Seura listasi: tässä ovat Suomi-kiekon viisi kovinta isä-poika-paria

Jukka Vuorio
Urheilu 22.1.2016 12:00

Tuoreessa jääkiekon nuorten maailmanmestarijoukkueessa pelasi ainakin neljä pelaajaa, joiden isätkin ovat tehneet komean uran jääkiekkoilijana.

Suuntaus ei ole aivan uusi, sillä 60-70-lukujen maajoukkuetähtien jälkeläisistä on kuoriutunut hämmästyttävän monia ammattilaispelaajia. Mutta ketkä ovat Suomen kiekkohistorian viisi loisteliainta isä-poika-yhdistelmää?

Seura laittoi kiekkoperheet järjestykseen, ja lopulta voittajaksi saatiin Matti ja Niklas Hagman, joiden yhteenlaskettu ura NHL:ssä on listauksen kovinta valuuttaa.

1 Matti & Niklas Hagman

Stadin kundi Matti ”Hakki” Hagman on kotimainen jääkiekkolegenda jo eläessään. Juhlittuaan ensimmäistä SM-kultaansa HIFK:n paidassa keväällä 1974, Hagman lähti tekemään uraa ison veden taakse syksyllä 1975. Yhteensä neljä kautta NHL:ssä tuottivat 258 peliä maailman parhaassa kiekkoliigassa pistein 61+91=152. Matti Hagman voitti kaikki kolme SM-kultaansa HIFK:n paidassa.

Ja pojasta polvi vielä parani, ainakin jos kiekkoilijan kovimpana mittarina pidetään menestystä NHL:ssä. Matin poika Niklas Hagman on yhä jatkuvalla urallaan pelannut 800 NHL-ottelua, joissa on syntynyt kunnioitettavat tehopisteet 151+157=308. Ansiolistalle kuuluvat myös esimerkiksi olympiahopea ja -pronssi sekä nuorten maailmanmestaruus 1998, jolloin Hagman teki kultamitalin varmistaneen voittomaalin.

2 Esa & Ville Peltonen

Ville Peltonen kirjoitti nimensä ikuisiksi ajoiksi suomalaiseen jääkiekkomytologiaan iskemällä MM-finaalissa 1995 kolme maalia arkkivihollisen Ruotsin verkkoon ja samalla Suomen ensimmäiseen maailmanmestaruuteen. Pitkällä urallaan hän nousi Suomen maajoukkueessa Teemu Selänteen ja Raimo Helmisen kaltaiseksi kansallissankariksi. Peltosella on Leijonista eniten arvokisamitaleita ja arvokisojen tehopisteitä. NHL-ura San Jose Sharksissa, Florida Panthersissa ja Nashville Predatorsissa tuotti 382 runkosarjaottelua tehoin 52+96=148.

Myös Villen isä Esa Peltonen oli oman aikansa maajoukkuetähti, jota pidetään yhtenä parhaista 1970-luvun suomalaispelaajista. Hän edusti Suomea 11 kertaa MM-kisoissa ja neljä kertaa olympialaisissa. Kotimaassa Esa Peltonen saavutti kolme SM-kultaa HIFK:n paidassa. Seurajoukkuetasolla Esa Peltonen pelasi koko uransa Suomessa.

3 Sami & Kasperi Kapanen

Tämä pari olisi jäänyt ulos kärkikolmikosta ilman Kasperin nuorten kisojen maailmanmestaruusmaalia tämän vuoden alussa. Maali kuitenkin syntyi, ja se oikeuttaa Kapasten kolmostilan.

Sami Kapanen pelasi 918 NHL-ottelua, joissa hän työmyyrämäisellä asenteellaan jokapaikanmiehen roolistaan huolimatta onnistui iskemään tehopisteet 202+291=493. Kovinta arvostusta hän nautti kaudella 1999-2000, jolloin Kapanen pelasi NHL:n tähdistöottelussakin. Maajoukkueessa Kapanen saavutti MM-kultaa 1995 sekä yhteensä viisi himmeämpää arvokisamitalia. Kapasen omistama KalPa jäädytti Sami Kapasen pelinumeron 24 kuluvalla kaudella.

