Haluaisitko asua maaseudulla lähes ilmaiseksi? Keväällä 2023 siihen on mahdollisuus MTK:n hankkeen myötä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Maaseusulla asuminen vaatii aitoa intoa.
Maaseudulla olevien tyhjien rakennusten asuttaminen vaatii työtä. Moni rakennuksista vaatii kunnossapitotoimia pelkän lämpimänä pidon lisäksi. © IStock
MTK:lla on kehitteillä ratkaisu maaseudun tyhjillään olevien talojen kunnossapitämiseksi ja asuttamiseksi. Samalla maaseudulle pyritään saamaan elinvoimaa uusien yrittäjien avulla.

Koronapandemian aikana ihmisiä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän väljemmät asumistilat ja luonnonläheisyys. Kaikilla ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia edes omakotitalon vuokraamiseen. Toisaalta maaseudulla on Maa- ja Metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mukaan 100 000–200 000 rakennusta tyhjillään.

MTK aloitti hankkeen, jolla pyritään asuttamaan näitä maaseudun tyhjilleen jääneitä rakennuksia. Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeessa kehitetään nettisivut, joilla jaetaan tietoa tyhjillään tai vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista maaseudulla.

Järjestö pyrkii elävöittämään maaseutua ja säilyttämään sen rakennuskannan kunnossa. Samalla maaseudulle haaveileville tarjoutuu ennenkuulumaton mahdollisuus maaseudulla asumiseen.

Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hanke avaa sivunsa keväällä 2023

Projektipäällikkö Janne Tyynismaan mukaan tarkoituksena on, että kiinteistö saadaan hyötykäyttöön esimerkiksi niin, että asukas pitää kiinteistöstä huolta ja maksaa vain kiinteistön kulut.

Tavoitteena on, että kiinteistön omistajat ja mahdolliset asukkaat löytävät toisensa keväällä 2023 avattavan verkkosivun avulla.

”Vuonna 2021 tekemämme tutkimuksen perusteella monet kiinteistöjen omistajat suhtautuvat erittäin positiivisesti siihen, että joku olisi pitämässä taloa lämpimänä ja yllä, asuttavassa kunnossa”, Janne Tyynismaa sanoo.

Lisäksi osa kiinteistöistä on Tyynismaan mukaan sopivia yritystoiminnan mahdollistamiseen. Uusien yrittäjien saaminen maaseudulle onkin yksi hankkeen tavoitteista.

Asuminen pelkällä kunnossapitovelvoitteella uusi asia lain näkökulmasta

Hankkeessa tehdään ohjeet siitä, minkälaisia sopimusvaihtoehtoja on mahdollista tehdä Suomen lakien mukaisesti.

”Tässä on vielä paljon mietittäviä yksityiskohtia. Tutkimme miten lain ja sopimusten puitteissa pystytään turvaamaan molempien osapuolten etuja.”

Lähtökohtaisesti asukkaan olisi tarkoitus huoltaa ja pitää rakennusta kunnossa vastineeksi oikeudesta asua siinä. Kiinteistöjen omistajille puolestaan saattaa joissain tapauksissa riittää jopa se, että asukas maksaa vain kiinteistön kulut samalla kuitenkin pitäen siitä huolta. Tämä poikkeaa hyvin paljon perinteisestä kiinteistön vuokraamisesta.

Toisaalta voidaan myös sopia esimerkiksi mallista, jossa rakennuksen omistajuus vaihtuu ajan myötä. Asukas voi esimerkiksi niin sovittaessa remontoida rakennusta omalla kustannuksellaan ja vähentää nämä kustannukset myöhemmin asuntokaupan hinnasta.

Palvelun on tarkoitus olla väline, jolla saatetaan kiinteistön omistaja ja maalla asumisesta kiinnostunut henkilö yhteen. Tämän jälkeen kiinteistön omistaja ja mahdollinen asukas voivat neuvotella erilaisista kriteereistä asumisen suhteen. Siitä, mitä kiinteistön omistaja odottaa tulevalta asukkaalta. Ja mitä asukkaat ovat valmiita tekemään.

Maaseudulla asumisessa hyvät ja huonot puolensa

”Maalle muuttaminen vaatii aitoa halua. Vanhan talon kunnossapito vaatii hieman vaivaa”, sanoo Janne Tyynismaa.

Hankkeessa syntyvälle sivustolle laitetaan tietoa siitä, mitä maalla asuminen käytännössä tarkoittaa. Esimerkiksi mitä tarkoittaa tyhjillään olevan talon ottaminen asumiskäyttöön. Ja mitä pitää huomioida puulämmitteisen talon lämmittämisessä.

Maaseudulle muuttamisesta haaveilevan täytyykin ymmärtää, että polttopuita on kannettava puuvajasta tupaan niin syysmyrskyssä kuin talven paukkupakkasilla. Talvella takkaa, puuhellaa ja kamiinoita saattaakin joutua lämmittämään lähes yhtäjaksoisesti.

Keväisin ja syksyisin soratiet muuttuvat kuravelliksi. Eikä monien kymmenien kilometrien kauppareissulle kannata lähteä turhan usein edes hyvällä säällä.

Toisaalta koronapandemian myötä etätyö on arkipäiväistynyt ja mahdollistaa luonnon keskellä asumisen. Miltä kuulostaisi etäpalaveri pihakeinusta kesähelteillä tai lounaslenkki lumikengillä hankikannon ollessa parhaimmillaan sydäntalvella?

Monet kunnat ovat olleet Tyynismaan mukaan häneen yhteydessä ja ilmoittaneet kiinnostuksensa hanketta kohtaan. Kunnat voivatkin auttaa hankkeen mainostamisessa.

Suomen kylät ry on mukana hankkeen ohjausryhmässä. Heidän kauttaan saadaan myös tietoa jaettua eteenpäin.”

Hanketta rahoitetaan EU:n Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoista.

Lue myös: Kova väite: ”Vanhojen omakotitalojen ostamista varten ei saa lainaa” – Hiipuuko asuntokauppa 1970-luvun taloista muuttotappiokunnissa?

X