Nämä nuoret urheilijat ovat tulevaisuuden toivoja - esittelyssä 8 suomalaista superlupausta

Huippu-urheilumme tulevaisuus ei ole vain Pikkuleijonien varassa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Korkeushyppääjä Arttu Mattila pelaa myös koripalloa.

Huippu-urheilumme tulevaisuus ei ole vain Pikkuleijonien varassa.
Teksti:
Tuomo Kiisseli

Kestävyysjuoksija Alisa Vainio (s. 1997)

Alisa Vainio joutui mediapyöritykseen viime syksynä juostuaan elämänsä ensimmäisellä maratonilla Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi kovimman ajan (2.33.24). Samalla hän tuli alittaneeksi Rio de Janeiron olympialaisten tulosrajan.30469558

Kohu syntyi, kun ilmeni ettei Vainio pääse Rioon, koska on KOK:n sääntöjen mukaan liian nuori maratonille. Vainio itse tuskin menetti yöuniaan moisen takia. Hänelle riittää haasteita ilman olympialaisiakin. Niistä tärkein on menestyminen Amsterdamissa ensi heinäkuussa pidettävissä aikuisten EM-kisoissa. Myös alle 19-vuotiaiden MM-kisat kuuluvat Vainion ohjelmaan.

Alisa on jo nimetty mukaan EM-kisojen 10 000 metrille.

Valmentaja Rami Virlander pitää täysin realistisena sitä, että Alisa alittaa kesällä Rion olympiarajan joko 5 000:lla tai 10 000 metrillä.

Alisalla on jo nyt takanaan poikkeuksellisen monipuolinen harjoittelupohja, onhan hän harrastanut pikkutytöstä lähtien myös jääpalloa ja jääkiekkoa. Palkintokaapissa komeilee muun muassa kaksi naisten MM-jääpallon pronssimitalia.

”Juoksu on kuitenkin se, joka tuottaa eniten mielihyvää. Se on minulle kaikkein nautinnollisin laji”, Lappeenrannassa asuva Alisa tuumasi jo syksyn ennätysjuoksujensa jälkeen.

Korkeushyppääjä Arttu Mattila (s. 2001)

Äänekosken ihmeteiniksi kutsuttu Arttu Mattila kohautti joulukuussa hyppäämällä 14-vuotiaiden halli-SE:n 203. Oskari Frösénin lähes 25 vuotta sitten kurottama entinen ennätys parani kerralla uskomattomat kahdeksan senttiä.

Ponnistusihme Mattila on erittäin lahjakas myös koripallossa. Nyt hän pelaa aluesarjaa Huiman B-pojissa, mutta aikoo Suomen yleisurheilun onneksi panostaa jatkossa yhä enemmän korkeushyppyyn.

”Mieluummin korkeushypyn ME kuin NBA”, hän tokaisi jo kaksi vuotta sitten paranneltuaan 13-vuotiaiden halli-SE:n 173 senttiin.

Mattilan esikuvaksi käy kanadalainen Donald Thomas, joka aloitti koripallosta, vaihtoi sitten korkeushyppyyn – ja saavutti jo seuraavana vuonna MM-kultaa.

Parissa vuodessa 20 senttiä pituutta venähtäneellä Mattilalla on takanaan vahva valmennustiimi. Siihen kuuluvat hänen isänsä, ex-seiväshyppääjä Olli-Pekka Mattila, korkeushypyn kuusinkertainen Suomen mestari, 230 ylittänyt Juha Isolehto sekä painonnoston moninkertainen SM-mitalisti Mari Paananen.

Ensi kesänä Mattilan tavoitteena on ylittää 205–210 senttiä. On sääli ettei Mattila pääse mukaan Kalevan kisoihin, alaikäraja niihin on nimittäin 16 vuotta.

Jalkapalloilija Kaan Kairinen (s. 1998)

Vuoden 2015 tulokkaaksi Veikkausliigassa valittu FC Interin Kaan Kairinen kävi joulukuussa näyttämässä taitojaan Italian mestarille Juventukselle, ja tätä kirjoitettaessa neuvottelut siirtymisestä torinolaiseen suurseuraan olivat loppusuoralla.

”Olen tottakai heti valmis lähtemään, jos kaikki menee hyvin ja siirto toteutuu”, Kairinen sanoi Torinosta tultuaan.

Kairisen kyvyt on huomattu Euroopassa laajemminkin.

