Tarunomainen saamelaisnaisen ja realistinen kertoja – Katja Kärki kirjoitti Eeled-romaaniin kahden naisen tarinat

Jaa artikkeli
Katja Kärki
Vaikka kirjailija Katja Kärjen Eeled-romaanissa on kaksi varsin erilaista naista, on heillä paljon yhteistäkin. © Jouni Porsanger
Katja Kärjen romaani Eeled kertoo kahden hyvin erilaisen naisen tarinan. Toisen romaanin kirjoittaminen oli kirjailijalle haastava kokemus.

Katja Kärki kirjoitti Eeled-romaaniin on kahden naisen, Eeledin ja Kristiinan tarina. Eeled on tarunomainen saamelaisnainen, Kristiina kertomuksen realistinen ääni ja kertoja. Tarina on pilkottu usealle tasolle, joiden välillä on yhteyksiä ja salaisuuksia, ja ne avautuvat lukijalle romaanin edetessä.

Kuinka Eleed-kirjan rakenne syntyi?

Kirjoittajana olen sellainen, etten hirveästi osaa suunnitella kokonaisuutta etukäteen. Rakenne syntyi kirjoitusprosessin aikana. Halusin, että romaanissa vuorottelevat Eeledin ja Kristiinan äänet.

Rakenne alkoi kirjoitusprosessin edetessä pikkuhiljaa hahmottua, ja kustannustoimittajan ideoista ja avustuksella siitä tuli sellainen kuin tuli. Tämä on toinen romaanini, ja sen kirjoittaminen tuntui äärettömän vaikealta.”

Toisen romaanin kirjoittaminen on usein kirjailijalle esikoista vaikeampaa. Miten itse koet tämän?

”Ensimmäistä, Jumalan huone -romaania kirjoittaessani minulla ei ollut ennakko-odotuksia, en tiennyt julkaistaisiinko se tai lukisiko sitä kukaan.

Kun se sai niin hienot kritiikit ja palautteen, toisen romaanin kohdalla paineet olivat ihan jäätävät, ja välillä tuntui, että kirjoittamisesta ei tule mitään. Halusin tehdä Eeledistä aivan erilaisen romaanin kuin esikoinen oli.”

Romaania lukiessani nautin erityisesti Eeledin osuudesta tarinassa. Mistä sait siihen aineksia? Mistä tulee Eeled-nimi?

”Halusin Eeledin tarinaan vähän samanistisen maailmankuvan, ja sitä varten luin jonkin verran idän mytologiaa. Viitteitä on myös Kalevalasta, samoin itäsaamelaisten mytologiasta ja ortodoksisuudesta.

Eeled-nimen taustaa en kyllä enää tarkkaan pysty jäljittämään, löysin sen googlatessani kolttasaamelaisten leudd-perinnettä. En esimerkiksi tiedä, tarkoittaako nimi jotain.

Eeledin osuus tarinassa syntyi pitkälti tajunnanvirtatekniikalla. Suljin kaiken itsekritiikin pois, ja teksti oli syntyessään melko valmista.”

Lappi on oleellinen osa sekä Eeledin että Kristiinan elämää ja sielunmaisemaa, vaikka Kristiina muuttaakin sieltä pois. Esikoisromaanisi taas sijoittui Pohjois-Karjalaan. Kuinka paljon juuret, se mistä ihminen on kotoisin, määrittää mielestäsi ihmistä?

”Kyllähän lapsuuden maisemat, puhetapa ja koko synnyinseudun mentaliteetti näkyvät ja tuntuvat ihmisessä. Itselleni itäsuomalaisuus ja pohjoiskarjalaisuus ovat tosi rakkaita, ja yhteenkuuluvaisuudentunne muiden sieltä kotoisin olevien kanssa on syvä.

Olen yrittänyt siirtää tämän kokemukseni Kristiinan tarinaan. Paluu juurille -ajatus on romaanissani mukana juuri Kristiinan tarinassa. Hänellä on tarve löytää omat juurensa Lapissa.”

Romaanissa vuorottelevat pimeys ja valo myös ihan konkreettisesti ja siinä on ihanin ikinä lukemani kuvaus keväästä.

”Rovaniemellä asuessani olen ymmärtänyt, miten valo täällä pohjoisessa vaikuttaa kaikkeen. Välillä on täysin valoisaa ja välillä aivan pimeää. Ennen tämä vaikutti arkiseen elämään niin, että valoisalla tehtiin paljon ja pimeä oli levon aikaa.

Se on vaikuttanut myös mytologiaan. Pimeyttä pidetään kuoleman aikana ja valoa elämän aikana. Tämä kaikki näkyy Eeledin tarinassa.”

Kristiina tajuaa vahvasti olevansa yksi osa sukupolvien ketjussa, kun hänestä tulee Niklaksen äiti. Sukupolviteemaa käsittelit myös esikoisromaanissasi. Mikä sinua siinä kiehtoo?

”Teema jotenkin tunki myös tähän romaaniin ja liittyy myös tavallaan juuriin tai juurettomuuteen. Ehkä taustalla on myös alkava keski-ikä, jolloin ihminen kiinnostuu omista juuristaan. Itselläni ei ole isovanhempia elossa ja omat vanhemmat ovat sen verran muistisairaita, joten en kovin paljon tiedä suvustani.

Kirjallisuusterapiaa opiskellessani olen ymmärtänyt, kuinka edellisten sukupolvien käyttäytymismallit siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. On esimerkiksi asioita, joista ei puhuta, ja jotka kuitenkin vaikuttavat siellä taustalla.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 9/21.

Katja Kärjen toinen romaani kertoo kahdesta naisesta, joita yhdistää muun muassa tavoittamaton rakkaus. © Bazar

Katja Kärjen toinen romaani kertoo kahdesta naisesta, joita yhdistää muun muassa tavoittamaton rakkaus. © Bazar

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X