Kansallisteatterin remontti nielee 60 miljoonaa ja valmistuu syksyksi 2023 – Teatterinjohtaja Mika Myllyaho: ”Kaikki haasteet on nähty”

Kansallisteatterin uuden puolen remontti on yli puolenvälin. Seura pääsi kurkistamaan, mitä noin 60 miljoonaa maksavalla remontilla on saatu aikaan.

Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho on tavannut monia kulttuuriministereitä hankkiessaan mittavalle remontille rahoitusta.

Kansallisteatterin uuden puolen remontti on yli puolenvälin. Seura pääsi kurkistamaan, mitä noin 60 miljoonaa maksavalla remontilla on saatu aikaan.
(Päivitetty: )
Teksti: Teksti: Jesse Raatikainen – Kuvat: Tommi Tuomi
Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Kymmenen vuotta tätä on väännetty ja kaikki haasteet nähty”, kertoo Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho, joka sai vuonna 2012 ministeriöltä tehtäväksi remontin suunnittelun ja rahoituksen hakemisen.

Remontti osoittautui suuremmaksi haasteeksi, kuin kukaan olisi voinut ennalta arvata. Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamien hinnan nousujen lisäksi on käyty oikeustaistelua kaavoituksesta, joka syntyi Helsinki-Seuran ja Rakennustaiteen Seuran valituksesta.

Taistelu turhautti teatterinjohtajaa ja aiheutti mielipahaa.

Mika Myllyaho haluaa pitää osan Kansallisteatterista auki kesälläkin. Teatterikahvilan ikkunat aukeavat Kaisaniemen puistoon. © Tommi Tuomi

Kansallisteatteri sai poikkeusluvan purkaa ja ehostaa väliosan, joka oli suunniteltu ja rakennettu väliaikaisratkaisuksi 50-luvulla. Väliosan remontti seisoi 13 kuukautta ja koronan vuoksi hinnat nousivat.

”Emme uskaltaneet purkaa, vaan ryhdyimme korjaamaan vanhaa – ja nyt se tulee olemaan melkein samanhintainen”, Mika Myllyaho sanoo.

Uuden väliosan oli alun perin tarkoitus antaa teatterille 3 000 neliötä lisää tilaa.

”Kyllä se sieluun osuu, mutta näin se menee: demokratiassa saa valittaa ja hyvä niin. Toisella puolella rajaa on nähty mitä tarkoittaa, kun ei voi valittaa.”

Poikkeuksellinen Taivassali ja teatteritaidekahvila

Vuosien prosessin aikana kulttuuriministereitä on ollut seitsemän. Mika Myllyaho kertoo Sampo Terhon antaneen aikanaan teatterille suunnittelurahat, mutta vasta nykyinen hallitus myönsi ne. Oikeustaistelu kävi kalliiksi ja vuoksi rahaa jouduttiin hakemaan vielä lisää.

Kansallisteatterin remontin hintalappu on noussut noin 60 miljoonaan euroon, mutta vastineeksi miljoonilla on saatu paljon.

Taivassali on poikkeuksellinen näyttämö. Ikkunat salissa on sekä sisäänkäynnillä että ulos. © Tommi Tuomi

Suojellusta väliosasta on jäänyt vain seinät pystyyn, kerrokset on tehty uudelleen. Willensauna-näyttämö on historiaa, mutta sen tilalle on rakennettu myös kesäisin avoinna oleva teatteritaidekahvila, jonka ikkunat avautuvat Teatterikujalle ja Kaisaniemen puistoon päin.

”Tarkoitus on pitää kesäisin tuo toinen pääty auki, jossa eri ryhmät voivat harjoitella. Siellä on residenssitiloja ja mahdollisuus tehdä kesällä jopa ensi-iltoja”, Myllyaho kertoo.

Willensauna-näyttämön korvaa Taivassali, jota uskaltaa kutsua maailmankin mittakaavassa poikkeukselliseksi teatteritilaksi – siellä on ikkunat.

”Taivassali on samankokoinen kuin Willensauna, mutta se on mahdollisuuksiltaan parempi. Willensauna oli 50-luvulla teatterin grilli, nyt se palautetaan tavallaan sen alkuperäiseen muotoon.”

