Norjan kuningashuone kriisissä – Sairastelu ja laskeva suosio koettelevat kruununprinssi Haakonia ja prinsessa Mette-Maaritia
Norjan kuningashuoneen työvoimapula kasaa edustuspaineita kruununprinssi Haakonin harteille, eikä apukäsiä ole. Samalla monarkian laskeva kannatus huolettaa hovia.
Kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit nähtiin edustamassa viime toukokuussa, kun Tanskan kuninkaallispari teki Norjaan valtiovierailun.
Norjan hovilla on käsissään polttava kysymys: kuka tekee jatkossa edustustehtävät, kun kuningasperhe kärsii pahasta alimiehityksestä?
Kuningas Harald ja kuningatar Sonja ovat 87-vuotiaita, ja iän myötä tahti on tietysti hidastunut. Työt kasaantuvat kruununprinssi Haakonille, 51, mutta taakalle ei tahdo löytyä jakajaa.
Kruununprinsessa Mette-Marit, 50, sairastaa keuhkofibroosia. Vointi vaihtelee kausittain, joten arki pyörii sairauden ehdoilla. Kruununprinssiparin lapsista prinsessa Ingrid Alexandra, 20, ei ole valmis edustuskuninkaalliseksi vielä vuosiin, ja prinssi Sverre Magnuksen, 18, on kerrottu saavan luoda uraa hovin ulkopuolella.
Kuninkaan sisaren, prinsessa Astridin, 92, panos on korkean iän myötä marginaalinen. Täysin oma lukunsa on edustustehtävät jättänyt prinsessa Märtha Louise, 52, jonka kihlattu, amerikkalainen samaani Durek Verrett, 49, ei herätä Norjassa luottamusta.
Hovin yllä riittää siis tummia pilviä.
Monarkian kannatus laskussa
Kuningashuone ei saa paisua liikaa, sillä kansa on tarkka monarkiaan kuluvista verorahoista. Nyt edustuskuninkaallisista on kuitenkin huutava pula. Norjan hovista useita kirjoja kirjoittanut historioitsija Trond Norén Isaksen pitää tilannetta vaikeana.
Paljon sairasteleva kuningas Harald on kiistänyt jyrkästi aikovansa luopua kruunustaan.
”Kuningas näkee perustuslaillisen valansa elinikäisenä, eikä henkilökohtaisen suosion puolesta ole painetta”, Isaksen kertoo.
Helmikuussa Harald sairastui lomamatkalla Malesiassa, ja kuningaspari haettiin kotiin evakuointikoneella. Sairausloma kesti pari kuukautta, ja töihin paluun yhteydessä hovi ilmoitti kuninkaan keventävän työtaakkaansa pysyvästi – entisestään, huomauttaa Isaksen, joka pitää kruunusta luopumista oikeana suuntana monarkioille.
”Norja ei ole esimerkiksi tehnyt neljään vuoteen valtiovierailua ulkomaille. Ne ovat hyvin tärkeitä valtiosuhteille ja norjalaisten yritysten ja kulttuurin edistämiselle ulkomailla. Kuningas delegoi monia työtehtäviään kruununprinssi Haakonille, joka omien töidensä ohella paikkailee myös sairasta vaimoaan”, hän kuvaa tilannetta.
Isaksen näkee työvoimapulan vaikutuksen: vuonna 2013 kuningasperhe suoritti kuninkaallisten residenssien ulkopuolella 267 työtehtävää ja vuonna 2023 enää 157. Samalla monarkian kannatus on laskenut. Vielä kuningasparin 80-vuotisjuhlien aikaan vuonna 2017 tukensa antoi 81 prosenttia kansasta. Tänä vuonna luku oli 73 prosenttia.
”Tasavaltalaisten osuus ei ole noussut, vaan yhä useampi on epävarma kannastaan. Pienemmän näkyvyyden myötä ihmisten on vaikeampi nähdä kuningasperheen työtä, ja huomio kiinnittyy prinsessa Märtha Louisen ja Durek Verrettin kohuihin”, Isaksen analysoi.
