Ilkka Kanerva oli arvostettu poliitikko, jonka uraa tuskin kukaan pystyy Suomessa enää toistamaan

Tuskin kukaan suomalainen pystyy enää tekemään politiikassa samanlaista tarinoiden täyttämää uraa kuin kiirastorstaina kuollut Ilkka Kanerva. Pikamatkojen juoksijajulkkiksesta tuli kaikkien arvostama, sitkeä pitkänmatkan valtiomies.

Kokoomuksen Ilkka Kanerva (28.1.1948– 14.4.2022) oli ministerinä kolmessa eri hallituksessa. Turun valtuustoon hän pääsi 1972, eduskuntaan 1975 – ja pysyi molemmissa yhtäjaksoisesti loppuun asti.

Tuskin kukaan suomalainen pystyy enää tekemään politiikassa samanlaista tarinoiden täyttämää uraa kuin kiirastorstaina kuollut Ilkka Kanerva. Pikamatkojen juoksijajulkkiksesta tuli kaikkien arvostama, sitkeä pitkänmatkan valtiomies.
Teksti: Teksti: Petri Korhonen
Jaa artikkeliLähetä vinkki

Juoksiko Ilkka ”Ike” Kanerva  400 metriä hieman yli 52 sekuntiin, kuten virallinen tieto kuuluu, vai alittiko nopsajalkainen nuorimies sittenkin maagisen 50 sekunnin rajan? Entä tapahtuiko ennätysjuoksu Lokalahden Leiskun paidassa, paikallisen urheilukentän alimittaisella radalla vai Turussa vuonna 1969?

Entä kuinka paljon aikaa hänellä meni saman matkan aidoissa?

Tästä varsinaissuomalaiset penkkiurheilijat jaksoivat vääntää vuosikymmeniä, aina kun puhe kääntyi eduskunnan pitkäaikaisimpaan kansanedustajaan, kolminkertaiseen ministeriin Ilkka Armas Mikael Kanervaan (kok).

Huhujen kohde piti ilmeisen tarkoituksella kannattajansa tästäkin asiasta vähän epävarmoina. Ike ei koskaan tietoisesti valehdellut urheilusta, mutta antoi mielellään muiden kasvattaa tarinoita ja kaunistaa saavutuksiaan.

”Kovaa mä menin joka tapauksessa, ja ihmettelen ittekin miten mä pystyinkin menemään niin kovaa”, Kanerva kuittasi virnistellen asian vielä 1990-luvulla jossain johtamansa Suomen Urheiluliiton lehdistötilaisuudessa.

Ilkka Kanerva vuonna 1987.

Vuonna 1987 kokoomus nousi hallitukseen 21 vuoden tauon jälkeen ja Ilkka Kanerva nimitettiin ministeriksi Harri Holkerin hallitukseen.  © Ari Heinonen

Ilkka Kanerva vuonna 1993

Esko Ahon hallituksen noustua valtaan 1990-luvun alun lama-aikaan Ilkka Kanerva toimi työministerinä ja vastasi myös hallinnon kehittämisestä. © Jorma Pouta

Ilkka Kanerva Eduskuntatalon vierellä 2004.

Ilkka Kanerva valittiin eduskunnan 2. varapuhemieheksi kesäkuussa 2003, kun Kokoomus jäi Matti Vanhasen I hallituksesta oppositioon. © Jorma Pouta

Valtakunnanpoliitikko oli juorulehtien suosikkikohde

Samalla tavalla, menneen maailman sovinistiseen tyyliin, fanikunta paisutteli vielä 2000-luvun alkuun asti kertomuksia Ilkka Kanervan naistenmiehen maineesta. Herrasmies oli julkisuudessa näistä itse enimmäkseen hiljaa – mutta sehän ei hyvää- tai pahaatarkoittavien seuraajien puhetta lopettanut.