”Nuoresta iästään huolimatta Kaan Kairinen kontrolloi peliä keskikentällä upeasti. Hänen pelinlukutaitonsa on jo nyt ihailtavaa”, Kairista luonnehditaan Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n verkkosivuilla.

Nuorukaista verrataan jo itseensä Jari Litmaseen: ”Heitä yhdistää taito saada pelaaminen näyttämään helpolta ja kova halu harjoitella myös omalla ajalla.”

Brittiläinen Guardian-lehti otti syksyllä Kairisen mukaan Maailman 50 lupaavinta jalkapalloilijaa -listalleen.

Kaan aloitti jalkapalloilun Turun Nappulaliigassa. Ensimmäisen Veikkausliigaottelunsa hän pelasi Interin paidassa vain 15-vuotiaana.

Mäkihyppääjä Niko Kytösaho (s. 1999)

Suomalainen mäkihyppy on vajonnut historiansa syvimpään lamaan, mutta toivo paremmasta elää. Erityisen paljon odotetaan kolmannen polven mäkihyppääjältä Niko Kytösaholta.28253643

Lahdesta kotoisin oleva Kytösaho säväytti ensi kerran viime talvena, jolloin hän liiteli kisan nuorimpana hyppääjänä kultaan Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Itävallassa. Hän kukisti toiseksi sijoittuneen Slovenian Domen Prevcin, lajin tämän hetken ykkösnimen Petr Prevcin pikkuveljen, komeasti 27 pisteellä.

Nuorta mäkimiestä valmentavat Nikon isä Pasi, setä Pekka sekä mentaalipuoleen keskittyvä Jukka Kataja. Pikkupoikana telinevoimisteluakin harrastaneen Nikon tärkeimmät vahvuudet ovat Pekka Kytösahon mukaan hyvä ponnistustekniikka sekä rohkeus.

Mika Kojonkoski junaili viime syksynä Kytösahon Stamsin kuuluisaan hiihtolajien lukioon, samaan josta alppimaan tähdet Toni Innauerista Gregor Schlierenzaueriin ovat ponnistaneet lajin huipulle. Niko ei kuitenkaan kokenut opinahjoa omakseen vaan valitsi mieluummin Salpausselän urheilulukion.

Nikon isä Pasi sijoittui maailmancupin osakilpailuissa 1990-luvulla parhaimmillaan toiseksi. Pistääkö Niko paremmaksi jo ensi talvena?

Taitoluistelija Anni Järvenpää (s. 2000)

Tamperelainen Anni Järvenpää teki joulukuussa tempun, johon oli edellisen kerran yltänyt Susan Broman vuonna 1974: voitti vain 15-vuotiaana naisten taitoluistelun SM-kultaa.

Naisten Suomen mestaruus ei tietenkään ole kansainvälisesti mitattuna vielä kummoinen saavutus, mutta mainio todistus omalle lajilleen omistautuneen nuoren huippu-urheilijan lahjakkuudesta ja päättäväisyydestä. Vielä vuosi sitten Anni sai tyytyä junioreiden SM-hopeaan.

”Tällä mestaruudella on minulle suuri merkitys. Olen tehnyt tosi paljon töitä, ja nyt se palkitaan näin. Tämä kausi on muutenkin alkanut yli omien odotusteni”, Järvenpää sanoi liikuttuneena kultamitalin voitettuaan.

Kuusivuotiaana luistelun aloittanut Järvenpää kuuluu Tampereen Tapparan valmennusryhmään, jota vetävät suomalaisen taitoluistelun rautaiset ammattilaiset Susanna Haarala ja Maaret Siromaa. Kaksikon valmennettaviin kuului aikoinaan muun muassa Kiira Korpi.

Järvenpää ei vielä tänä talvena edes haikaillut aikuisten sarjan arvokisaedustuksiin. Tärkeimpänä tavoitteena on päästä Debrecenissä Unkarissa maaliskuussa pidettäviin junioreiden MM-kisoihin ja tehdä siellä kauden parhaat suoritukset.

Seiväshyppääjä Wilma Murto (s. 1998)30188193

Salosta kotoisin oleva Wilma Murto, 17, on noussut vauhdilla naisten seiväshyppyä Suomessa hallinneen Minna Nikkasen rinnalle. Murto taivutti viime lauantaina Pajulahdessa 19- ja 22-vuotiaiden halli-SE:n 450 ja lunasti käytännössä itselleen paikan Rion olympialaisiin. Hän teki myös hyviä yrityksiä 19-vuotiaiden ME-korkeudesta 465.