”Pyrimme koko ajan ekologisuuteen”

Pieni näyttämö on käytännössä ihan uusi teatteri, vaikka se on restauroitu entiseen tyyliinsä. Vain seinien väri on vaihtunut: lämpiössä alkuperäiseen kermanväriseen ja teatterisalissa valkoisen sijasta paremmin toimivaan mustaan. Teatterin tekniikka on huippuluokkaa.

Pienen näyttämön aulaan on palautettu alkuperäisen kaltainen, kermanvärinen maali. © Tommi Tuomi

”Aikaisemmin siellä vedettiin köysillä lavasteita ylös alas. Se on nyt historiaa. Olemme tulleet teatterin tekniikan kanssa 2020-luvulle. Eihän se tarkoita, että koko ajan tulisi hyvää taidetta, vaikka onkin hyvät laitteet, mutta ainakin turvallisempaa se on”, Mika Myllyaho sanoo.

Kansallisteatteri on uudistanut myös toimintatapansa teknisen kaluston, kuten valo- ja videolaitteiden kanssa. Teatteri ei halua enää ostaa laitteita omaksi, vaan pyrkii vuokraamaan ne talon ulkopuolelta.

Esimerkiksi videotykki voi maksaa jopa 100 000 euroa, mutta tekniikaltaan se vanhentuu jo kolmessa vuodessa.

”Tämä on uudenlainen ajattelutapa. Näin saadaan parhaimpia laitteita.”

Ekologisuus on myös läsnä vahvemmin Kansallisteatterin arjessa.

”Tässä on kierrätystä, eikä tarvitse ostaa uusia laitteita kymmenen vuoden päästä.”

Pandemian aikaan Kansallisteatteri kehitti Virta-palvelun, jossa voi muun muassa katsoa taltiointeja Kansallisteatterin esityksistä – tai kuunnella näytelmää ilmaiseksi kuunnelmana.

Pieni näyttämö on restauroitu alkuperäisen ilmeen mukaan. Seinien väri vaihtui valkoisesta mustaan, joka toimii teatteritilassa paremmin. Pienen näyttämön uusi saarnikatto on näyttävä näky. Vanhan katon päällä oli erilaisia haitta-aineita, kuten asbestia. © Tommi Tuomi

Jännitys jatkuu yhä

Teatterinjohtaja ei voi vielä paljastaa näytelmää, joka tulee avaamaan pienen näyttämön syksyllä 2023. Sopimusta ei ole vielä kirjoitettu, mutta kyseessä tulee olemaan ulkomaalainen moderni draama, joka käsittelee demokratiaa ja eurooppalaisuutta.

”Meillä on tulevina vuosina muutenkin aiheina demokratia ja sen säilyminen, yhteiskunta, sekä tietysti ilmastonmuutos ja muut isot globaalit kysymykset. Kansallisteatteri pyrkii jälleen käsittelemään tärkeitä aiheita taiteellisen teatterin kautta”, Mika Myllyaho summaa.

Kansallisteatterin remontista vastaava arkkitehti Aki Davidsson Pienen näyttämön lämpiössä. © Tommi Tuomi

Miltä teatterinjohtajasta tuntuu, kun suurin osa remontista on nyt takana päin?

”Käänteitä on ollut niin paljon, että aina vain pelkää, mitä tänään tulee. Olen varmaan helpottuneempi joulun aikaan. Meillä on hirveän hyvä porukka ympärillä, hyvä arkkitehti ja hyvä rakennuttaja. Kansallisteatterin koko olemus muuttuu uudelta puolelta täysin”, Mika Myllyaho kertoo.

Pienen näyttämön akustiikan kanssa on myös tehty paljon töitä. Nyt näyttelijöille ja muille työntekijöille on myös omat taukotilat. Myös näyttämötekniikka on uusittu täysin. Enää lavasteita ei nosteta köysillä. © Tommi Tuomi

Lue myös: Kansallisteatterin 150-vuotiseen historiaan mahtuu rakkautta, riitoja ja kummituksia: ”Täällä on tapahtunut hurjasti ja eletty tuhansia tunteita”

X