Palkittu Oikeaa elämää -romaani käsittelee perheväkivaltaa - ”Tarina on rajuudestaan ja surullisuudestaan huolimatta lohdullinenkin”

Belgialaisen Adeline Dieudonnén Oikeaa elämää -romaanissa lapset yrittävät selvitä isänsä julmuudesta särkymättöminä aikuisiksi. Lue kirja-arvio!

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Oikeaa elämää on kirjailija Adeline Dieudonnén esikoisteos ja valtava menestys.

Belgialaisen Adeline Dieudonnén Oikeaa elämää -romaanissa lapset yrittävät selvitä isänsä julmuudesta särkymättöminä aikuisiksi. Lue kirja-arvio!
Teksti:
Elina Kirssi

Miksi kiinnosti?

”Palkittua ja maailmalla menestynyttä Oikeaa elämää -romaania on ­kehuttu sen raivoisan runollisesta ­kuvauksesta ja kiitelty vaikean aiheen poikkeuksellista käsittelytavasta.”

Mitä pidin?

”Romaanissa yksi ­onnettomuus muuttaa nuoren tytön ja ­hänen pikkuveljensä elämän. Traaginen tapaus jää piinaamaan molempia, ja läpi romaanin toistuu ajatus siitä, mitä jos elämä olisikin mennyt toisin? Päähenkilö haluaa pelastaa pikkuveljensä ja laittaa kaiken tarmonsa fysiikan opintoihin keksiäkseen aikakoneen, jonka avulla voisi muuttaa kaiken.

Kauhistuttavan onnettomuuden lisäksi veljen ja siskon elämää varjostaa väkivaltainen isä ja kohtaloonsa alistunut äiti. Romaani kuvaa hyvin sitä, miten ajatus aikakoneesta tuo päähenkilölle voimaa selviytyä elämänsä kaikkein suurimmasta tragediasta, kodin turvattomuudesta ja pelosta. Päähenkilö ei tunnu näkevän perheväkivallassa syytä veljen käytöksen muutokselle.

Rankkaa aihetta, lasten ­kokemaa perheväkivaltaa, ­käsitellään tässä ­romaanissa lähes fantasian keinoin. ­Dieudonnén kieli on lumoavaa ja lasten maailmaan asettuminen tuntuu uskottavalta.

Kirjan haluaa lukea hetkessä loppuun, mutta se on myös täynnä toinen toistaan kauniimpia lauseita, joita tekee mieli palata makustelemaan myöhemminkin.”

Arvio: ****

Kirja sai minut…

”Pohtimaan, millaisin keinoin ihmismieli yrittää selviytyä traumoista. Tarina on rajuudestaan ja surullisuudestaan huolimatta myös lohdullinen. Ihminen haluaa nähdä kaunista ja hyvää vaikeiden aikojen keskelläkin.”

Ote Oikeasta elämästä:

”Sinä kesänä satoi herkeämättä. Ihan kuin taivaassa olisi ollut suruaika. Pitkiä vetisiä päiviä seurasivat pitkät vetiset yöt, ja taustalla takoi taukoamaton ropina, niin masentava että olisi voinut kuvitella luonnon harkitsevan itsemurhaa. Edes hyeena ei nauranut, eikä Gillesiä nähtävästi huvittanut kiduttaa eläimiä.”

Kirjojen kannet

X