Atte Jääskeläinen haluaa, ettei journalismissa synny vääriä mielikuvia – KKO testasi asiaa jo vuonna 2003

Parhaillaan vellovassa Yle-keskustelussa on väitetty, että toimittajien tulisi pidättäytyä mielikuvien synnyttämisestä. Väärin!
Ari Korvola
Yleinen 19.5.2017 15:41

Faktat ovat faktoja, niiden on oltava paikkansapitäviä. Niiden ei kuitenkaan saa yhdistettynä luoda vääriä mielikuvia. Tämä on ollut Ylen uutistoiminnan nykyjohdon periaate, kun se on painottanut enemmän juridiikkaa kuin journalismia kuurniessaan mielestään epäkurantteja uutisia. Erityisesti uutistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on painottanut tätä näkemystä Sipilä-uutisointia hillitessään. Hän on mainostanut toimintaperiaatetta ”kärjäoikeuskestävyydellä”.

Mielikuvien syntymistä ja vastuuta niiden synnyttämisestä on kuitenkin testattu jo paljonen ennen Jääskeläisen päätoimittaja-aikaa eikä pelkästään käräjäoikeudessa.

Tapaus Vihko vastaan MOT

Ylen MOT-ohjelmassa esitettiin 9.10.2000 tieteen rahoittamista ja rahoittamisen epäselvyyttä koskeva jakso otsikolla Tiedettä rahasta – rahasta tiedettä. Ohjelman jälkeen ohjelmassa mainittu – mutta haastattelusta kieltäytynyt – professori Pirkko Vihko nosti kanteen Yleisradiota vastaan väittäen, että ohjelma oli loukannut hänen asemaansa tutkijana sekä tutkimusetiikkaansa ja -kunniaansa. Hän vaati Yleä oikaisemaan kaikkiaan kahdeksan tietoa.

Käräjäoikeudessa asiaa käsiteltiin kaksi istuntopäivää keskittyen nimenomaan siihen, loiko ohjelma katsojissa –  ja jos loi – minkälaisia mielikuvia. Kantajan puolelta kiinnitettiin huomiota asioiden esittämisjärjestykseen, sanamuotoihin ja -valintaan, joilla synnytettiin hänen mukaansa negatiivisia ja vääriä mielikuvia. Samoin oikeuskäsittelyssä kantajan puolelta esitettiin , että esimerkiksi jutun kuvituksena käytettyjen koeputkien nestepinnat noustessaan ja laskeutuessaan symboloivat  aihetta niin, että ne luovat kielteisiä mielikuvia professorista.

Oikeuden ratkaisut

Helsingin käräjäoikeus lähti ratkaisussaan siitä, että syntyvää mielikuvaa yksittäisten katsojien mielissä on mahdotonta määritellä. Toisiin katsojiin esitetyillä tiedoilla on erilainen vaikutus tai painotus kuin toisiin. Puolustuksessaan Yle oli esittänyt, ettei ohjelmassa ollut sellaisia faktavirheitä, jotka olisivat vaatineet oikaisua.

Professori Pirkko Vihko hävisi jutun ja valitti tuomiosta hovioikeuteen. Se ei muuttanut KO:n päätöstä. Kun tilanne oli 2-0, kantaja jatkoi korkeimpaan oikeuteen. Myös siellä tuomio pysyi. KKO:n perustelut päätökselleen olivat tyhjentävät.

Kritiikkiä ei tarvitse oikaista

KKO:n mukaan oikaisuoikeus ja -velvollisuus koskee vain virheellisiä tietoja. Se kävi kohta kohdalta läpi Vihkon listaamat väitteet virheistä ja tuli siihen lopputulokseen, ettei virheitä ollut. KKO:n mukaan ohjelmassa toki heitettiin epäilyjä rahoituksen epäselvyyksistä, mutta syntyviin vaikutelmiin tai mielikuviin ei oikaisulla voida puuttua.

Vastaava uutispäätoimittaja Jääskeläinen on varonut sitä, että vaikka faktat pitäisivät, riskejä ei oleta mielikuvien synnyttämisestä. Jääskeläisen huoli on kuitenkin turha.

4.11. 2003 antamassaan päätöksessä KKO painottaa, että toimittajat päättävät ohjelman näkökulmasta ja sävystä. Päätöstä tehdessään se ei tiennyt Terrafamesta, Sipilästä eikä Katerasta. Se toteaa, että toimittajilla ei ole velvollisuutta oikaista pelkästään negatiivisia, kriittisiä tai sellaisia sävytyksiä eikä myöskään tosiseikkojen perusteella mahdollisesti syntyneitä mielikuvia. Tällöin voi syntyä oikeus vastineeseen – sitä Vihko ei tässä tapauksessa käyttänyt – mutta se onkin jo eri asia.

Lopputulema

Professori Vihko kommentoi tuomiota Eeva-lehdessä kertoen, että hän varakkaana henkilönä vie jutun niin pitkälle kuin mahdollista – aluksi kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämän mahdollisen prosessin lopputulosta ei ole julkistettu toistaiseksi.

Painotetaanko siis juridiikkaa vai journalismia päivittäisessä uutistyössä ja käytännön journalismissa. Selvitysmies professori Olli Mäenpää kääntyi raportissaan journalismin kannalle. Samalla linjalla oli Julkisen sanan neuvosto tuoreessa päätöksessään. Jääskeläisen ”käräjäoikeuden kestävä” linja ei ole kestänyt suomalaisissa oikeusasteissa eikä se ole ollut julkisensanan neuvoston kestäväkään.