Tällaista supertarkkaa rynkkyä Sako alkaa suunnitella armeijalle – mutta ihan joka varusmiehelle näitä aseita ei ikinä jaeta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sako suunnittelee armeijalle uuden itselataavan kiväärin: ulkonäkö ja malli ovat vielä salaisia. © Otavamedia

Riihimäkeläinen metsästyskivääreihin erikoistunut asetehdas Sako ilmoitti maanantaina, että se on tehnyt aiesopimuksen Puolustusvoimien kanssa uuden ”kiväärituoteperheen” suunnittelemisesta.

Sakon viranomaisyksikkö on viime vuosina myynyt armeijalle paljonkin aseita, lähinnä pulttilukkoisen tarkkuuskiväärimalli TRG:n eri johdannaisia. Mutta tässä sopimustiedotteessa oli yhden sanan pieni suuri uutinen.

”Kiväärijärjestelmä sisältää kaksi erilaista järjestelmäkonfiguraatiota, jotka ovat tarkkuuskivääri tarkka-ampujan käyttöön ja itselataava kivääri ryhmän tukiampujan käyttöön.”

Tämä tarkoittaa siis sitä, että Sako palaa yli 20 vuoden tauon jälkeen puoliautomaattisten aseiden, vieläpä rynnäkkökivääreiltä näyttävien vehkeiden valmistajaksi. Edellyttäen toki, että valtio tekee kehitystyön jälkeen ostosopimuksen Sakon kanssa, ja miksipä se ei tekisi.

RK-valmistus loppui 1997

Paluu tälle kovasti kilpaillulle alalle on pieni yllätys. Sako lopetti kotimaisten RK62-tyyppisten rynnäkkökiväärien tuotannon kannattamattomana 1990-luvun lopussa. Viimeistä mallia RK95 tehtiin lähinnä silloisille erikoisjoukoille ja rauhanturvaajakäyttöön pieni erä, ja Riihimäen tehtaiden tuotantolinja purettiin vuoden 1997 jälkeen.

Neuvostoaikaiseen kalashnikoviin pohjautuvan suomalaisaseen jyrsiminen umpiraudasta oli ollut tolkuttoman kallista. Puolustusministeri Elisabeth Rehnkin oli juuri laman keskellä ostattanut armeijalle Itä-Saksan jäämistöstä ja Kiinasta 200 000 uutta AK47- ja AKM-tuoteperheen rynnäkkökivääriä puoli-ilmaiseksi.

Tuolloin tehtaan silloinen johto arveli, ettei Sako palaa enää ikinä rynnäkkökiväärien valmistajaksi, koska valtio ei tulisi tarvitsemaan uusia aseita kymmeniin vuosiin.

Tolkun Henkilö soitti Sakon nykyiselle toimitusjohtajalle Raimo Karjalaiselle ja kysyi, mistä mielenmuutos johtui.

”Maailma muuttuu, ja puoliautomaattisten eli itselataavien aseiden tuotantomenetelmätkin ovat kehittyneet kustannustehokkaammiksi. Markkinoilla on tietysti paljon kilpailijoita, mutta katsoimme että pystymme suunnittelemaan tarkasti Suomen oloihin sopivan aseen”, Karjalainen perustelee.

Ei olekaan Berettan sukua?

Italialaiseen Beretta-konserniin kuuluva Sako on Euroopan suurin kiväärivalmistaja.

Emoyhtiö Berettan suuren sotilasasetuotannon puolelta löytyy jos jonkinlaista rynnäkkökivääriä. Esimerkiksi konsernin ARX-200 -mallista on myös oma tarkka-ampujan tukiaseversionsa.

Sako sanoo, ettei tämä Berettan ARX-malli olekaan tulevien suomalaisaseiden pohjana. © Otavamedia

Mutta tässä tuleekin toinen yllätys: Sako ilmoittaa, että uutuusase ei ole kotoisin Berettan nykyisestä tuoteperheestä.