Miltä kuningashuone näyttää Haakonin valtakaudella?
Kruununprinssi Haakonin valtakausi lähestyy väistämättä, ja Isaksenilla on hänestä enimmäkseen hyvää sanottavaa.
”Kruununprinssi tulee äitiinsä, kuningatar Sonjaan. Haakon on ahkera ja aina hyvin valmistautunut, myös ystävällinen ja maanläheinen, mutta äitinsä tavoin hieman varautunut”, hän luonnehtii.
Haakonin valtakautta on kuitenkin vaikea ennakoida, sillä kruununperijä ei voi huudella suunnitelmistaan ennenaikaisesti.
”Hän on jo nyt mukana päätöksenteossa eikä siten välttämättä aloita suuria muutoksia. Toisaalta hän on hyvin voinut panna merkille asioita, jotka haluaisi tehdä toisin”, Isaksen pohtii.
Kruununprinsessa Mette-Maritin rooli miehensä valtakaudella on kysymysmerkki. Kuningas tarvitsee rinnalleen kuningattaren, sanoo Isaksen, mutta Mette-Marit on sairas.
”Puoliso on usein ainoa, joka voi puhua hallitsijalle kuin vertaiselle ja kohdella häntä kuin ketä tahansa muuta”, hän summaa.
Seuraavassa sukupolvessa kruunun perivä prinsessa Ingrid Alexandra on jo vakuuttanut reippaudellaan ja sujuvilla puheillaan. Edustustehtävien tilanne huomioiden Isaksen harkitsisi uudelleen prinssi Sverre Magnuksen roolia, vaikka häntä ei olekaan kasvatettu kokopäiväiseen edustustyöhön.
Samantyylisesti Tanskassakin kuningasparin lapsista vain kruununprinssi Christian tulee saamaan valtiollisen ylläpidon. On kuitenkin epäselvää, missä määrin nuoremmat sisarukset Norjan ja Tanskan hoveissa voivat tukea perhettään satunnaisilla edustustehtävillä tavallisen työn ohella.
”Tanskassa on enemmän joustoa, koska kuningasparilla on neljä lasta, mutta Norjassa Sverre Magnus on ainoa mahdollisuus. Toki Ingrid Alexandran mahdollisesta puolisosta tulee edustuskuninkaallinen, mutta siihen voi mennä vielä pitkä aika”, Isaksen miettii.
Hän arvelee, ettei Sverre Magnuksen roolin muuttuminen olisi mahdotonta, jos olosuhteet niin vaatisivat.
Ovi on hänen mukaansa edelleen auki myös kuningasparin tyttärelle prinsessa Märtha Louiselle, mutta tämän paluu edustustehtäviin ei tunnu todennäköiseltä tällä hetkellä.
Märtha Louisen häät lähestyvät
Uushenkisyydestään tunnettu prinsessa Märtha Louise avioituu samaani Durek Verrettin kanssa 31. elokuuta Geirangerissa. Vuonna 2019 julkistettu suhde on pitänyt aiemmin erikoisena mutta harmittomana pidetyn prinsessan otsikoissa ja kiristänyt tämän mediasuhdetta.
Parin liiketoiminta vaihtoehtohoitojen ja pseudotieteiden parissa herättää närää norjalaisissa. Salaliittoteorioihin uskovaa Verrettiä pidetään puoskarina, ja paria on kritisoitu Märtha Louisen tittelin kaupallisesta hyödyntämisestä.
”Ihmiset kannattavat prinsessan oikeutta valita puolisonsa, mutta parin liiketoimet ovat kaukana siitä, mitä norjalaiset pitävät normaalina. Suhde ei ole suosittu”, Isaksen kiteyttää.
