Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Ulkosuomalaiset Brexit-kaaoksen keskellä

Ulkosuomalaiset Brexit-kaaoksen keskellä

Teksti ja kuvat Karoliina Kanerva
Ajankohtaista 23.9.2018 10:23

Brexit ilman sopimusta on pahinta, mitä EU-työntekijöille Briteissä voi tapahtua. Kolme suomalaista kertoo elämästään nyt, kun eropäivä 29.3.2019 lukee jo kalenterissa.

”We’re out!” lukee isoin mustin kirjaimin Daily Mail -lehden kannessa.

Alun perin Brexit, sanayhdistelmä käsitteestä ”Britain’s exit”, oli vain Iso-Britannian silloisen pääministeri David Cameronin uhkaus valtion aseman parantamiseksi EU:ssa. Lupaus muuttui kuitenkin todeksi, kun spekuloitu kansanäänestys toteutui 23. kesäkuuta 2016.

Iso-Britannian kansa oli puhunut, ja saarivaltio päätti erota Euroopan unionista.

Brexit tunkeutui ihmisten koteihin myös Suomessa, tosin lähinnä pintapuolisesti. Uutismediat peittyivät brittiotsikoihin, mutta suurinta huolta aiheuttivat huhut matkustamisen vaikeutumisesta.

Entäpä ne 20 000 Iso-Britanniassa asuvaa suomalaista, joiden asuinmaa muuttui vuorokauden sisällä poliittiseksi sekasorroksi? Mitä heille kuuluu nyt, kun exit-päivä 29.3.2019 häämöttää jo horisontissa?

Seura kertoo kolmen Englannissa asuvan suomalaisen tarinan.

Brexit – poliittinen temppu, joka lähti käsistä

Ensimmäisen kerran Iso-Britanniaan Heli Heartland, 46, muutti 1990-luvulla englantilaisen poikaystävänsä mukana.

Suhde ei kestänyt mutta töitä riitti. Heli rekrytoitiin myöhemmin takaisin Suomeen, mutta viidessä vuodessa kaipuu saarivaltioon yltyi liian suureksi. Britanniaan palattuaan Heli löysi uuden kumppanin, jonka kanssa suhde on vienyt alttarille ja yhteiseen kotiin Itä-Lontoossa.

Brexitin voimaantulon lähestyessä Lontoon ilmapiirissä voi aistia epätietoisuuden. Vaikka Helillä onkin vain Suomen kansalaisuus, oma tilanne ei naista niinkään huoleta. Kokenut ja laajat verkostot koonnut Heli tietää, että töitä tulee riittämään.

”Olen ollut Britanniassa pitkään ja tiedän, miten täällä toimitaan. En siis pelkää itseni puolesta, että minut täältä jotenkin nakattaisiin ulos”, Heli sanoo.

Heli Heartland Englannissa

Heli Heartlandin mielestä Brexit on farssi, joka kaatuu vielä omaan mahdottomuuteensa. © POLLY RUSYN PHOTOGRAPHY

Suomalaisnainen puhuu Britannian tilanteesta vilpittömästi mutta muistuttaa, ettei perheeseen kuulu aviomiehen lisäksi muita. Kärkevää näkemystä on helppo ylläpitää, kun Brexit-huolet koskevat perheessä vain häntä itseään.

”Mielestäni Brexit on absurdi, poliittinen farssi, joka kaatuu vielä omaan mahdottomuuteensa. Omasta näkökulmastani tämä on poliittinen temppu, joka pääsi lähtemään käsistä”, Heli toteaa.

”Täällä lasketaan jo sormilla päiviä, kauanko Theresa May pysyy vielä pallillaan.”

Toiveet uudesta kansanäänestyksestä heräsivät, kun Iso-Britannia poti tulosten jälkeistä Brexit-krapulaa. Vaikka todelliset seuraukset tulivatkin monille kaduttavana yllätyksenä, nyt uusi mahdollisuus näyttää varsin epätodennäköiseltä.

”Pääministeri Theresa May on puhunut itsensä pussiin sanomalla vahvasti, ettei suostu toiseen kansanäänestykseen, eli tämän pääministerin aikana sitä ei tule tapahtumaan. Kyllä täällä jo lasketaan sormilla päiviä, kauanko May vielä pysyy pallillaan”, Heli huokaisee.

