Maija Kajannon Korvapuustikesä on kuin raikas kesäsade – ”Kirja sai huokaamaan haikeasti nuoruuden perään”

Kesälukemista parhaimmillaan on tarina, joka vie omiin, romantiikankylläisiin nuoruushaaveisiin. Lue tuottaja Liina Putkosen kirja-arvio!

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kesälukemista parhaimmillaan on tarina, joka vie omiin, romantiikankylläisiin nuoruushaaveisiin. Lue tuottaja Liina Putkosen kirja-arvio!
Teksti: Liina Putkonen

Maija Kajannon Korvapuustikesä (WSOY) ilmestyi heinäkuussa 2022.

Miksi teos kiinnosti?

”Maija Kajanto on kirjoittanut hauskaa, sujuvaa tekstiä ennenkin ja nyt oli tarjolla aivan uuden sarjan aloitus. Kirjan nimikin oli kuin lupaus mainiosta lomaviihteestä: Korvapuustikesä.

Myös Laura Noposen kannelle täydet pisteet, kirja on kuin karkki, jonka haluaa heti popsia.”

Mitä pidin kirjasta?

”Kirja ottaa mukaansa heti alkusivuilla. Aika perinteinen asetelma: paetaan pahaa maailmaa turvaan lapsuuden kesämaisemiin ei häiritse yhtään, kun tarina on kerrottu hauskasti ja vetävästi. Pyhävirralle alkaa tehdä mieli heti, kun päähenkilö Krisse on asettunut mummolaansa taloksi.

Keksitty pitäjä on turvallinen, sillä kukaan ei tule sanomaa, ettei meillä noin tai näin ole. Toisaalta olisihan se ollut hauska ajatella, että voisi oikeasti mennä katselemaan Krissen korvapuustikesän maisemia. Niin taitavasti kirjoittaja kuitenkin luo miljöön tarinaan ihmiselämän kiemuroiden taustaksi.

Kirjan rakenteesta myös löytyi minulle uusi idea, josta pidin. Tiettyjen lukujen alkuun on kirjoitettu resepti leipomuksesta ja ruoasta, jota kirjan henkilöt syystä tai toisesta juuri siinä luvussa valmistavat. Se tuo tuoksua ja makua mukaan tarinaan.”

Arvio: ****

Kirja sai minut…

”…huokaamaan haikeasti nuoruuden perään. Muistan, kuinka silloin omien hetkien parhaimmistoa oli uusi SinäMinä-lehti, herkkuja ja rauha ahmia ihania, romanttisisia tarnoita. Tästä kirjasta tuli samanalainen olo, mutta näin aikuseenkin makuun sovitettuna.”

”Krisse tiesi jossakin syvällä sisimmässään, että kaikki vielä järjestyisi. Hän sai kasvattaa juuret maaperään, joka pitäisi hänet pystyssä silloinkin, kun myrsky raivoaisi. Ja hän sai elää elämää, jossa pulla maistuisi hyvältä.”

X