Palkittu kirjailija Arttu Tuominen kyllästyi nettiräyhääjiin – Hyvitys-dekkarissaan ottaa kantaa vihapuheeseen ja ääriliikkeiden nousuun: ”Netistä puuttuu järjen ääni”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Arttu Tuominen arvelee, että olemme usein hiljaa, kun kohtaamme vääryyttä, koska siihen liittyy niin iso riski joutua itse silmätikuksi.
Arttu Tuominen arvelee, että olemme usein hiljaa, kun todistamme vääryyttä toisia kohtaan, koska siihen liittyy niin iso riski joutua itse silmätikuksi. Kuva: Juha Törmälä, WSOY
Arttu Tuomisen Hyvitys-dekkarissa yhteiskunta on luisumassa ääriliikkeiden lietsomaan kaaokseen. Kirjan teema oli tietoinen kannanotto yhteiskunnan surullisiin kehityskulkuihin, mutta kirjailija näkee ihmiskunnalla silti myös paljon toivoa.

Seksuaalivähemmistöjen suosimassa Venus-ravintolassa Porissa räjähtää käsikranaatti. Äärioikeistolainen terroristi lataa videomanifestinsa nettiin, ja kehottaa liittymään sotaan yhteiskunnan rappion airueita, homoseksuaaleja ja heitä puolustavia toimijoita, vastaan. Todellisesta maailmasta ammentavan skenaarion on hahmotellut uudessaan dekkarissaan kirjailija Arttu Tuominen.

Päähenkilö, ylikomisario Henrik Oksman, ei ainoastaan tutki kranaatti-iskua. Hän oli myös paikalla hetkeä ennen iskua, punaiseen mekkoon verhoutuneena, punaa huulillaan. Eikä hän voi kertoa sitä työyhteisössään, vaikdekkdekkaka hänellä on virkavastuu todistaa näkemästään.

Näiden kahden lähtöasetelman, ääriliikkeiden nousun ja Oksmanin salaisuuden, väliselle jännitteelle perustuu Tuomisen uusin kirja, Hyvitys.

Kirja on fiktiivinen ja viihteellinen, mutta sen lähtökohdat versovat tästä maailmasta ja suomalaisesta sekä yleiseurooppalaisesta yhteiskunnallisesta kehityksestä.

”Valitsin iskun tapahtumapaikaksi seksuaalivähemmistöjen yökerhon, koska sitä kautta pystyin käsittelemään yhteiskuntaa laajasti. Ääriryhmät eivät saalista vain maahanmuuttajia, vaan myös homoseksuaaleja. Samalla saatoin kirjoittaa siitä, miten heihin suhtaudutaan kirkon piirissä, puolustusvoimissa ja valtaväestön keskuudessa.”

Kirjan pahis, Lähettiläs, julkaisee manifestinsa netissä, kuten norjalainen Anders Breivik ja Uuden-Seelannin Christchurchissa ihmisiä murhannut Brenton Tarrant. Netistä on muodostunut 2000-luvun aikana eräänlainen polarisaation joutomaa, jossa rikkaruohot saavat rehottaa, eikä siellä tapahtuviin synkkiinkään tekoihin puutu kukaan, ennen kuin paikalta löytyy ruumis.

”Netissä vihapuhe on rajoittamatonta. Siellä on helppo ajaa omaa agendaa sillä, että syyttelee muita ja luo vihan ilmapiiriä maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Se on antanut alustan ihmisille, jotka tavoittelevat omaa etuaan ja nostavat kansansuosiotaan esimerkiksi politiikassa ratsastamalla vihalla.”

Arttu Tuominen käsittelee Hyvityksessä kristinuskon ja seksuaalvähemmistöjen suhdetta monelta kantilta.

Arttu Tuominen käsittelee Hyvityksessä kristinuskon ja seksuaalvähemmistöjen suhdetta monelta kantilta. Kuva: iStock

Media voi repiä tai rakentaa ja sen vastuu on suuri

Kirjan sivuilta voi myös lukea kritiikkiä mediaa kohtaan. Hyvityksen isku Venus-ravintolaan tehdään seuraavana iltana, kun televisiossa on näytetty ajankohtaiskeskustelu, suuri homoilta.

Tuominen ajattelee, että medialla on iso vastuu, ettei se luo vihan ilmapiiriä, vaan käsittelee sellaisia aiheita neutraalisti, jotka voivat ruokkia syviä jakolinjoja katsojissa.

”En tiedä, ketä se palvelee, että televisioon etsitään keskusteluun ääripäitä. Siinä tunteet kiihtyvät ja pian katsojakin on kiihdyksissä. Esimerkiksi Ylen suuri homoilta näkyi heti Eroa kirkosta -sivustolla.”

Tuominen on kirjaa kirjoittaessaan seurannut myös keskustelupalstoilla mellastavien trollien toimintaa. Hän mainitsee, että esimerkiksi Pride-kulkueita käsittelevien jutut iltapäivälehdissä pursuavat vihanlietsontaa.

”Meininki on todella polarisoitunutta. Netistä puuttuu järjen ääni. Vastakkainasettelun luominen varmasti lisää juttujen klikkauksia, mutta se on väärä tapa käsitellä asioita.”

