Näin kuumakallesta kasvoi olympialegenda – Iivo Niskanen teki mitä lupasi päämatkallaan 50 kilometrin hiihdossa

Olympiavoittaja Iivo Niskanen uskoi kultamitaliinsa ennakkoon vahvemmin kuin kukaan suomalaisurheilija aikaisemmin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Voittajan on helppo hymyillä. Maalialueella Iivo tuuletti onnellisena Suomen lipun kanssa.

Olympiavoittaja Iivo Niskanen uskoi kultamitaliinsa ennakkoon vahvemmin kuin kukaan suomalaisurheilija aikaisemmin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hannu Teider

En muista, koska aikaisemmin olen nähnyt arvokisojen alla julkisuudessa yhtä itsevarmaa ja tyynen rauhallista urheilijaa kuin Iivo Niskanen, 26. Nuori mies teki suuren vaikutuksen jo kultaunelmansa aattona.

Suomalainen huippu-urheilija kertoo ennen kisaa yleensä tekevänsä parhaansa ja katsovansa, mihin se riittää. Mitaliunelmat, erityisesti kultaiset, hän pitää visusti sisällään.

Iivo meni toista latua.

Hän kertoi avoimesti, että 50 kilometriä on näissä kisoissa hänen päämatkansa ja hän haluaa voittaa sen. Sanoille löytyi katetta. Hän tiesi olevansa elämänsä kunnossa, ja kultainen itsevarmuus näkyi päältä. Positiivisuus suorastaan säteili hänen kasvoiltaan.

Tie voittajaksi ei kuitenkaan ollut helppo. Vuosien varrella nieltiin monta pettymystä, ennen kuin omapäisestä kuumakallesta kasvoi mies, joka kuuluu legendojen joukkoon. Ennen Iivoa vain kolme suomalaista on voittanut olympiakultaa 50 kilometrin hiihdossa.

Pelkillä lahjoilla ja luontaisilla ominaisuuksilla arvokisoissa ei kavuta korkeimmalle korokkeelle. Iivo tietää sen, jos kuka.

Iivo Niskanen onnellisena ensimmäisen henkilökohtaisen olympiakullan kanssa.

Olympiakulta on Iivon ensimmäinen henkilökohtainen olympiamitali. ©LEHTIKUVA

Immo Kuutsa ylistää poikkeuksellisen lahjakasta hiihtäjää

Maastohiihdossa kaiken nähnyt ex-päävalmentaja Immo Kuutsa pitää Iivo Niskasta poikkeusellisena huippuhiihtäjänä.

”Iivo hehkuu persoonallisuutta, älykkyyttä ja tahdonvoimaa. Hänellä on huippuarvot hapenotossa ja täydellinen hiihtotekniikka”, Kuutsa sanoo.

”Hän ei osaa hermoilla, mutta osaa sen sijaan nykyään välttää sairastumisen vaarat ennen arvokisaa.”

Kuutsa työskenteli hiihdon päävalmentajana 1972–85 ja oli vaikuttamassa vahvasti muun muassa Marja-Liisa Kirvesniemen kultakauteen.

Iivo on ollut Kuutsan seurannassa jo hopeasompaikäisestä junnusta alkaen. Kuutsa on aistinut koko Niskasen hiihtoperheestä kumpuavan innostuksen ja terveeseen kilpailuhenkeen kannustavan ilmapiirin.

Kahdeksankymppinen Kuutsa seuraa Iisalmessa edelleen huippuhiihtoa samalla palavalla intohimolla kuin valmentajavuosina.

Hän ennusti neljä vuotta sitten Seurassa Sotšin olympialaisten jälkitunnelmissa, kuinka Iivo Niskanen on seuraava suomalainen olympiavoittaja ja vieläpä 50 kilometrin kuninkuusmatkalla.

Kuutsa tiesi, mistä puhui.

”Kolmisen vuotta sitten soitin Iivolle Iivon päivän onnittelut. Hän oli silloin Itävallan leirillä ja kertoi vetäneensä elämänsä kovimman harjoituksen. Kaksi tuntia yhtä soittoa ylös lähes 30 asteista alppirinnettä”, Kuutsa kertoo.

