Taikasana jolla reserviläinen menettää heti sodanajan sijoituksensa – Puolustusvoimat loi vahingossa automaatin, joka voi poistaa vahvuudesta tuhansia sotilaita

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Teksti:
Petri Korhonen

Sotaväki ei jousta terveysohjeistaan: tuhansia kovakuntoisiakin reserviläisiä uhkaa nyt sodanajan sijoituksen purkaminen.

Puolustusvoimat ilmoitti vuoden alussa, että pääesikunnan aiempi päätös diabeetikkojen varusmiespalveluksen lopettamisesta jää nyt lopullisesti voimaan.

Ykköstyypin diabetesta sairastavat olivat vuosina 2001–2018 halutessaan voineet tulla varusmiespalvelukseen. Vaikka diabeetikkojen palveluskeskeyttämiset (keskimäärin 13 prosenttia) jäivät muiden varusmiesten keskeytysprosenttia alemmaksi, kokeilua ei jatkettu, osittain työvoimasyistä.

Kokeilussa olleita varusmiehiä henkilökohtaisesti valvoneet, diabeteksen hoitoon erikoistuneet puolustusvoimien lääkintähuollon ihmiset jäivät eläkkeelle, eikä uusia palkata.

Puolustusvoimat selitti päätöstään vielä erikseen 19. helmikuuta näin: diabetes on riski ihmisen itsensä palvelusturvallisuudelle, eikä häntä kannata ottaa varusmieheksi ja kouluttaa sodanajan tehtäviin. Diabeetikoilla oli ollut palveluksen aikana läheltä piti -tilanteita verensokerin heittelyn takia.

Mutta nyt Tolkun Henkilö kuuli kummia: linjausta on alettu soveltaa yhä tiukemmin reserviläisiinkin, huolimatta siitä millainen diabetes ihmisellä on. Sodanajan sijoituksia on poistettu myös ihmisiltä, joilla on lievä aikuisiän eli kakkostyypin diabetes.

”Päätös varusmiespalveluskäytännön lakkauttamisesta näyttäytyi voimakkaasti ykköstyypin tai vähintään insuliinihoitoisia diabeetikoita koskevana asiana, mutta tosiasiassa se koskee nyt kaikkia”, kertoi Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka, kun kysyin asiasta.

Jos varusmiespäätöstä sovelletaan pilkuntarkasti, kuten sotaväessä on usein tapana, puolustusvoimat on huomaamattaan luonut itselleen myös tuhansien reserviläisten poistoautomaatin.

Vaikka ihminen olisi yhtä kovakuntoinen kuin Kaapo Kakko ja sairaus pysyisi tablettihoidolla kurissa, sijoitus puretaan heti jos hän kertoo diabetesdiagnoosistaan.

”Menettely kakkostyypin diabeetikoiden kohdalla on ollut epäselvä. Olemme viestittäneet Puolustusvoimille, että nykyistä terveystarkastusohjetta tulisi tältä osin tarkentaa, mutta ohjeen päivitysaikataulu on vielä avoin,” Juvakka kertoo.

Voi olla, ettei varusmieslinjausten vaikuttaminen reserviläisiin ole vain tullut kenenkään mieleen.

Jos palveluskelpoisuusluokka alenee automaattisesti, kuinka paljon sodanajan joukoista lähtee väkeä?

Karsintaperusteena on ollut reserviläisen palveluskelpoisuusluokan putoaminen. Jos asevelvollisuusikäiset ihmiset kirjataan vastedes automaattisesti diabeteksen takia luokkaan C, heidät ”vapautetaan palveluksesta rauhan aikana”.
Kertausharjoituksiin, edes kirjoituspöytähommiin ei enää pääse vaikka haluaisi.

”Kakkostyypin diabetes on niin yleinen sairaus, että tulee mieleen, onko kategorista diabeetikoiden ulossulkemista mietitty ihan loppuun asti,” Janne Juvakka sanoo.

