Ruotsin kuningatar Silvian vahva rooli on antanut aikaa omien lasten perhe-elämälle – ”Minulla on brasilialainen sydän, saksalainen järki ja ruotsalainen sielu”
Kuningatar Silvia on pitänyt Ruotsin kuningashuoneen suosiota korkealla yli 40 vuoden ajan. Hän on myös rakentanut roolinsa itse.
75-vuotias Silvia on Ruotsin pitkäaikaisin kuningatar. Hän on hallinnut Kaarle Kustaan rinnalla jo yli 40 vuotta.
Kesäkuussa 1976 koko Ruotsi juhli kuninkaallisia häitä. Saksalaisesta Silvia Sommerlathista tuli avioliiton kautta ensimmäinen nuori kuningatar Ruotsissa yli sataan vuoteen.
Hänen ulkomaalaisuutensa ei ollut Ruotsissa mikään erityinen kummastuksen aihe. Jokainen hallitsevan Bernadotte-suvun kuningatar oli tullut maahan ulkomaiden hoveista.
Ainutlaatuista Silviassa oli se, että hän tuli suoraan työelämästä. Münchenin kesäolympialaisissa assistenttina ja tulkkina työskennellyt Silvia puhui sujuvasti viittä eri kieltä.
Hänen kouluttautuneisuudestaan oli suuri apu nuorelle kuninkaalle. Kaarle XVI Kustaa kärsi pahasta sanasokeudesta ja oli vaivan vuoksi lopettanut opiskelut päästyään lukion läpi. Sanasokeutta ei osattu hänen nuoruudessaan hoitaa eikä siitä hiiskuttu julkisuuteen. Tämän vuoksi kuningasta pidettiin turhaan hieman tyhmänä miehenä.
Kaarle Kustaa oli kruunattu kuninkaaksi vuonna 1973. Hänen oltuaan vallassa hieman yli vuoden verran, Ruotsissa tuli voimaan uusi perustuslaki, joka poisti kuninkaalta kaiken poliittisen vallan.
Tämä oli ollut omiaan herättämään kysymyksen siitä, mitä kuningashuoneella ylipäätään enää tehtäisiin. Vallassa oli tyhmän maineessa ollut nuorukainen, joka ei ollut osoittanut kiinnostusta mihinkään tiettyyn hyödylliseen asiaan. Nuorta kuningasta kiinnostivat lähinnä vain metsästys ja autourheilu.
Tämän tilanteen keskelle saapui Silvia.
Kuningatar aloittaa työt
Ruotsi ei ollut tuntematon maa nuorelle Silvialle. Hänen isänsä oli Silvian lapsuudessa matkustanut Ruotsiin työasioissa vuosittain ja perhe seurasi usein mukana. He olivat lomailleet kesäisin Värmlannissa ja siellä Silvia oli oppinut ensimmäiset sanat tulevan kotimaansa kieltä.
Uusi kuningatar joutui rakentamaan roolinsa aivan alkutekijöistä. Ruotsilla oli ollut viimeksi kuningatar vuonna 1965, eikä kukaan tuntunut osaavan kertoa Silvialle, miten hänen tulisi toimia. Kuningatarten oli toivottu vain täyttävän kolme tehtävää: heidän odotettiin synnyttävän kruununperillisen, liittyvän Ruotsin kirkkoon ja osallistuvan hyväntekeväisyyteen.
Kuningas Kaarle Kustaa ja Silvia Sommerlath kihlautuivat maaliskuussa 1976. MVPhotos / Keystone Pictures USA
Silvia päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä ja perusti itselleen Kuninkaanlinnaan oman työhuoneen. Nykyään jokaisella edustustehtäviä tekevällä kuningasperheen jäsenellä on linnassa oma työhuone ja henkilökunta.
Jo vuoden kuluttua häistä Silvia täytti ensimmäisen hänelle asetetun toiveen. Prinsessa Victorian synnyttyä Ruotsilla oli jälleen vuosikymmenten odotuksen jälkeen oma kuningasperhe pienine lapsineen.
Vuonna 1980 tykit jylisivät Tukholmassa jälleen ja viestittivät kansalaisille, että perheelle oli syntynyt poika, kruununperillinen. Mutta jälleen kuningas sai allekirjoitettavakseen lakimuutoksen. Tällä kertaa muutettiin kruununperimystä ja esikoinen Victoria pääsi veljensä Carl Philipin ohi.
Tämä suututti kuningasta, joka ilmaisi useissa yhteyksissä mielipiteensä siitä, että mies olisi parempi hallitsija kuin nainen. Kommentit jättivät kuninkaaseen sovinistin maineen, josta hän ei ole vieläkään päässyt irti. Silvia on pitänyt puolisoaan paremmin tunteensa kurissa, eikä hänen tiedetä puhuneen julkisesti pahaa mistään tai kenestäkään.
Pitkäaikaisin kuningatar
Työhuoneella on ollut käyttöä, sillä Silvia on toiminut kuningattarena pidempään kuin kukaan Ruotsin historiassa. Hän on halunnut työnsä kautta antaa lapsilleenkin mahdollisuuden olla kotona perheensä parissa lasten ollessa pieniä.
Kruununprinsessa Victoria on muistellut, miten hän sisarustensa kanssa ikävöi vanhempiaan näiden ollessa työmatkoilla.
Kuningatar on halunnut, ettei sama toistuisi hänen lastenlastensa kohdalla.