Turhautunutta tunnelmaa lisää sekin, että alkuperäinen EU-erosta vastaava ministeri David Davis erosi tehtävästään heinäkuussa 2018.

”Kenelläkään ei ole oikein homma hanskassa. Ei hyvältä näytä, jos ministerikään ei usko Brexitin toteutumiseen, vaan ennemmin eroaa”, Heli toteaa.

Provosoivaa kampanjointia ja laitonta toimintaa kulissien takana

Suurin summin rahoitetut kampanjat loivat uhkakuvia siitä, miten lisääntyvä maahanmuutto ja EU:ssa pysyminen veisi vanhuksilta viimeisetkin eläkkeet, köyhiltä tuet, työttömiltä työmahdollisuudet ja brittimiehiltä naiset. Brittien elämä yksinkertaisesti pahenisi – ellei EU:sta päästäisi eroon.

Väitteistä käynnistynyt lumipalloefekti herätti niin suurta ärsytystä, että lopulta puolet kansasta uskoi kiihkeästi Brexitin ratkaisevan valtion kiperät ongelmat.

Brexit-äänien jakautuminen Iso-Britanniassa.

Brexit-äänien jakautuminen Iso-Britanniassa.

”On saatu selville, että eroamisen puolesta kamppaillut taho huijasi ja valehteli kampanjoinnissaan, ja käytti siihen enemmän rahaa kuin oli sallittua. He kohdensivat viestejä eri ryhmille tietoisina siitä, miten paljon ne ihmisiä ärsyttäisivät”, Heli kertoo.

Lisäksi UKIP-puolueella, jota Heli kuvaa ”Britannian perussuomalaisiksi”, oli tällöin parlamentissa vain yksi kansanedustaja. Enemmistöstä ei siis koskaan ollut kyse, mutta varakkaiden kannattajien rahoittamasta kampanjasta tuli lopulta niin näyttävä, ettei Brexit-intoa ollut enää mahdollista pysäyttää.

Nyt huolestuttavaa on se, ettei Iso-Britannian hallitus ole kahden vuoden aikana onnistunut tekemään sopimusta, josta se olisi päässyt EU:n kanssa yhteisymmärrykseen. ”Kova Brexit” eli ero ilman sopimusta on monille uhkakuvista pahin.

”Asiantuntijoilta on tullut hälyttävissä määrin raportteja siitä, miten kovan Brexitin seurauksena kaikki asiat loppuisivat kerralla – edut, vapaudet kulkea, ostaa ja tilata ulkomailta, käydä kauppaa ja saada terveydenhuoltoa toisessa maassa”, Heli sanoo.

Iso-Britannian parlamenttitalo.

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti kokoontuu Westminsterin palatsissa.

EU-työntekijöiden asema yhä vahva Lontoossa

Jouni Aaltonen, 45, muutti Iso-Britanniaan vuonna 2002 suorittaakseen kauppatieteiden maisterin tutkinnon Bournemouthin yliopistossa. Lontooseen suomalaismies päätyi myöhemmin töiden perässä.

Pankkialalla toimiva Jouni ja hänen englantilainen vaimonsa menivät naimisiin vuonna 2013, ja nyt pariskunnalla on taaperoikäinen lapsi. Ero EU:sta ei heijastu jälkikasvun tulevaisuuteen, sillä lapsella on sekä Suomen että Iso-Britannian kansalaisuus.

Jouni Aaltosen lapsella on kaksoiskansalaisuus.

Jouni Aaltosen lapsella on kaksoiskansalaisuus. © Jouni Aaltosen kotialbumi

Jouni ei voi sanoa samaa. Kaksoiskansalaisuus on kyllä käynyt suomalaisen mielessä useaan otteeseen erityisesti perhetilanteen takia, mutta vaikeaksi tehty hakemus ei houkuttele suuren paperiprosessiin. Nyt Brexit lisää painetta entisestään.

