Iivo Niskanen - Intiaanikukkulan hymyilevä mies

Iivo Niskasen kaksi kautta menivät pilalle ylikunnon vuoksi. Lahden MM-kisatkin alkoivat pettymyspronssilla. Nyt on kaikki toisin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Parin vaisun vuoden jälkeen Iivo Niskanen palasi voittajana hiihtoladuille. Pettymyspronssi vaihtui riemukkaaseen kultajuhlaan.

Iivo Niskasen kaksi kautta menivät pilalle ylikunnon vuoksi. Lahden MM-kisatkin alkoivat pettymyspronssilla. Nyt on kaikki toisin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Vesa Mäkinen

Potku potkulta, työntö työnnöltä eroa norjalaisiin tuli lisää. Iivo Niskanen, 25, tuntui päättäneen, että nyt hän voittaa.

Ja yleisö huomasi sen pian.

”Jos ei ole vielä televisio auki, avatkaa nyt! Sieltä tulee nimittäin se, joka jo sunnuntaina olisi ollut syytä tulla.”

Facebook täyttyi viime viikon keskiviikkona jo puolimatkassa kotikatsomon hihkumisesta, kun kultamitali alkoi näyttää selvältä. Ja yleisön seuratessa jännityneenä Iivo painoi menemään määrätietoisesti kohti maalia.

Siellä häämötti Lahden MM-kisojen pelastus. Ilman kultamitalia kotikisat olisivat jääneet vaille huipennusta.

Samalla se oli Iivon omien kisojen pelastus. Ja palkinto puurtamisesta vaikeiden aikojen läpi.

Sympaattinen hiihtäjä keräsi katsojien suosion jo hiihdollaan, mutta viimeistään maaliintulon jälkeen sydämet vasta sulivatkin. Niskanen oli jokaisessa haastattelussa silminnähden liikuttunut.

Väistämättä mieleen tuli ajatus, että jos joku niin juuri tämä nuorukainen ansaitsi kirkkaimman mitalin.

Iivon siskot Katri ja Iita Niskanen iloitsivat veljensä menestyksestä. ”Hieno matka on ollut”, tiivisti Katri tunnelmia. © Jussi Helttunen

Kohtalon mutka

Lahden kisayleisön kannustaessa villisti Iivo lähestyi paikkaa, joka oli kolme päivää aikaisemmin osoittautunut kohtalokkaaksi. Viimeisessä, maalisuoralle johtavassa mutkassa Niskanen oli jo menettänyt parisprintin kultamitalin, kun johdossa ollut norjalainen Emil Iversen oli kääntynyt Niskasen eteen ladulle.

Kumpikin kaatui rytäkässä, ja takana olleet Venäjän ja Italian joukkueet viilettivät ohi.

Niskanen ja hänen parinsa Sami Jauhojärvi eivät sinä päivänä peitelleet pettymystään, kun kultakamppailu oli vaihtunut pronssisijaksi.

Nyt Niskanen oli hiihtämässä juuri tuossa mutkassa kohti suurta voittoa. Hänen jalkansa ojentuivat tasatyönnöissä nilkkoja myöten niin, että näytti kuin hän melkein nousisi ilmaan valmistautuessaan seuraavaan työntöön.

Maaliviivan jälkeen Niskanen tuuletti ja huusi kilpaa yleisön kanssa.

Hetkeä myöhemmin hän jo pidätteli kyyneleitä.

Keskimmäisellä korokkeella nähtiin onnellinen mies, joka tuuletti villisti yleisön edessä.  © Jussi Helttunen

Raskaat vuodet

Kuusamon Rukalla parveili viime marraskuun lopussa satoja urheilijoita.

Oli meneillään mäkihypyn, hiihdon ja yhdistetyn maailmancupin avauskilpailut.

Hiihtäjäporukassa erottui pitkä ja vaalea mies. Hänen olemuksensa oli helpottunut, sillä raskas paino oli ainakin hieman keventynyt harteilla.

Iivo Niskanen oli juuri voittanut Rukan maailmancup-avauksen 15 kilometrin perinteisen hiihdon.

Niskasen edellinen voitto oli tasan kahden vuoden takaa, jolloin hän voitti saman Rukan maailmancupin avauskilpailun. Kaksi vuotta ilman kansainvälistä menestystä oli turhauttavaa nuorelle hiihtäjälle, joka oli noussut maailman huipulle arvokkaimmissa mahdollisissa kilpailuissa. Niskanen voitti Sami Jauhojärven kanssa parisprintin olympiakultaa vuonna 2014 Sotshissa Venäjällä.

Olympiavoiton jatkeeksi tuli kaksi laihaa vuotta.

Syykin siihen on selvä, kun sitä ajattelee nyt. Mutta silloin Niskanen ei sitä tiennyt.

Iivo Niskanen on poikkeusellinen hiihtäjä

Kahdenkymmenen vuoden uran hiihtäjänä tehnyt Harri Kirvesniemi on oikea henkilö puhumaan päämäärätietoisesta työstä tavoitteiden eteen.

Hän sai ensimmäisen olympiamitalinsa vuonna 1980 Lake Placidissa Yhdysvalloissa, jolloin Suomi voitti pronssia miesten viestissä. Myös hän voitti 15 kilometrin MM-kullan Lahdessa vuonna 1989. Kirvesniemi jatkoi uraansa tälle vuosituhannelle asti. Hän saavutti sinä aikana kuusi mitalia olympialaisissa ja kahdeksan MM-kisoissa.

Iivo Niskanen voitti ensimmäisen olympiakultansa saman ikäisenä kuin Kirvesniemi pronssinsa. Nyt Niskasella on kaapissaan jo toinen kultamitali.

