Tuoko Lontoon MM-kisat taas pettymyksiä?

Lontoon yleisurheilun MM-kisojen alla moni ruikuttaa jo etukäteen suomalaisten huippu-urheilijoiden heikkoa menestystä. Ihan turhaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lasse Virenin voitto Montrealin olymialaisissa vuonna 1976 on osa suomalaista kansalliskertomusta – ja mennyttä maailmaa.

Lontoon yleisurheilun MM-kisojen alla moni ruikuttaa jo etukäteen suomalaisten huippu-urheilijoiden heikkoa menestystä. Ihan turhaan.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

1 Nationalismi

”Aikanaan kansakuntien elinvoimaa vertailtiin ihan tosissaan siltä pohjalta, miten on menestytty urheilukilpailuissa. Enää se ei ole niin vakavamielistä”, historian tutkija Jouko Kokkonen sanoo. Tutkijan mukaan yleisurheilun merkitys suomalaisuuden rakennusaineena on kaventunut. Kiinnostus sitä kohtaan paljastaa kuitenkin, kuinka kiinni kasvaneita me olemme omaan kansalliseen identiteettiimme. ”Ihmisen on helpompi hahmottaa kansakunta kuin koko maailma tai Eurooppa.”

2 Eurooppalaisuus

Lontoon MM-kisat tarjoavat EU-maan penkkiurheilijalle mahdollisuuden kannustaa eurooppalaisia urheilijoita – ainakin periaatteessa. ”Yksilötasolla urheilijoita fanitetaan jo kansallisuudesta riippumatta. Yleisurheilussa kokonaisen maajoukkueen taakse meneminen on vielä kaukaa haettua. Mutta esimerkiksi futiksessa siihen on jo menty”, Jouko Kokkonen sanoo.

3 Termi

Kun maailman kärki karkaa, on osuvampi puhua kilpaurheilusta kuin huippu-urheilusta. Näin säästytään pettymykseltä.

4 Uusi alku

Kovat odotukset ovat pönkittäneet urheilujärjestöjen johtajien asemaa – ja tilipusseja. Huippu-urheilun muutostyöryhmä asetti 2012 tavoitteeksi, että Suomi on vuonna 2020 paras Pohjoismaa. Palloliitto esitti nostavansa Suomen Euroopan kymmenen parhaan jalkapallomaan joukkoon. Molemmat visiot osoittautuivat epärealistisiksi. ”Ne olivat kauniita sanoja vailla sisältöä”, Kokkonen sanoo. Hänestä suomalainen urheilujärjestelmä on tullut tienristeykseen. ”Nyt on miettimisen paikka. Tehdyt rakenneuudistukset eivät ole tuottaneet luvattua tulosta.”

5 Työ on jo tehty

Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle jo 20-luvulla. ”Lajit, joissa saavutetaan menestystä, ovat muuttuneet. Se kuvaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä”, Jouko Kokkonen sanoo. Silti tutkija sanoo ymmärtävänsä niitä, jotka jännittävät kotikatsomoissa. ”Myös kirjallisuuden ja musiikin kautta me haemme vertailukohtia maailmalta, miten me menestymme. Urheilu on helposti käsitettävä, kun tulokset ovat mitattavissa.”

Lue myös:

Usain Bolt jättää jäähyväiset Lontoon MM-kisoissa – kenestä uusi kuningas?

X