Hyvin sekä miesten että naisten kanssa toimeen tullut sulavakäytöksinen valtakunnanpoliitikko oli 1990-luvun alusta alkaen iltapäivä- ja juorulehdille alituinen suosikkikohde ja salakuvaajien herkullinen maali.

Milloin hänet nähtiin illallisella mallitoimistojen vetäjien kanssa, milloin seurapiirikaunotarten kavaljeerina julkkistilaisuuksissa – ja taas kansa sai naureskella lööpeistä, mitä toimittajat arvelivat tai vihjasivat tapahtuneen.

Urbaanilegendojen mukaan liiallinen lööppijulkkiksen maine vei häneltä milloin mitäkin huippuvirkoja sivu suun: kokoomuksen puoluejohtajuuden tai jäsenyyden Suomen Pankin johtokunnassa.

Vaikea sanoa, kävikö näin todellisuudessa, vai oliko kyse jostain muusta. Kuten Kanervan ”liian” leimallisesta turkulaisuudesta, tai siitä, että kokoomukselle parempia idänsuhteita 1970-luvulla kerännyt nuorisopoliitikko ärsytti puolueensa oikeistosiipeä vielä vuosikymmenien jälkeenkin.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva

© Petri Kaipiainen

Ikestä ei voinut olla pitämättä

Ilkka Kanerva muisti lähes kaikki tapaamansa ihmiset nimeltä tai ainakin kasvojen perusteella, pitkienkin aikojen takaa. Aivan sama, oliko toinen poliittinen vastustaja tai puoluetoveri, jokaiselle tuli kommentti, vitsailu, joskus hyväntahtoinen naljailu virnistyksen kera. Tällaisesta ihmisestä ei voi olla tykkäämättä.

Välittömyys ja aito seuranhalu toivat paljon kavereita sekä muutamia lujia luottoystäviä – joita aikojen muut­tuessa ja uransa aallonpohjassa Ike totisesti tarvitsi.

Kanerva kuului demarikollegansa Matti Ahteen tavoin siihen 1970-luvulla valtaan nousseeseen miessukupolveen, jolle oli luontevaa heittää uskallettuakin flirttiä, asemansa turvin ja siitä huolimatta.

Kännykkäaika ei sopinut hänelle.

Kanerva tajusi liian myöhään, että suullinen höpöttely on eri asia kuin sähköinen viestintä. Toisin kuin ennen, jokainen myöhäisillan harkitsematon kommunikaatio jää vastaanottajalle todistuskappaleeksi. Eikä internet unohda typeriäkään vonkauksia, joista aiemmin olisi selvinnyt sitkeällä kiistolla.

Seksiviestittely vei häneltä ulkoministeriyden 2008, ja moni olisi masentunut virheistään lopullisesti.

Mutta Ilkka Kanerva otti opikseen ja palasi astetta nöyrempänä uudelleen ulkopolitiikan raskaaseen sarjaan. Hän sai ministerin arvonimen vuonna 2017.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva 2008.

Vuonna 2008 Suomi toimi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin puheenjohtajamaana. Ulkoministeri Ilkka Kanerva toimi myös ETYJin puheenjohtajana. © Kaisa Rautaheimo

Politiikan maratonien sankari

Viimeiseksi jääneellä kansanedustajakaudellaan kesästä 2019 alkaen Ilkka Kanerva oli puolustusvaliokunnassa osaavana, tarmokkaana puheenjohtajana. Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestön kunniapuheenjohtajana häntä kuunneltiin ulkomaillakin.

Ukrainan sodan alkaessa Kanerva oli jo vakavan sairauden merkitsemä mies – ja jatkoi silti työtään loppuun asti. Pikamatkojen juoksijasta oli tullut aito politiikan maratonien sankari.

Ikeä tulee ikävä.

Elina ja Ilkka Kanerva olivat yhdessä 24 vuotta.

Elina ja Ilkka Kanerva ehtivät olla yhdessä 24 vuotta. Ilkka kuoli vaikeaan sairauteen kotonaan. © Tommi Tuomi

X