”Kun mitään ei ole lyöty lukkoon, epävarmuus stressaa ihmisiä aika paljon. Vieläkään ei ole selvillä, pitäisikö pysyvää työ- ja oleskelulupaa hakea jo nyt vai odottaa hakemuksen helpottumista. Voiko siihen edes luottaa, että hakemus todellakin helpottuu, vai seuraako siitä vain kauhea käsittelyruuhka”, Jouni pohtii.

Iso-Britanniassa työskentelee noin 2,3 miljoonaa EU-maiden työntekijää. Tilastojen mukaan määrä supistuu kuukausittain noin 10 000 henkilöllä.

”Hyvä puoli täällä on se, että EU-työntekijöiden asema otetaan aika vakavasti”, Jouni toteaa.

Lontoon kansainvälisen tunnelman voi huomata jo pelkistä Brexit-tuloksista. Jopa kolme neljäsosaa Lontoon Citystä, eli aivan Lontoon ytimestä, äänesti EU:ssa pysymisen puolesta.

Brexit-äänien jakautuminen Iso-Britanniassa.

Kaavio kuvaa vain Lontoon Cityn äänijakaumaa. Suur-Lontoossa 59,9 prosenttia kannatti EU:ssa pysymistä ja 40,1 prosenttia siitä eroamista.

”Lontoo on eurooppalaisen rahoituksen keskus, josta hankitaan pääomaa joka puolelle Eurooppaa. Täällä ymmärretään ehkä paremmin Lontoon ja EU:n tärkeys kansainvälisessä kaupassa”, eurooppalaisten pääomamarkkinoiden parissa työskentelevä Jouni toteaa.

Kun muut kaupunkipiirit lasketaan mukaan, oli koko Lontoon tulos tasaisempi. Noin 60 prosenttia Suur-Lontoosta kannatti EU:ssa pysymistä, mikä jättää kaupungin Brexit-vastaisuudessa monien muiden, kuten Edinburghin, Glasgow’n ja Manchesterin taakse.

”Se, että konservatiivit pääsisivät sopimukseen EU:n päättäjien kanssa, vaikuttaa tällä hetkellä lähes utopistiselta.”

Epävarmuus pankeissa: yritykset valmistautuvat pahimpaan

Koska Brexitin konkreettiset seuraukset nojautuvat yhä arvailujen varaan, toimii osa yrityksistä nyt kauhuskenaarion pohjalta. Järjestelyjä hoidetaan siitä näkökulmasta, ettei kahden vuoden sopeutumiskausi tule välttämättä toteutumaan.

”Omat jäsenfirmamme ovat jo pitkällä suunnitelmissa siitä, miten ne jatkavat toimintaa EU:n sisämarkkinoilla. Aika pitkälle pankit menevät sinne, missä on isoimmat markkinat, kuten Frankfurtiin ja Pariisiin”, Jouni kertoo.

Pelko siitä, ettei minkäänlaista kauppasopimusta saada määräajan sisällä aikaiseksi, on lisääntynyt merkittävästi.

”Eiväthän konservatiivit pääse edes oman puolueensa sisällä sopimukseen siitä, minkälaisia ehtojen pitäisi olla. Se, että he pääsisivät sopimukseen EU:n päättäjien kanssa, vaikuttaa tällä hetkellä lähes utopistiselta.”

Iso-Britannian lippuja Lontoossa.

Brexitin myötä Iso-Britannian paikka Euroopan pelikentällä muuttuu.

Kaksoiskansalaisuus tuo turvaa muutosten keskellä

Opiskelu ulkomailla on yhä useamman suomalaisen avain maailmalle. Erasmus-vaihtoon lähti myös Mari Martiskainen, 43, vuonna 1998.

Mari palasi Suomeen suorittamaan opintonsa loppuun, mutta viehätys Iso-Britanniaan vei hänet pian takaisin. Nykyisin Sussexin yliopistossa työskentelevä tutkija asuu Brightonin rantakaupungissa Etelä-Englannissa, ja perheeseen kuuluvat aviomies ja lapsi.

Merkittävän eron Marin tilanteeseen tekee kuitenkin se, että hänellä on sekä Suomen että Iso-Britannian kansalaisuus.