Tuominen tutustui kirjaansa varten Goebbelsin kirjoituksiin 1940-luvulta. Monet tämän kirjoituksista sopisivat suoraan tämän päivän foorumikeskusteluihin. Ihminen ei ole niistä ajoista paljon kehittynyt, Tuominen pohtii.

”Sosiaalisen median aikakausi on se, mikä herätti minussa tarpeen käsitellä näitä teemoja kirjassani. On ongelma, että netissä voi trollata ja purkaa pahaa oloaan ilman mitään faktoja. Keskustelija voi siellä antaa kuvan, että kaikki maahanmuuttajat ovat terroristeja ja naistenalistajia, ja kun sitä trollataan keskustelun joukkoon, saadaan valtaväestö epäilemään, että tässä on jotain vikaa.”

Arttu Tuominen kertoo, että kirjan ensimmäisen version kirjoittaminen on hänelle vaikeaa. Siksi hän pyrkii runnomaan sen nopeasti valmiiksi, koska sen jälkeen työ muuttuu miellyttäväksi.

Arttu Tuominen kertoo, että kirjan ensimmäisen version kirjoittaminen on hänelle vaikeaa. Siksi hän pyrkii runnomaan sen nopeasti valmiiksi, koska sen jälkeen työ muuttuu miellyttäväksi. Kuva: © Juha Törmälä, WSOY

Hyvityksessä itsensä hyväksyminen tasapainottaa vihan kyllästämää maailmaa

Tuominen kytkee vihan ilmiönä taloudelliseen osattomuuteen, ja kuvaa sitä kirjassaan taitavasti rapistuvan porilaisen maiseman kautta. Kun elinkeinoelämä on jättänyt joskus kukoistaneen teollisuusalueen tuulten pieksettäväksi, jäljelle jää vain autioita rakennuksia ja ihmismielen synkkyys.

Hyvityksessä keskellä kuollutta teollisuusaluetta pitää majaansa äärioikeistolainen ryhmittymä White Order, Tuomisen maailman eräänlainen moraalisen rappion kiteytymä: tarinan vaaralliset luuserit, jotka ihannoivat natsisaksaa ja säilyttävät tyhjiä Zyklon B -pulloja aarteinaan.

”Äärinationalistisen puolueet ovat nostaneet päätään Yhdysvaltain pankkikriisin ja Euroopan pitkän talouslaman aikana. Kun on työttömyyttä ja epävarmuutta tulevasta, halutaan äänestää niitä, jotka lupaavat muuttaa tilanteen, luvataan helppoja ratkaisuja, rajat kiinni ja Suomi suomalaisille ja sotaveteraaneille. Ne, jotka tällaista lupaavat, eivät paljon mieti sitä, mitkä ne talouden realiteetit oikeasti ovat.”

Vaikka viha on kirjan yksi keskeisiä teemoja, itseinhossa rypevä antisankari Oksman avaa lukijalle näkymän myös ihmismielen toiveikkaampiin sopukoihin.

Hyvät uutiset jäävät liian usein kertomatta, koska huonot myyvät niin paljon paremmin.

”Itsensä hyväksyminen voi olla todella vaikeaa, oli ihmisen salaisuus mikä tahansa. Oksman on homoseksuaali ja transvestiitti, joka tulee vanhoillisesta perheestä, jossa sitä ei saanut näyttää, eikä siitä saanut ainakaan puhua. Kirjan tapahtumien seurauksena hän pystyy tunnustamaan sen, ja se on hänelle askel vapautumiseen.”

Vaikka Hyvitys on synkkää luettavaa, jonka valonpilkahdukset haipuvat pieniksi ihmismielen prosesseiksi väkivaltaisen vihan runnomassa maailmassa, ei kirjailija itse näe maailmaa aivan niin kyynisessä valossa.

Terveydenhuolto on parantunut maailmalla ja absoluuttinen köyhyys vähentynyt. Hyvät uutiset jäävät liian usein kertomatta, koska huonot myyvät niin paljon paremmin.

Hyvityksen ääirikoistolaiset pitävät majaa hylätyssä teollisuusrakennuksessa Porissa.

Arttu Tuominen on sijoittanut Hyvityksen ääirikoistolaiset hylättyyn teollisuusrakennukseen Poriin. Kuva: Arttu Tuominen on sijoittanut Hyvityksen ääirikoistolaiset hylättyyn teollisuusrakennukseen Poriin. iStock

”Vaikka meillä on tosi paljon haasteita, ihmiskunta yrittää myös paljon ratkoa asioita esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai energian suhteen. Haluaisin itse jättää lapsilleni maailman, jota he voivat katsoa syyttämättä meitä, että miksi jätitte meille tällaisen roskakasan. Ihmiskunnalla on toivoa, mutta tekoihin herätään usein vasta isojen kriisien kautta.”

Lue myös: ”Oli aika, jolloin Agatha Christie itse pyörtyi veren näkemisestä” – Lue nyt, mistä kuuluisa kirjailija ammensi lukuisat myrkytysideat romaaneihinsa

X