Teksti:
Juha Vuorinen

Olen saanut kullanarvoisia elämänohjeita omilta lapsiltani, joilla ei pitäisi lyhyen elämänkokemuksensa vuoksi olla vielä sellaista tietämystä, josta ammentaa ainakaan kovin kookkaalla kauhalla. Mutta niin vain heiltä on huuhtoutunut vaskooliini kultahippusia, joiden perusteella tiedän varmasti, että heidän sukupolvensa on omaani viisaampi ja että heissä itää se muutosvoima, jolla voimme vääntää hulluutta sylkevää hanaa pienemmälle ja hyvyyttä ja hellyyttä valuttavaa suuremmalle.

Kuitenkin vielä toistaiseksi kaikkein syvimmälle sieluuni juurtuneet sanat ovat kajahtaneet ikäihmisten rohtuneilta huulilta. Kuten esimerkiksi saattohoidossa olleelta äidiltäni, joka tarrasi tassustani kiinni ja lausui kuolemattoman toteamuksen: ”En olisi ikinä uskonut, että ihmisen elämä on näin lyhyt.” Lausuma pysäytti, koska kuulin sen ihmiseltä, joka tiesi kuolevansa pian, mutta joka oli kuitenkin ehtinyt elää jo yli 30 000 vuorokautta. Siinä oli muutakin nieleskeltävää kuin vain kurkussa kuplinut itku. Toteamus myös seisautti miettimään muiden jo tuonpuoleiseen siirtyneiden läheisteni sanoja ja sitä, miten niihin kaikkiin oli kätketty yksi ja sama perusviesti. Sen sijaan että minua olisi tönitty hengellisten asioiden pariin tai hankkimaan itselleni kunniallinen ammatti ja elämään siveellistä perhe-elämää, minulle hoettiin yhtä ohjetta: Jos sinkoilet tunteella, aseta lopullisille päätöksillesi aina tarpeeksi pitkä karenssi. Älä kuitenkaan tee pelkästään järkipäätöksiä, koska ne voivat viedä sinut kauas siitä, mitä olet tullut oikeasti elämässäsi tekemään. Maalaisjärjen käyttö on sen sijaan aina sallittu. Termin voi ymmärtää monella tavalla. Jos olisin esimerkiksi koonnut Ikeasta hankkimani kaapin käyttämällä maalaisjärkeä, olisin välttynyt 2 in 1 -kokemukselta – eli jos lukee ohjeet kerran huolellisesti, kaappia ei tarvitse kasata kahteen kertaan.

Toivon tietysti, että voisin omalta osaltani kipata tätä hyväksi havaittua elämänviisautta omille lapsilleni, ja yritinkin sitä konkreettisella harjoituksella. Ehdotin maalaisjärjellä ratkaistavaksi, onko mahdollinen Suomeen tuleva lentovero hyvä vai huono asia. Itse olen sitä mieltä, että lentoverosta on vaikea keksiä huonoja puolia, mikäli kaikki siitä syntyvä tuotto ohjataan ilmastotyöhön eikä sillä rahoiteta maita ja mantuja luvanneiden hallituspuolueiden vaalilupauksia, jolloin sillä ei saada korjattua kuin korkeintaan petetyksi tunteneen kansanosan toivotonta mielialaa. Ruotsissahan lentäminen on lentoveron seurauksena jonkin verran vähentynyt ja junalla matkustaminen lisääntynyt. Siitä tosin vielä väännetään peistä, johtuvatko nämä ilmiöt lentoverosta vai kruunun heikkenemisestä. Olisiko ulkomailla lorvailusta tullut ruotsalaisille kalliimpaa, ja olisivatko ruotsalaiset viimein tajunneet, että Ruotsista pääsee ihan oikeasti kiskoja pitkin suoraan Eurooppaan? Yhteen oleelliseen kysymykseen en kuitenkaan löytänyt vastausta. Onko vain lentomatkustajien vai myös lentojen määrä vähentynyt Ruotsissa? Vastaus ratkaisee, onko lentoverosta ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta mitään hyötyä. Kerron omakohtaisen esimerkin. Muuan Osama Bin Laden järjesti syyskuussa vuonna 2001 kaikkien aikojen ilmastokampanjan, jonka seurauksena Yhdysvaltojen koko ilmatila tyhjennettiin kolmeksi päiväksi. Minulla oli pari viikkoa syyskuun terrori-iskujen jälkeen työmatka Kittilään. Lennolla oli lisäkseni yhteensä viisi matkustajaa. Oli kuulemma tullut jonkin verran viime hetken peruutuksia. Jos tarkastelisin lähes tyhjällä suihkukoneella suihkittua lentoa hiilijalanjälkimittarilla, se oli taatusti elämäni vähiten ympäristöystävällinen lento.

Lentoveroa kannattava kansalaisaloite ehti kerätä puolessa vuodessa 55 184 nimeä. Siis yksi prosentti kaikista suomalaisista karjaisi sille äänensä. Toivon hankkeelle pelkkää hyvää, mutta pahoin pelkään, että lentoverolla voi ostaa itselleen ainoastaan hieman puhtaamman omatunnon, mutta ilmastoon se ei kuitenkaan vaikuttaisi juuri mitenkään.

Aika tarkalleen 5 000 vuorokautta elänyt perilliseni komensi minut katsomaan dokumentin, jossa kerrotaan maailman karjatalouden tuottavan saman verran päästöjä kuin autot, junat, laivat ja lentokoneet yhteensä. Mitä jos lentoverolla tuettaisiinkin karjatilallisia kasvattamaan rehua jatkossa suoraan ihmisille karjan sijaan?

MAINOS Nyt saat ilmaisen tutustumiskuukauden Storytelin palveluun, jossa on tarjolla ensimmäinen kausi Storytel Original -sarjasta Vuorisen vieraana sekä uutuutena koko Kristian-sarja äänikirjoina! Palveluun pääset tästä.

X