(Päivitetty: )
Teksti:
Juha Vuorinen

Salamannopean internetin myötä latinankielinen fraasi Sic transit gloria mundi on saanut siivet selkäänsä. Suomeksi veivattuna lähin oikeaan osuva käännös kuulunee: niin katoaa mainen kunnia.

Tuorein esimerkki maineen pikalokakampanjasta sattui Finnairin lennolla, kun Pähkinä-Miikka-pilkkanimen saanut mies halusi maskin sijaan heitellä naamaansa pähkinöitä. Useista lentoemäntien pyynnöistä huolimatta Miikka jatkoi sekä pähkinöiden että oikeuksistaan jauhamista, minkä seurauksena hän sai ensin kirjallisen varoituksen ja kitinän jatkuttua puolen vuoden lentokiellon. Miikka meni kohtelustaan niin pähkinöiksi, että vannoi somevideollaan panevansa orjiksi kutsumansa lentoemännät nuolemaan hänen jalkojaan jatkossa bisnesluokassa ja hankkivansa näille vielä potkut. Kävin kurkistamassa miehen someseinää, ja pakko sanoa, että mielen pitää olla todella lujaa tekoa, jos kestää saamansa kuramäärän ilman että jossain vaiheessa menee pata jumiin.

Jos vähän leikittelee sanoilla ja kielillä, niin tuosta latinankielisestä sanonnasta saisi helposti tiivistettyä englanninkielisen version, joka kuvastaa täydellisesti Miikan tapaa siirtyä paikasta toiseen. Sick transit. Jos Pähkinä-Miikka haaveili saavansa julkisuutta koronakriittiselle salaliittoryhmälleen, niin varmaan hän joiltain osin lammas- ja orjamaskilausunnoillaan siinä onnistuikin, mutta olikohan hinta sille kuitenkin turhan tyyris? Uskon nimittäin häneltä paukahtaneen muitakin kuin vain Finnairin lentokoneen oven kiinni yhdellä avautumisvideolla.

Sen sijaan yksi ovi aukesi Talent Suomi -ohjelmassa kansaa hurmanneelle Mikolle, joka oli ottanut todella kirjaimellisesti soitinlaatikkonsa päällä komeilleen tekstin nokkahuilu. Mies nimittäin survaisi huilun kärsäänsä ja alkoi puhallella hämmentyneen yleisön edessä klyyvarillaan sulosointuja. Nenähuilisti-tittelin saaneelle taiteilijalle eivät kuitenkaan auenneet ovet konserttisaleihin vaan ulos koko tuotannosta, kun media haistoi huilussa palaneen käryä ja paljasti nokkahuilistin mittavan petoshistorian, jolle ei nähtävästi ollutkaan tullut loppua vuonna 2009, kuten hän oli aiemmin tuotannolle vannonut. Tässä oli toinen karmisen nopeasti toimiva esimerkki, miten hetkessä herahtanut hehkutus voi hiipua yhtä nopeasti kuin torppaisi palavan nokkahuilun kinokseen.

Todellinen pilkkanimitehdas on Donald Trump, jonka antamista nimistä on tehty oikein oma Wikipedia-sivukin. Tunnetuin on tietenkin se Kiero-Hillary, jota hokemalla tosi-tv-tähti tepasteli lopulta neljäksi vuodeksi Valkoiseen taloon. Presidenttinä hän ehti kutsua Pohjois-Korean diktaattoria Kim Jong-unia muun muassa Pieneksi rakettimieheksi ja Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia Animal-Assadiksi – eikä varmaankaan sen vuoksi, että tämä olisi pannut vuohta, kuten puolestaan Britain Trump -lempinimen Trumpilta saanut Boris Johnson väitti Turkin presidentin Recep Erdoğanin tehneen. Vaalit voittanutta Joe Bidenia Trump ehti solvata monillakin nimillä, joista eniten käytetty taisi olla Sleepy Joe. Ei sekään aivan pieleen mennyt, sillä Joe Biden alkoi olla todella väsynyt, mutta lähinnä kilpakumppaniinsa. Poispotkitun presidentin solvauslistaa selatessani tajusin, että ehkä minulle kuitenkin tulee häntä vähän ikävä. Ukkohan oli verraton viihdelinko, sillä kun Yhdysvaltain presidentti kutsuu koko maailmaa kaatavaa covid-19-virusta kung fluksi ja Kiina-virukseksi, niin onhan se seinähulluinta komiikkaa miesmuistiin.

Mutta yhden henkilön Trump jätti mollaamatta toisin kuin oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi, jonka nimittelytaitojen takia Venäjän pomo tunnetaan nyt myös nimellä Pieni bunkkeripappa. Täytyy vain toivoa, ettei nimi miestä pahentaisi.

MAINOS Jos vaan maistuu, niin kaikki äänikirjani sekä podcast-sarjani ovat nyt kuunneltavissa täältä. Kuukauden ilmainen maistelusessio, olkaa hyvät!

X