkautta vihan aikaan vie 1920–30-luvuille – ”Rakkaus tarkoitti salasuhteita, hetken huumaa, uskaliaita kokeiluja ja ristiriitojakin”

Ihmiset sotivat, mutta onneksi myös rakastavat, vaikka aika dramaattisestikin välillä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ihmiset sotivat, mutta onneksi myös rakastavat, vaikka aika dramaattisestikin välillä.
Teksti: Liina Putkonen

Florian Illiesin teos Rakkautta vihan aikaan (Atena) ilmestyi maaliskuussa 2023. Kirjan suomensi Heli Naski.

Miksi Rakkautta vihan aikaan -teos kiinnosti?

”Kirja käsittelee kymmeniä rakkaussuhteita, joita syntyi 1920-30-lukujen taitteessa, vaikka Eurooppa oli ajautumassa kohti toista maailmansotaa.

Nyt tuntuu, että ollaan taas pimeiden voimien myllerryksessä, ja ihmiskunnan historiaa kirjoitetaan taas asein ja hirmuteoin. Toivoin tarinallisen tietokirjan valavan uskoa siihen, että ihminen osaa myös rakastaa kaiken tuhoisankin keskellä.”

Mitä pidin lukukokemuksesta?

”Berliiniläisen menestyskirjailijan uusin teos on myynyt Saksassa yli 200 000 kappaletta ja se ilmestyy yli 25 maassa. Ei ihme. Rakkaus houkuttaa, varsinkin, kun se on vielä totta.

Toki hyvät romaanit ja tarinat vievät pois kaikesta kamalasta, mutta oikeasti tapahtunut koskettaa vielä syvemmin. Hieman toisin tosin kuin olin kuvitellut.

Rakkaus ei nimittäin näyttäydy kirjassa elokuvamaisena Happy End -satuna, vaan ennemminkin koukuttavana ja yllättävänä kuin katsoisi juonikasta tv-sarjaa.

Taiteilijaelämä oli tuohon aikaa villiä. Rakkaus tarkoitti usein salasuhteita, hetken huumaa, uskaliaita kokeiluja ja repiviä ristiriitojakin.

Kirja on tehty kohtauksittain eli siitä voi lukea vain pienen palan aina, kun tekee mieli karata arjesta.

Osa kirjan henkilöistä ei ole ihan niitä kaikkein tunnetuimpia, mutta koska heidän elämänsä oli kohtuullisen vauhdikasta, lukee tarinoita silti mielenkiinnolla.”

Arvio: ***

Kirja sai minut…

”…ihmettelemään, kuinka epäsovinnaista ja huikentelevaistakin elämä oli jo noin sata vuotta sitten, kun liikuttiin oikeissa piireissä.”

”Kun Simone de Beauvoir tajuaa, että Jean-Paule Sartre on ottanut jälleen yhteyttä Simone Jollivetiin, kurtisaaniin, joka aikoinaan lahjoitti Sartrelle punaisista alusvaatteista tehdyn lampunvarjostimen, häneen iskee ankara mustasukkaisuus.”

X