Kasperi Kapanen on vasta kiekkouransa alkutaipaleella, mutta hänkin on ehtinyt jo pelata itsensä suomalaisen kiekkokansan sydämiin. Nuorten kisojen yksilösuorituksella syntynyt mestaruusmaali ja hyvin sujuva kausi AHL:ssä Toronto Marliesin joukkueessa tarkoittavat, että ensimmäinen NHL-ottelu ei ole enää kaukana.

4 Timo & Petteri Nummelin

Soi viulu, huudahdetaan Turun Palloseuran TPS:n ikivihreässä kannatuskappaleessa Maali se on hunajata. Joten ehkä Suomen kuuluisin viulunsoittaja ei olekaan Linda Lampenius, vaan turkulainen Timo Nummelin, jonka tavaramerkkituuletus oli viulunsoiton matkiminen. Koko uransa pääsarjatasolla Tepsiä edustanut Nummelin hoiteli hyökkäävän puolustajan tonttia peräti 23 kauden ajan. Taipaleensa varrella hän nappasi yhden SM-kultamitalin, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Maajoukkueessa hänelle kertyi 225 ottelua.

43-vuotias Petteri Nummelin jatkaa edelleen ammattilaisuraansa, ja edustaa kuluvalla kaudella kasvattiseuraansa Tepsiä. Uran kovin maajoukkuesaavutus on yhdessä Ville Peltosen ja Sami Kapasen kanssa vuonna 1995 voitettu maailmanmestaruus. Petteri pelasi yhteensä kolme kautta NHL:ssä vuosina 2000-2008. Samalla vuosikymmenellä hän nousi myös sveitsiläisseura HC Luganon riveissä tähtipelaajaksi, joka avitti joukkueensa kahteen mestaruuteen.

5 Juhani & Sami & Jali Wahlsten

Juhani Wahlsten loisti etenkin 1960-luvulla sekä jääkiekon SM-sarjassa että Suomen maajoukkueessa. Hän edusti SM-sarjassa Tepsiä, HJK:ta, KalPaa ja Ilvestä, joista viimeksi mainitussa voitti uransa ainoan SM-kullan vuonna 1960. Wahlsten pelasi viidet MM-kisat ja kolmet olympialaiset. Uransa toiseksi viimeisellä kaudella hän pelasi vielä yhden kauden Itävallassa, jossa voitti maan mestaruuden Klagenfurtin riveissä 1970.

Sami Wahlsten kuului Suomen alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskisoista kultaa tuoneeseen joukkueeseen 1987. Keväällä 1992 hän juhli SM-kultaa Jokereiden hyökkääjänä. Ranskan liigassa Wahlsten saavutti kaksi mestaruutta. Miesten A-maajoukkueessa Sami pelasi seitsemän ottelua.

Samin isoveli Jali nähtiin Leijonanutussa yhteensä 11 maaottelussa. Jalin uran tähtihetkiä olivat Suomen mestaruudet Jokereissa 1992 ja 1994. Jali Wahlsten lopetti pelaajauransa jälkimmäiseen kultamitaliin.

Muut isät ja pojat

Listan ulkopuolelle jäivät tällä kertaa esimerkiksi Christian & Aleksander Ruuttu, Pasi & Aleksi Saarela, Marko & Joni Tuulola, Sakari & Sami Ahlberg, Jorma & Jarno Peltonen, Jari & Joonas Korpisalo, Harri & Sebastian Aho, Ilkka & Tomas Sinisalo, Timo & Sami Blomqvist, Timo & Thomas Nykopp, Tony & Patrik Virta.

Listalle myös harkitut Jukka & Saku & Mikko Koivu sekä Teemu & Eemil & Eetu Selänne hylättiin, koska Jukka Koivun saavutukset on kerätty valmentajana ja Selänteen poikien saavutukset odottavat vasta tulevaisuudessa.

Tilastojen lähteenä on käytetty sivustoa Eliteprospects.com