Lasketaanpas. Puolustusvoimien sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta, joista valtaosa on miehiä.
Uusimpien terveystilastojen mukaan eriasteinen diabetesdiagnoosi on 237000:lla suomalaismiehellä, eli keskimäärin 7,8 prosentilla miehistä.  Naisilla diabetesmäärä on hieman pienempi, mutta sairastavia on silti 214000. Heidän lisäkseen noin sata tuhatta ihmistä voi sairastaa sitä diagnosoimattomana, oireettomana.

Yleisempi aikuisiän diabetes iskee yleensä yli kolmikymppisiin, eli usein vielä vähintään paikallisjoukkotasolle sijoitettuihin reserviläisiin. Kukaan ei täysin varmasti tiedä, kuinka paljon heillä oikeasti on diabetesta.

Tolkun Henkilö kyseli lukumääräarviota sekä lääkäreiltä että diabetesasiantuntijoilta. Heidän mukaansa nykyisestä sijoitetusta reservistä C-luokkaan siirto uhkaisi joka tapauksessa tuhansia, pahimmillaan pariakymmentä tuhatta ihmistä – ellei puolustusvoimat ala käyttää maalaisjärkeä ja soveltaa terveysmääräyksiään.

Diabetesliiton mukaan uusilla lääkityksillä sairaus vaikuttaa ihmisen arkeen yhä vähemmän.
”Tablettihoitoisen tyypin 2 diabeetikon on erityisen vaikea ymmärtää, mikä hänen toimintakyvyssään vaarantaa palvelusturvallisuutta varusmiehenä tai kertausharjoituksissa,” Juvakka pohtii.

© Orion

Älä kysy, älä kerro -periaate ei ole rehellistä peliä

Ai niin, eihän omasta diagnoosista ole aina pakko kertoa, eikä puolustusvoimien lääkärien tarvitse kysyä siitä, jos vastausta ei haluta kuulla.

Kertausharjoituksiin tuleva reserviläinen joutuu täyttämään terveydentilalomakkeen, jossa häneltä kysellään nykyisistä sairauksista.

Hylkäystä pelkäävä maanpuolustusaktiivi tuskin vastaa jatkossa kyselyihin totuudenmukaisesti, mikä taas tuo omia ongelmiaan. Minkä tahansa terveysvaivan salaaminen on riski viimeistään poikkeusoloissa.

”Palveluskelpoisuuden määrittelyssä pitäisi jättää tilaa yksilölliselle tarkastelulle,” Janne Juvakka sanoo.

Näinhän puolustusvoimat tekee jo nyt kantahenkilökunnalleen. Jos ammattisotilas sairastuu diabetekseen, hänelle etsitään yleensä vain uusi tehtävä.

Puolustusvoimat: Sijoitusratkaisuista emme kerro

Tolkun Henkilö kysyi tietysti puolustusvoimilta, ovatko kuulemamme reserviläisten karsimiset yksittäistapauksia vai onko kyse yleisestä linjanmuutoksesta.

Pääesikunnan viestintäosasto vastasi lyhyesti: sodanajan sijoituksiin vaikuttavat ratkaisut sekä reserviläisten terveystiedot ovat salaisia, mistään niistä ei kerrota.

Viime vuonna viestintäosaston silloinen johto sanoi tosin asian ihan suoraan tässä Yleisradion haastattelussa:

”Diabeetikkoa ei voi sijoittaa poikkeusolojen tehtävään.”

Tolkun Henkilön tietojen mukaan nyt sijoituksensa menettäneissä reserviläisissä on ollut korkeasti koulutettuja erikoisalojen ammattilaisia, joista puolustusvoimilla olisi muutenkin pulaa.

”Kaikissa palveluksesta vapautuksissa on varjopuoli, että Puolustusvoimat menettää sellaista osaamista, josta jossain tilanteessa voisi olla hyötyä. En kuitenkaan ole kuullut, onko tätä erikseen pohdittu diabeetikkojen kohdalla,” pääesikunnan tiedotuspäällikkö Max Arhippainen vastasi nyt meille.

 

 

X