”Hain Britannian kansalaisuutta vuonna 2007 osittain sen takia, että olin töissä yliopistomaailmassa ja tutkijan uralla. Ajattelin, että kaksoiskansalaisuudesta on vain ja ainoastaan hyötyä, koska voi hakea myös brittirahoituksia. Haku oli mahdollista niin, että Suomen kansalaisuus säilyi eikä siitä tarvinnut luopua”, Mari kertoo.

Kun Mari haki Britannian kansalaisuutta, oli prosessi vaivattomampi kuin nykyisin. Hakijan täytyi tehdä koe ja todistaa työskennelleensä Britanniassa viisi vuotta, eikä kyseisen oleskelutodistuksen hankkiminen ollut vielä kovin monimutkaista.

”Muistan ajatelleeni, että periaatteessahan en tätä tarvitse, kun meillä on EU. Näin ne asiat vain muuttuvat.”

Mari Martiskainen.

Mari Martiskaisen mukaan Brexitin seuraukset ovat näkyneet toistaiseksi vain punnan kurssin tippumisena ja runsaana uutisvyörynä. © STUART ROBINSON / UNIVERSITY OF SUSSEX

”Britannia on aina ollut suvaitsevainen maa”

Vaikka Marin henkilökohtainen tilanne onkin hyvä, näkee hän silti Brexitin todellisena uhkana. Kaksoiskansalaisena liikkuminen Suomen ja Iso-Britannian välillä tuskin tulee muuttumaan, mutta huolenaiheisiin kuuluu esimerkiksi se, mitä EU:sta tulevalle lainsäädännölle lopulta tapahtuu.

”Henkilökohtaisesti olen todella pahoillani koko päätöksestä. Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei hallitus tiedä yhtään, mitä se tekee Brexitin suhteen. Olisin hyvin paljon sen puolella, että koko asiasta tulisi toinen kansanäänestys”, Mari sanoo.

Tutkijan omassa elämässä Brexitin seuraukset ovat toistaiseksi näkyneet lähinnä punnan kurssin tippumisena ja runsaana uutisvyörynä. Työelämässä kohtelu ei ole koskaan ollut erilaista siksi, ettei hän juurensa ole Britanniassa.

”Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että asun Brightonissa, joka on todella liberaali ja ystävällinen kaupunki. Töissä olen mukana kahdessa EU:n rahoitushakemuksessa, eikä tähän mennessä ole tullut sellaista tilannetta, ettei olisi pyydetty Euroopan juttuihin mukaan – päinvastoin”, Mari toteaa.

Brexit-äänien jakautuminen Iso-Britanniassa.

Selkeä enemmistö Brightonin asukkaista äänesti EU:ssa pysymisen puolesta.

Mari Martiskainen on asunut Brightonissa pitkään ilman maahanmuuttajiin kohdistuvia ongelmia. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei pohjoiseurooppalaisen naisen näkökulmaa voi yleistää suuressa mittakaavassa.

”Ainakin oman kokemukseni myötä Britannia on aina ollut hyvin suvaitsevainen maa. Sinänsä oli aika yllättävää, että koko äänestys meni läpi”, Mari sanoo.

”Mutta sitä voikin spekuloida, oliko se vain konservatiivipuolueen omaa sisäistä politiikkaa enemmän kuin mitään muuta.”

Mitä tapahtuu Britannialle?

Uhkakuvien ja arvailujen keskellä varmaa on se, että Brexitin myötä Iso-Britannian paikka Euroopan pelikentällä muuttuu. Suomalaisia tuskin heitetään maasta ulos, mutta epävarmuutta ylläpitää informaation puute hallituksen ja asukkaiden välillä.

Exit-päivästä 29. maaliskuuta 2019 on turha odottaa dramaattista näytöstä, jossa Britannia sulkeutuu lopullisesti omaan kuplaansa.

Pitkän tähtäimen muutoksiin on kuitenkin hyvä varautua jo nyt, sillä Guardian-lehden sanoin ”Brexit-apokalypsi” on tullut jäädäkseen.

Lontoon vilskettä illalla. Brexit ei näy katukuvassa.

Brexit ei näy Lontoon vilkkaassa katukuvassa.