”Sanoin Iivolle, että nyt harjoittelu menee oikeaan suuntaan!”

Vielä seuraavan kauden maailmancupissa Iivon hiihto tökki. Sairastelukierrekin nakersi virettä. Lahden MM-kisoissa viime talvena uurastus palkittiin.Voittoputki rävähti auki.

Iivo hullaannutti kotiyleisön, ja maailmanmestari nostettiin Vuoden urheilijaksi.

Hiihtäjän tie menestykseen tuskaista puurtamista

Iivon ura arvokisoissa alkoi lupaavasti. Ensimmäinen arvokisamitali tuli nuorten MM-kisojen viestistä vuonna 2012, kun viestijoukkue sivakoi pronssia. Seuraavana talvena IIvo oli nuorten MM-kisoissa neljäs kymmenen kilometrin matkalla.

Varsinainen läpimurtovuosi oli kuitenkin 2014. Iivo voitti nuorten MM-kisoissa 15 kilomertin matkan ja pääsi myös edustamaan Suomea Sotšin olympialaisiin.

22-vuotias nuorimies kohosi hiihdon huippukaartiin voittamalla olympiakultaa yhdessä Sami Jauhojärven kanssa parisprintissä. Hän joutui samoissa kisoissa nielemään myös karvaan tappion, sillä henkilökohtainen olympiamitali 15 kilometrillä jäi 0,2 sekunnin päähän. Iivo koki mietomaisen ruotsalaiskirouksen, sillä pronssiin kurotti länsinaapurin Daniel Richardsson. Juha Mieto hävisi 1980 olympialaisissa kuulun sekunnin sadasosan Ruotsin Thomas Wassbergille.

Seuraavat vuodet Sotšin jälkeen Iivo veti armotonta hevoskuuria, joka näkyi tuloksissa. Ylikunto kostautui sairasteluna, ja kilpailuissa näkyivät rasituksen jäljet. Hiihto oli tuskaista puurtamista, joka laski mielialaa.

Pää kesti silti takaiskut. Vaikeaa oli, mutta valitulta valmennuspolulta ei poikettu.

Valmentaja Olli Ohtonen on hallinnut Iivon kuntopohjan rakentamisen vaikeuksienkin keskellä. Miehen elimistöstä on saatu viime vuosina tärkeimmällä hetkellä kaikki irti.

Tärkeän roolin ja vastuun valmennuksestaan on ottanut urheilijakin. Iivo ei asetu perinteiseen valmennusmuottiin. Hän osaa analysoida tekemisiään ja ottaa oppia virheistä.

Pyeongchangissa Iivon hiihto näytti jopa leikittelevän kevyeltä, vaikka vauhti oli jäätävä.

Suomen edellinen viidenkympin olympiavoittaja, vuonna 1960 kultaa hiihtänyt Kalevi Hämäläinen olisi hävinnyt Iivolle lähes tunnin, Oslon 1952 olympiavoittaja Veikko Hakulinen lähes 1,5 tuntia ja 1932 olympiavoittaja Veli Saarinen jo 2,2 tuntia.

Iivo Niskanen 50 kilometrin mitaliseremoniassa olympialaisten päätösjuhlassa.

50 kilometrin mitalit jaettiiin olympialaisten näyttävässä päätösjuhlassa. ©LEHTIKUVA

Oululaissyntyneessä Iivossa virtaa hevosmiehen veri

Oulussa syntyneestä, mutta yksivuotiaana Vieremälle Pohjois-Savoon muuttaneesta Iivosta löytyy yllättäviäkin piirteitä.

Ajoittain luonteen särmät ovat vieneet oman tiensä kulkijaa jopa Hiihtoliiton sääntöjen rajamaille. Parisen vuotta sitten Iivo aiheutti kohun tyydyttämällä janonsa valmennusleirillä näyttävästi energiajuomalla. Iivon suosima energiajuomajätti ei kuulunut Hiihtoliiton kumppaneihin.