Kuninkaan rooli ei ole ollut Kaarle Kustaalle helppo. Hän kärsi lapsena ujoudesta eikä aikuisenakaan paljon hymyillyt. Silvia oli toista maata. Hän hymyili Ruotsin kansalle ensimmäisen kerran, kun nuorenparin kihlaus julkistettiin tv-kameroiden edessä eikä hän ole sen jälkeen hymyilemistä lopettanut.
Silvian ansiot eivät rajoitu pelkkään hymyyn. Hän on esimerkiksi opiskellut viittomakielen voidakseen keskustella myös kuulovammoista kärsivien henkilöiden kanssa. Ruotsalaiset kokevatkin, että kuningatar on vuosikymmenten aikana tehnyt heidän hyväkseen enemmän asioita kuin yrmeänä pidetty kuningas.
Kuningatar Silvia edusti upeana Etelä-Korean presidentin ja hänen vaimonsa vieraillessa Tukholmassa kesäkuussa. Pelle T Nilsson/SPA / Swedish Press Agency/MVphotos
Isän toimet järkyttivät
Kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria ovat saaneet aikaan ilmiön, jossa kuningashuone on suosittu, vaikka kuningas ei itse sitä olisikaan.
Silvia ei ole omalla käytöksellään aiheuttanut yhtäkään skandaalia. Hänen puhtoisen julkisuuskuvansa suurin tahra on tullut isän kautta. Vuonna 2010 ruotsalainen asiaohjelma Kalla fakta paljasti terästehtailijana toimineen Walter Sommerlathin kuuluneen 1930-luvulla Adolf Hitlerin ikiomaan kansallissosialistiseen puolueeseen.
Tieto tuli Silvialle järkytyksenä. Hän kertoi olleensa tietämätön asiasta, koska isä ei ollut koskaan ollut poliittisesti aktiivinen.
Silvia oli myös ajatellut, ettei hänen isänsä ollut osa natsien koneistoa, koska isän omistamassa tehtaassa ei valmistettu aseita.
Ruotsalainen sielu
Kuningasparin tiellä on ollut ylä- ja alamäkiä. Monet uskovat, että ilman Silvian työtä ja omistautumista kuningashuoneella ei olisi ollut tulevaisuutta.
Kaarle Kustaalla ei edelleenkään ole vahvoja osaamisalueita, hän päästelee edelleen suustaan sammakoita ja hänen epäilyttävät juhlansa ja naissuhteensa ovat osaltaan madaltaneet kansan kunnioitusta kuningastaan kohtaan.
Kuningatar puolestaan on vuosikymmenten kuluessa profiloitunut merkittäväksi hyväntekijäksi. Kaksikymmentä vuotta sitten hän perusti World Childhood -järjestön, joka pyrkii luomaan turvallisen lapsuuden mahdollisimman monelle maailman lapselle. Järjestö toimii Ruotsissa, Saksassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.
Kuningasperheen nuorin lapsi, prinsessa Madeleine, on työskennellyt järjestön hyväksi yli 10 vuoden ajan. Järjestön välityksellä Silvia on voinut tehdä muun muassa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vastustavia kannanottoja huomattavasti suoremmin, kuin mitä hänen asemassaan oleva henkilö normaalisti voisi.
Silvia on ensimmäinen kuningatar, joka on käyttänyt virallisissa tilaisuuksissa Ruotsin kansallispukua. Pelle T Nilsson/SPA / Swedish Press Agency/MVphotos
Childhood-järjestön lisäksi Silvia on ollut perustamassa dementian hoitoon erikoistunutta Silviahemmet-säätiötä, joka kouluttaa eri alojen ammattilaisia dementiapotilaiden kohtaamiseen.
Tähän Silvia sai herätyksen oman kokemuksensa kautta. Hänen äitinsä Alice Sommerlath sairastui Alzhaimerin tautiin vuonna 1997. Kuningatar huomasi tuolloin, että harvoilla sairaanhoitajilla oli kokemusta ja ymmärrystä muistisairaiden potilaiden hoidosta.
Äiti asui viimeiset aikansa Drottingholmissa, lähellä kuningasperheen kotilinnaa. Nykyään Drottingholmin linnan lähellä toimii sekä Silviahem, joka tarjoaa päivätoimintaa muistisairaille, että Silviabo, joka on rakennettu muistisairaudesta kärsiviä pariskuntia ajatellen.
Silvia on pitänyt yllä myös kuninkaallisuuden ulkoisia puitteita. Ruotsin kuninkaat eivät ole enää 1900-luvulla käyttäneet kruunujaan, joten huomio on suurissa juhlissa kohdistunut kuningattareen sekä prinsessoihin. Tilaisuuksien tärkeyden on voinut nähdä suoraan siitä, miten suuren kruunun kuningatar on niitä varten valinnut.
Kuningatar on tunnettu hyvästä vaatemaustaan ja näyttävistä iltapuvuistaan. Ruotsalaiset ovat harmitelleet sitä, että heidän kaunis kuningattarensa on sortunut kansan mielestä täysin turhiin kauneusleikkauksiin.
Silvia on täyttänyt kaikki kuningattarelle aikoinaan asetetut odotukset. Tämä 75-vuotias kolmen lapsen äiti ja seitsemän lapsen isoäiti herää yhä kello kuudelta aamulla päästäkseen työpöytänsä ääreen. Hän puhuu nykyään sujuvaa ruotsia ja on ensimmäinen kuningatar, joka on käyttänyt virallisissa tilaisuuksissa Ruotsin kansallispukua.
”Minulla on brasilialainen sydän, saksalainen järki ja ruotsalainen sielu”, kuningatar on todennut.