Kirvesniemen mielestä Niskanen on osoittanut, että hänellä on henkisiä resursseja jatkaa menestystään.

”Hän on kaikin puolin henkisesti ja fyysisesti kehittynyt sellaiseksi urheilijaksi, joka pystyy menestymään, minkä hän jo 2014 näytti”, Kirvesniemi sanoo.

”Iivo on lapsesta asti kasvanut ja liikkunut ympäristössä, missä on ollut erinomainen pohja kaikelle sille osaamiselle, jolla hän on noussut huipulle.”

Kirvesniemen mukaan Niskanen on ilahduttava poikkeus suomalaisten hiihtäjien joukossa, koska hän on onnistunut pääsemään huipulle pian nuorten sarjoissa menestymisen jälkeen.

”Usein valitettavasti kestää monta kautta ennen kuin menestystä alkaa tulla aikuisten kilpailuissa. Ehkä me suomalaiset aikuistumme muutenkin hieman joitain muita hitaammin.”

Norjalaiset Martin Johnsrud Sunby (vas.) ja Niklas Dyrhaug (oik.) joutuivat taipumaan Iivo Niskasen vauhdissa.   © Jussi Helttunen

”Rakastan sinua!”

Viime vuonna Iivo Niskasella ei ollut niin paljon kavereita kuin nyt. Hän viittasi heti voittonsa jälkeen kuluneisiin kahteen vuoteen, joina menestystä ei tullut. Erityisesti viime vuosi oli raskas.

”Tiedän, ketkä mua viime vuonna tukivat, kiitos heille. He olivat tukena silloin, kun asiat eivät olleet näin hyvin”, Niskanen totesi pian maaliin tultuaan.

Hän halusi selvästi antaa näille ystävilleen tunnustuksen niin julkisesti kuin mahdollista, sillä hän esitti kommentin suorassa Ylen tv-lähetyksessä.

Koko ajan Niskasella on ollut tukenaan ystävien lisäksi kaikkein tärkein yksikkö: perhe.

”Hieno matka on ollut. Uskoimme sinuun metri metriltä”, hänen siskonsa, muotisuunnittelija Katri Niskanen sanoi.

Hän viittasi paitsi voittohiihtoon, myös edeltäviin vuosiin.

”Kova mies olit”, totesi puolestaan isä Eero Niskanen.

Koko perhe oli liikuttunut. Äiti Tarja Niskasen mukaan kaikki perheessä ovat uskoneet Iivon menestykseen koko ajan. Perhe tiesi, että Iivo oli toteuttamassa unelmaansa, joka hänellä oli ollut siitä asti, kun hän pikkupoikana leikki idolinsa Mika Myllylän maaliintuloja.

Ytimekkäin sanoma oli avovaimo Saana Kemppaisella: ”Rakastan sinua!”

Kemppainen hihkaisi tervehdyksensä kisalähetyksessä Iivo Niskaselle, joka kuuli sanat reaaliaikaisesti. Niskanen oli jo valmiiksi liikuttunut.

”Tunne on molemminpuolinen”, Niskanen vastasi.

Suuri juhla

Lahden torilla tunnelma oli yhtä kihelmöivä kuin suosikkiyhtyeen konsertin alla. Tuhannet ihmiset odottivat 15 kilometrin hiihdon palkintojenjakoa. Välillä väki ryhtyi huutamaan Iivo, Iivo….!

Kun Niskanen ilmestyi lavarakenteiden takaa, yleisö repesi. Niskanen nostatti tunnelmaa vielä lisää kohottamalla käsiään ja kannustamalla porukkaa huutamaan kovempaa.

Eikä yleisöä edes olisi tarvinnut yllyttää. Meteliä riitti koko palkintoseremonian ajaksi.

Sami Jauhojärvi oli todennut kisaa edeltävässä lehdistötilaisuudessa Niskasen hiihdon näyttäneen parisprintissä niin vauhdikkaalta, että muut taistelisivat vain hopeasta. Oliko se tsemppausta, vai osasiko Jauhojärvi lukea parinsa kunnon niin hyvin?

”Kun Musti puhuu, pitää olla suodatin päällä, Niskanen totesi Seuralle palkintojenjaon jälkeen.”

Mutta olihan hän oikeassa?

”Oli”, Niskanen myöntyi.

Mieleen nousu näkymä parisprintistä. Kun Iivo Niskanen hiihti ensimmäistä osuuttaan ja oli nousemassa reitin raskainta osuutta Intiaanikukkulalle, hänen kasvoilleen ilmestyi hymy. Kesken nousun.

Niskanen oli juuri nähnyt, että hän oli nopeasti ja hyvää tahtia saavuttamassa edellämenijöitä. Silloin viimeistään hän sai myös vahvistuksen, että hän todella on kultakunnossa.

Mutta miksi kaksi viime vuotta oli mennyt huonommin?

Se sopii lopulta siihen kuvaan, joka Harri Kirvesniemellä ja läheisillä Niskasesta on. Syy oli innokkuus ja ahkeruus: Niskanen oli olympiakullan innoittamana treenannut liikaa, joutunut ylikuntoon ja sairastellut.

Menestys palasi, kun hän valmentajansa Olli Ohtosen kanssa kevensi harjoittelua sopivaksi. Siitä päätöksestä kiitti miehen keho, ja tunnustus päätöksen viisaudesta on kaulassa kiiltelevä MM-kultamitali.

Se tuskin jää hänen viimeiseksi arvokisamitalikseen.

Iivo Niskanen on nyt päässyt alkuun.

Viisi syytä, miksi Iivo menestyy

Krista Pärmäkoski – Koko perheen onnen hetki

© Jussi Helttunen

X