Kirja-arvio: Viimakertoimen tavallisuus tuo tarinan liki ja psykologisen kotiseutujännärin arkea kuvataan taitavasti
Pienen rantakaupungin pienet piirit ovat mainio sokkelo kuljetella lukijaa ratkaisun perässä.
Viimakerroin sopii cosy crime -dekkarien ystäville.
Eevi Kuokkasen Viimakerroin (Tammi) sai Seuran arvostelussa kolme tähteä.
Miksi Viimakerroin kiinnosti?
”Kesän aikana olen jättänyt kesken monta maailmanmenestystä, koska romaanit ovat tuntuneet kaikessa koskettavuudessaankin jotenkin muovisilta. En tiedä, huokuuko kirjoista oikeasti laskelmointi menestyskirjan tuottamiseksi, vai onko minulla ollut vain huonoja lukuhetkiä, mutta kaipasin jotain todellisempaa käsiini.
Eevi Kuokkasen Viimakertoimessa pienen rantakaupungin ihmiset supinoineen töissä ja vapaalla tuntuivat juuri sellaiselta tarinan pohjalta, mitä etsin.”
Mitä pidin?
”Kirja antoi, mitä lupasi: ”psykologisen kotiseutujännärin”, mutta myös toivomaani käsinkosketeltavaa arkea, joka on varsin kiinnostavaa, jos se kuvataan taitavasti.
Perinteikkään konepajan työsuhmuroinnit ja monenikäisten ja tunnistettavalla tavalla säröllä olevien ihmisten yhteentörmäykset olivat kuin oikeasta elämästä ja siksi varsin koukuttavaa luettavaa. Kun sekaan ujutettiin jännärin juoni, kirja toimi mainiona lepopaikkana, kun ulkona oli liian kuuma reippailla.
Erityiskiitoksen kirjalle annan siitä, miten se käsitteli vallankäyttöä niin työpaikalla kuin perheissäkin. On niin paljon hyytäviä tekoja perinteisen fyysisen väkivallan lisäksi tai rinnalla. Ehkä loppuun olisin kaivannut vielä vähän aiheen pöyhimistä, koska se nousi niin isoon rooliin tarinassa.”
Arvio: ***
Kirja sai minut…
”…arvostamaan entistä enemmän vereviä, aitoja henkilöhahmoja. Liian täydelliset ihmiset tai puitteet etäännyttävät lukukokemusta, eikä kirja imaise silloin mukaansa.”