Karjalaisen mukaan suunnittelu lähtee miltei puhtaalta pöydältä.

”Kyllä suunnittelussa varmasti otetaan huomioon alan yleiset ratkaisut, ja siinä käytetään Sakon kivääreistä saatuja tuotekehityksen oppeja, mutta ajatuksena on luoda puolustusvoimille kokonaan uusi ase.”

Teknisiä speksejä Sakolta ei vielä heru. Kansainvälisten mallien mukaan vastaavat kiväärit ovat ulkoisesti rynnäkkökiväärin näköisiä, mutta hieman raskaampia ja paksupiippuisempia aseita joihin voi ruuvata kiinni jos jonkinlaista lisälaitetta.

Niillä pitää suojata varsinaista tarkka-ampujaa työssään ja osua vaivatta 300-600 metrin etäisyyksille. Tarkkuuden pitää olla priimaa.

Valtion vaatimaa tarkkaa aikataulua, kaliipereita tai teknisiä speksejä osapuolet eivät kerro. Luultavasti Sakon insinöörit ovat olleet valmistelutöissä hankkeen parissa jo jonkin aikaa, eli ihan pystymetsästä yhtiö ei hommaan ryhdy.

Pian alkaa RK62:n seuraajan etsintä

Raimo Karjalainen ei suurin surminkaan suostu sanomaan, että Sako havittelisi tulevasta aseestaan puolustusvoimien nykyisen rynnäkkökiväärin seuraajaa.

”Nyt puhutaan erikoistarkoitukseen, tarkka-ampujille räätälöitävästä asemallista”, hän sanoo.

Valtiolla on yhä varikot täynnä RK62-aseita, ja niitä on viime vuosina nykyaikaistettu kalliisti erilaisilla lisävarusteilla. Yli 12 miljoonaa euroa maksaneiden päivitysten lopputuloksena on ollut luotettavasti toimiva, mutta moderneihin rynnäkkökiväärimalleihin verrattuna huomattavan painava ja epäergonominen ase.

Puolustusministeriö on kertonut eduskunnalle aiemmin, että vanhoilla rynsestereillä pärjätään suurinpiirtein vuoteen 2035 asti. Samoihin aikoihin myös nykyisistä varastoissa olevista  7,62×39 -kaliiperin patruunoistakin alkaa lähestyä parasta ennen -päivämäärä.

NATO-maissa ja Ruotsissa sotaväki käyttää nykyään kevyempää 5,56 -millistä patruunaa, joka on jo myös Suomessa joidenkin erikoisjoukkojen käytössä.

Ministeriön mukaan uusien rynnäkkökiväärien hankkimisesta ja mahdollisesta kaliiperivaihdosta joudutaan päättämään 2020-luvun alussa – eli luultavasti joskus Hornet-hävittäjien seuraajien valinnan jälkeen.

Jos Sako on siihen mennessä saanut valmiiksi oman tarkka-ampuja -rynkkynsä suunnitelmat, ei olisi ihme jos yhtiö pyrkisi tähänkin kisaan mukaan jollain luksusmallista riisutulla karvalakkiversiolla. Tai sitten tuotantolinjoja voisi hyödyntää Suomelle tarjottavien Berettan sotilasaseiden tuotannossa, mene ja tiedä.

Raimo Karjalaisen mukaan yhtiö voi tehdä kiväärimallistonsa suunnittelussa yhteistyötä myös muiden valtioiden kuin Suomen kanssa, jos kysyntää näyttää löytyvän.

Luultavasti Sakon uusi ase tulee pohjautumaan amerikkalaisten AR-kiväärien teknisiin ratkaisuihin: ne hallitsevat alan markkinoita. © Otavamedia

 

Puolustusvoimat on modernisoinut vanhoja RK62-aseita uusilla perillä ja muilla lisävarusteilla. © Puolustusvoimat

Juttua muokattu 25.5. klo 21:33, korvattu virheellinen AK74 muotoon AKM.

 

X