”Olisi sekin voinut mennä, jos olisin saanut seipään kunnolla liikkeelle”, Murto arveli tuoreeltaan. Vertailun vuoksi: naisten ME:tä 505 hallussaan pitävä Jelena Isinbajeva hyppäsi 17-vuotiaana 445.

Murto on harrastanut yleisurheilua neljävuotiaasta saakka. Seiväshyppyä hän kokeili ensimmäisen kerran yhdeksän vanhana – eikä ensin pitänyt koko lajista. Vähitellen hän kuitenkin jäi siihen koukkuun, kiitos kannustavan valmentajansa Jarno Koivusen.

Vaikka Murron tulos riittää sekä Amsterdamin EM-kisoihin että Rion olympialaisiin, hänen ensi kesän ykköstavoitteensa on menestyminen nuorten MM-kisoissa Puolassa. Iloisen, itseensä luottavan urheilijan pitkän aikavälin tavoite on myös kirkkaana mielessä: viiden metrin ylitys ja kultaa MM-kisoissa tai olympialaisissa.

Koripalloilija Lauri Markkanen (s. 1997)

Koripallon arvostetuimmassa liigassa NBA:ssa on toistaiseksi pelannut vain kaksi suomalaista, Hanno Möttölä ja Erik Murphy. 211-senttisestä Lauri Markkasesta voi hyvinkin tulla se kolmas.

Jyväskylässä koripallo-oppinsa ammentanut Markkanen voitti viime kesänä korikuninkuuden 18-vuotiaiden EM-kisoissa Kreikassa ja oli osaltaan varmistamassa Suomen säilymisen A-sarjassa.

Markkanen opiskelee vielä tämän kevään Mäkelänrinteen urheilulukiossa ja pelaa koulun divarijoukkueessa HBA-Märskyssä, sitten on edessä lähtö rapakon taakse.

Monet amerikkalaisyliopistot kilvoittelivat superlahjakkaasta Markkasesta, mutta pisimmän korren veti lopulta Arizona. Kyseinen opinahjo tarjoaakin hyvän ponnahduslaudan tulevalle ammattilaisuralle: kolmen viime vuoden aikana sen koripallojoukkueesta on varattu neljä pelaajaa NBA:han ensimmäisellä varauskierroksella.

Laitahyökkääjänä pelaava Lauri ei ole Markkasen perheen ainoa koripalloilija. Isä Pekka voitti urallaan kolme SM-kultaa sekä ison kasan himmeämpiä mitaleja, ja myös äiti Riikka oli maajoukkuetason pelaaja ja SM-hopeamitalisti. Laurin isoveljistä Miikka on niin ikään koripalloilija ja Eero maajoukkueessakin esiintynyt ammattijalkapalloilija.

Rata-autoilija Niko Kari (s. 1999)

Jos pitäisi lyödä vetoa, kenestä tulee Valtteri Bottaksen jälkeen seuraava suomalainen F1-kuljettaja, Niko Kari olisi varteenotettavin vaihtoehto.

Tuusulalaisesta Niko Karista olisi saattanut tulla kelpo jääkiekkoilijakin, mutta vierailu Mika-isän kanssa Unkarin F1-kilpailussa kesällä 2009 ja Kimi Räikkösen näkeminen ”livenä” taisivat sinetöidä lajivalinnan. Niko aloitti kartingin samana syksynä.

Suureksi lahjakkuudeksi osoittautunut Kari nousi ripeää tahtia lajin eliittiin ja hänet valittiin kahdesti peräkkäin vuoden parhaaksi karting-kuljettajaksi Suomessa.

Ajettuaan vielä KF-luokan EM-sarjassa 2014 viidenneksi, oli pikkuformuloiden vuoro. Tuloksena oli heti F4-luokan Pohjois-Euroopan mestaruus ja 350 000 euron stipendi porrasta ylemmäs, formula kolmosiin siirtymistä varten.

Kyseinen rahasumma ei yksistään olisi riittänyt ajopaikkaan F3:ssa, mutta unelmapesti varmistui, kun energiajuomajätti Red Bull otti Karin junioritiimiinsä. Nikoa oli Red Bullille suositellut entinen F1-tähti Mika Salo.

F3-sarjan avauskilpailu ajetaan huhtikuussa Ranskassa. ”Vaikka sarja on kova, tavoitteena on ilman muuta mestaruus”, Niko sanoo.

X