Märtha Louise luopui hänen kuninkaallinen korkeutensa -puhuttelusta vuonna 2002 tehdäkseen uraa. Syksyllä 2022 hän luopui vähäisistä edustustehtävistään kokonaan ja osallistuu nykyään ainoastaan kuninkaallisiin perhetilaisuuksiin. Bisneksiä on silti vaikea erotella hovista.
”Prinsessa on aina prinsessa, ja Märtha Louisen toiminta poikkeaa suuresti kuningasperheestä ja siihen liitettävistä mielikuvista. Heidän kuuluu yhdistää kansaa eikä polarisoida”, Isaksen selittää.
Tittelistä luopuminen voisi auttaa, mutta Märtha Louise on kertonut kokevansa arvonimensä osaksi itseään. Mieleen tulevat Britannian prinssi Harry ja herttuatar Meghan, jotka hekin ovat jättäneet hovin rakentaakseen liiketoimintaa pitäen samalla tittelinsä.
Monilla kuninkaallisilla on samantyyppisiä ongelmia. Kansa ei halua ylläpitää liian montaa prinssiä ja prinsessaa, mutta kuningashuoneen reunalla tasapainoilu on vaikeaa. Hyviäkin esimerkkejä silti on.
”Alankomaissa ja Luxemburgissa kuninkaallisia on työllistynyt liike-elämään töihin, joissa tunnettuudella ei ole väliä. Märtha Louise ja Harry tekevät uraa omilla kasvoillaan”, Isaksen vertaa.
Hän kunnioittaa Märtha Louisen halua elättää itse itsensä, mutta toinen uravalinta olisi ollut helpompi kaikille osapuolille.
Verrettille ei ole häiden myötä luvassa titteliä, mutta prinsessaparin liiton vaikutukset kuningashuoneeseen jäävät nähtäväksi. Heillä on se etu, että Isaksenin mukaan Märtha Louise on kohuista huolimatta edelleen läheinen lapsuudenperheensä kanssa.
Ihan tavallinen kuningasperhe
Kuningasperheen suosio kytkeytyy siihen, että heidät nähdään hyvin maanläheisinä – Isaksenista jopa tavallisempina kuin he ovatkaan. Kansan mielikuvissa he esimerkiksi suosivat lähes yksinomaan julkisia kouluja, vaikka todellisuudessa kaikki Norjan kuninkaalliset ovat käyneet sekä julkisia että yksityisiä kouluja. Hovi tuntuu pitävän kiinni tavallisuuden imagosta.
”Oslon kuninkaallisilla talleilla on parhaillaan näytteillä kuninkaallisia valokuvia vuosilta 1890–1990, mutta esillä ei ole yhtään kuvaa kenestäkään merkittävät jalokivet yllään tai kulissien takaisia kuvia kuninkaallisista tapahtumista”, Isaksen havainnollistaa.
Hänen viime vuonna ilmestynyt kirjansa Ingrid Alexandras arv käsittelee kuningasperheen jalokivien historiaa. Toisin kuin Ruotsi ja Tanska, Norjan hovi on hyvin vaitelias aiheesta ja torjuu yhteistyöpyynnöt niin kirjojen kuin dokumenttien osalta.
Voiko tavallisuuden tavoittelussa mennä liian pitkälle?
Isaksen arvelee hovin haluavan välttää pröystäilyä, mutta historioitsijana hän harmittelee, että samalla he piilottelevat historiaansa.
”Tanskassa taas hovi tekee kulttuuriperintöään taitavasti näkyväksi ja kertoo vaikkapa uusien potrettien yhteydessä kuningasparin kantaman esineistön symboliikasta. Jalokivien esittely ei ole mahtailua, jos koruille antaa historiallisen ja kulttuurisen kontekstin”, hän sanoo.
Isaksenin mielestä kuninkaallisten odotetaan edelleen olevan vähän erilaisia kuin me muut: ihmiset kaipaavat myös glamouria.
Monarkian kannatusluvut eivät ole vielä kriittisen huonot, mutta laskujohteisuus yleensä kertoo, että sanoma kaipaa kirkastusta. Hovilla riittää siinä työtä.
