Mitä prinssi Philip oikeasti teki Suomen-vierailullaan – ”Iloinen heppu, on siinä Elisabetilla tietämistä”, kirjoitti Kekkonen päiväkirjaansa

Kun huhtikuun 17. päivänä prinssi Philip haudataan, päättyy samalla yksi jakso tai sivujuonne Suomenkin historiasta. Prinssi oli muisto kylmän sodan ajasta, jolloin tarvitsimme tänne länsimaisia arvovieraita, erottuaksemme Neuvostoliiton satelliittivaltioista, joissa heitä ei juuri kyläillyt.

Siksi Philipin vierailut Suomeen 1952-1995 eivät olleet joka kerta pelkkiä kohteliaisuuskäyntejä. Sodankäyneellä meriupseerilla oli seurueessaan aina mukana brittitiedustelun, aseteollisuuden tai sotaväen edustajia, Suomen päättäjien mielikuvia luotaamassa tai uusia sellaisia luomassa.

Suhteiden ylläpitämisessä täällä auttoi nuoren Philipin luonne. Hänen jälkeensä harva brittihovin jäsen on ollut täällä käydessään yhtä mutkaton urheilu-, luonto- ja ulkoilmaihminen.

(Toki hänen poikansa, prinssi Edward on toiminut hiukan samalla tyylillä: vuonna 2015 Edward puolisoineen kulki Sodankylässä armeijan maastoasussa talvisotaharjoitusta seuraamassa ja konttasi hangessa.)

Lue myös: Traagisia menetyksiä ja velmua teräväkielisyyttä – Prinssi Philip, 99, on kuningatar Elisabetin tuki ja turva

Edinburghin herttuan ensivisiitti Helsingin olympialaisten aikaan

Ensimmäisen kerran Philip, tuolloin ”vasta” Edinburghin herttua, kävi täällä Helsingin olympialaisten aikaan 1952. Hän kiersi ahkerasti urheilijoiden luona, istui katsomossa seuraamassa kisoja, kehui medialle Suomea vapaana länsimaana – ja tapasi toki presidentti Juho Kusti Paasikiven lisäksi keskeisiä suomalaisia vaikuttajia ja sotilaita epävirallisesti kaiken aikaa.

Näistä keskusteluista ei ole jäänyt jälkipolville yksityiskohtaisia tietoja.

Reissussa oli brittiteollisuuden mainostustakin: prinssiä paluumatkalle kyydittänyt upouusi englantilainen de Havilland Comet oli ensimmäinen Suomeen koskaan laskeutunut suihkukone.

Aivan sattumalta muutamaa kuukautta olympialaisten jälkeen Suomi päätti ostaa saman yhtiön Vampire-hävittäjiä ilmavoimilleen – ja suututti heidät jotka olisivat halunneet Suomelle neuvostovalmisteisia koneita.

Johtuiko sotilastaustaisten kuninkaallisten lobbaustaidoista tai mistä, Britannia palasikin 1950-luvulta alkaen taas Suomen asevoimien länsimaiseksi hovihankkijaksi.

Sieltä ostettiin tänne lentokoneiden lisäksi ensimmäiset sodanjälkeiset panssarivaunut sekä myöhemmin jopa merivoimien koululaiva. Kaikissa näissä kaupanhieromisissa britit käyttivät hyväkseen hovin jäsenten edustustaitoja ja yhteydenpitoa Suomen länsimielisiin poliitikkoihin.

Lue myös: Olympialaiset 1940 jäivät kisaamatta, kun kansat valitsivat urheilun sijaan sodan

Likööripullo mukaan saunareissulta

Seuraavan kerran prinssi Philip oli täällä kylässä syksyllä 1970 – ja toisin kuin monet aatelisvieraat, pääsi peräti Tamminiemen saunaan. Presidentti Urho Kekkonen oli edellisvuonna käynyt Lontoossa virallisella vierailulla, joten herrat olivat tulleet tutuiksi.

Taaskaan Kekkosen päiväkirjoissa ei kerrota, mistä aiheista seurue jutteli, mutta prinssi poistui paikalta vasta aamukahdelta. Illan päätteeksi oli juotu latvialaista yrttilikööriä Riga Balsamia – jota prinssi otti pullollisen mukaansa.

Iloinen heppu – on siinä Elisabetilla tietämistä, UKK merkitsi päiväkirjaansa.

Seuraavalla visiitillä vuonna 1976 Philip aikalaisten mukaan mieltyi kylmänä tarjottuun Koskenkorvaan, toisin kuin hieman nyrpeänä metsässä hakkuutyömaalla tarponut puolisonsa kuningatar Elisabet.

Vuoden 1985 saaristoluontokierros sujui kuin Strömsössä

Mauno Koiviston presidenttikaudella Philip oli jo siirtynyt luontovaikuttajaksi, Maailman Luonnon Säätiön (WWF) kansainväliseksi puheenjohtajaksi. Hän käväisi Suomessa toukokuussa 1985 ja koleasta säästä huolimatta visiitti sujui kuin Strömsössä, joka olikin yksi saaristovierailukohteista.

Tellervo Koivisto tosin muisteli Ilta-Sanomissa epäilleensä, että Suomen kevätsään raakuus pääsi yllättämään liian ohuissa kengissä liikkuneen prinssin. Toisaalta tilanteessa oli kosmista oikeutta, sillä vuoden 1984 valtiovierailulla Englannissa Koivistot olivat joutuneet palelemaan Southamptonin satamassa risteilyalusta kastettaessa.

Lokakuussa 1994 Philip pysähtyi kuningatar Elisabetin kanssa Suomeen muutamaksi tunniksi, paluumatkallaan Pietarista. Ajat olivat jo muuttuneet, Suomen EU-jäsenyys tulossa, eikä meitä tarvinnut enää erikseen maanitella länsimaiseen arvoyhteisöön – teehetki Martti Ahtisaaren kanssa riitti mainiosti.

Viimeisen kerran prinssi Philip kävi täällä WWF-pestinsä lopussa 1995, kertomassa Helsingin päättäjille miksi tehorakentaminen ei saa mennä luontoarvojen ohi. Samalla reissulla prinssiä soudatettiin Espoossa Nuuksion kansallispuistossa ja vietiin Helsingin Viikin lintubongausrannoille tipuja kiikaroimaan.

Piilovaikuttaminen meni silloinkin perille: Helsinki säästi Viikistä pari prinssin kehumaa lintukosteikkoa.

Lue myös: Reportaasi: Legendaarinen Hotelli Laajavuori kätkee monta tarinaa – Kuningatar Elisabeth II:lle eivät lohikeitto, letut ja lakkahillo kelvanneet

Prinssi Philip kävi Viikissä bongaamassa lintuja vuonna 1995.  © Lehtikuva/Juha Kärkkäinen