Paita pois!
Montrealin yliopistossa tutkittiin, miten erilaisten sometilien seuraaminen voi vaikuttaa masennuksen syntyyn. Erityisen kuristavan niskalenkin se tuntui ottavan nuorista, jotka kuvittelivat seuraavansa jonkun somejulkkiksen oikeaa arkea, vaikka todellisuudessa kuvissa onkin railakkaasti photoshopattu hahmo, jonka komeat kulissitkin on velaksi shoppailtu. Meidän miesten on siis turha vetää itseämme leuanvetotankoon kiikkuun, kun näemme jonkun julkkismiehen kuparinruskeiden lihasten kimmeltävän ilta-auringossa ja hikikarpaloiden säteilevän raskaan treenin jälkeen. Mitä ilmeisemmin käytössä on ollut neljän konstin kommervenkki: värivoide, öljy, sumutinpullo ja laadukas kuvankäsittelyohjelma. ”Oot hot”, ”panisin” ja ”kuolen” -kommentit kertovat siis enemmän seuraajista kuin seurattavasta. On toki mahdollista, että läähätyskommenttien takana onkin vain hauskaa pitäviä trolleja, jotka tekevät ihmiskoetta siitä, kuinka paljon heikolla itsetunnolla varusteltu pää kestää hehkuttamista ennen kuin selfietikun edessä ravaaminen lähtee lopullisesti laukalle.
Tutkimusta selailtuani päähäni pälkähti avainkysymys: onko tavallisen somen kuluttajan edes mahdollista erottaa vahingossa tuotettua parodiaa todellisuudesta. Hyväksikäytin vaimoani näyttämällä hänelle muutamia kymmeniä kuvia erään kohtuullisen tunnetun suomalaisen miehen Instagram-tililtä. Sitten esitin naama niin ilman filttereitä kuin pystyin kysymyksen: Panisitko? Hän katsoi minua pitkään taivaallisen sinisillä silmillään ja ihmetteli, olinko tullut hulluksi. Vastaus kuului: ”En tietenkään.” Kokeeni toisessa osiossa avasin hänelle GQ-lehden nettisivuilta artikkelin James Bondina loistaneesta näyttelijästä, Daniel Craigista. Pointti ei ollut itse juttu, vaan australialaisen Lachlan Baileyn ottamat kuvat paidattomasta Craigista. Toistin kysymykseni vaimolleni. Posket punehtuneina hän kieltäytyi vastaamasta.
Olen nyt pomminvarma, että monia, varsinkin nuoria, vaivaa kyvyttömyys tunnistaa falskius. Eihän sinänsä ole väärin haluta katsella somesta puolitunnettuja puolialastomia suomalaisia painautuneina vasten auringonlaskun siltaa, mutta ei heidän toimintaansa nyt sentään kannata alkaa kopioida saati kadehtia. Joku voi nyt nousta tarkasti rajattuun vastakarvaan ja kokea epäoikeudenmukaisena joidenkuiden suomalaismedioissa esiintyvien miesten vertaamisen näyttelijään, jonka tähän mennessä julkaistut neljä James Bond -elokuvaa ovat tuottaneet noin 3,2 miljardia dollaria. Bond-elokuvia on muuten kaikkiaan julkaistu joulukalenterin luukkujen verran, ja ne ovat tuottaneet yhteensä vajaat seitsemän miljardia dollaria. Graig on esiintynyt pääosassa vain 15 prosentissa koko leffakelakakusta, mutta tuottanut lähes puolet elokuvien tahkoamista hilloista. Ymmärrän vaimoani taas vähän paremmin.
Oma tuorein seurattavani on Brandon Scott. Löysin hänet ohjelmasta nimeltä Hengenvaarallisesti lihava, jossa hänen alkupainonsa oli muhkeat 325 kiloa. Sarjassa kiertäviä planeettoja ovat laihduttajat, mutta kiintotähti on tohtori Now, iranilaissyntyinen ja nyt jo 76-vuotias lihavuusleikkauksiin erikoistunut kirurgi. Kolmekymmentäkolmevuotias Scott kahmaisi kiinnostukseni, sillä hän onnistui pudottamaan painostaan pelkästään ohjelman aikana hurjat 174 kiloa, minkä jälkeen edessä oli vielä ihonpoistoleikkaus, joka veistäisi painosta kymmeniä kiloja lisää. Brandon Scottin asenteella ja tuloksilla on paljon enemmän painoarvoa kuin jollain kokaiinin valkoiseksi sisustetun somekodin kuvilla, joiden sydämelliset peukuttajat jaksavat vain ihmetellä, miten tuollainen huusholli voikin tuntua niin raikkaalta oman arkisen harmauden keskellä.
Luettuaan tämän tekstini vaimoani kiinnosti vain kolme asiaa: Voisinko näyttää hänelle myös Daniel Craigin, Brad Pittin ja George Clooneyn omat Instagram-tilit. Niitä ei ole. He eivät sellaisia tarvitse.
MAINOS Jos vaan maistuu, niin kaikki äänikirjani sekä podcast-sarjani ovat nyt kuunneltavissa täältä. Kuukauden ilmainen maistelusessio, olkaa hyvät!