Sopasta syntyi sopu, eikä ongelmia ole enää näkynyt.

”Iivo nostaa omaa egoaan esiin, mutta sääntöjen puitteissa. Hän tuntee oman arvonsa, mutta osaa antaa arvoa toisillekin”, Kuutsa toteaa.

Iivo on henkeen ja vereen ravimies. Ravien seuraaminen ja ravipelit kuuluvat olympiavoittajan harrastuksiin. Hän omistaa osuuden ravihevosesta ja sai palkintona olympiavoitostaan kolmasosan 2017 syntyneestä orista.

Iivo nähtiin jo junnuna talleilla siivoushommissa ja totomyyjänä.

”Se on tavallaan henkireikä harjoittelun lomassa”, luonnehti Iivo harrastustaan Hevosurheilu-lehdessä.

Kotiseutu on maineikas hevospitäjä. Vajaan 4 000 asukkaan Vieremä saa kuitenkin virtansa Ponsselta. Vieremän maailmankuulun metsäkoneyrityksen Ponssen perustaja Einari Vidgren oli innokas urheilu- ja hevosmies. Hän tuki Iivoa myös rahallisesti kuten muutamia muitakin urheilijoita.

Ponsse-tallin tähtinä ovat loistaneet Tero Pitkämäki, Mikko Hirvonen ja KalPa.

Ensimmäiset sponssirahat Iivo sai Ponsselta 14-vuotiaana hiihtolupauksena, ja rahat tulivat todelliseen tarpeeseen. Vanhemmilla oli samaan aikaan iso asuntolaina harteilla.

Vigren oli aidosti kiinnostunut Iivon tekemisistä. Hän saattoi soittaa Hopeasompakisoista palaavalle Iivolle ja kysellä kuulumisia.

Ponsse on työllistänyt yli neljännesvuosisadan myös Iivon isää Eeroa.

Iivosta tuli olympiavoiton myötä koko kansan sankari ja kaikkien yhteinen kultapoika. Onnitteluja satoi Etelä-Koreaan aina tasavallan päämieheltä lähtien.

Presidentti Sauli Niinistö lähetti Iivolle väkevän onnitteluviestin Facebookin välityksellä: ”Kun pää ja kroppa pelasivat, meni muilta sukset alta. Kiitos Iivo!”

Krista kesti paineet

Krista Pärmäkosken kultakausi saattaa koittaa neljän vuoden päästä Pekingissä. ©LEHTIKUVA

Krista Pärmäkoski, 27, vahvisti Etelä-Koreassa paikkansa maailman hiihtoeliitissä. Suomelle ja urheilujohdolle hänen arvonsa oli aikaisempaa tärkeämpi. Siinä missä monet suomalaisista mitalisuosikeista hyytyivät, Krista kesti paineet.

Kristan ansiosta Suomi säilytti maineen hiihdon suurmaana.

Kristan panos mitalitilastossa nousi odotettua suuremmaksi. Hän saalisti yksin Suomen kuudesta olympiamitalista puolet: hopean ja kaksi pronssia.

Aikaisemmin kolmeen henkilökohtaiseen olympiamitaliin samoissa kisoissa on yltänyt Marja-Liisa Kirvesniemi, joka Sarajevossa 1984 hiihti kolme kultamitalia. Lisänä viestipronssi täydensi Sarajevon kultasarjan.

Takuuvarmana mitalihiihtäjänä tunnettu Krista on jatkossakin Iivon rinnalla toinen kapean sinivalkoisen huippuryhmän keulakuvista.

Pekingin olympiavuonna 2022 Krista on 32-vuotias, kokenut, mutta olympiakultaa edelleen kiihkeästi janoava huippuhiihtäjä. Jos hän jaksaa uurastaa neljä seuraavaa vuotta, tulee hänestä vääjäämättä Pekingin olympialaisten kultamitalisankari.

Lahjakkuus on jalostunut silloin huippuunsa ja Krista voi jatkaa Marja-Liisan viitoittamaa kultalatua.

 

X