Kerro, kerro kuvastin – miks on läskiä raameissa

Jaa kaverilleTilaa Seura

Katsellessani teini-iän korvilla kieppuvia poikiani tuntuu kuin katsoisin vajaat 40 vuotta vanhaa peilikuvaani. Jos nuo kaksi honkkelia menisivät katosta roikkuvan sähköjohdon taakse, niin heistä ei näkyisi kuin kaksi paria korvia. Heissä näyttää siis olevan sama valuvika kuin isässään. Ensin pukataan pituutta kuin koiranputki ja vasta myöhemmällä iällä aletaan kerryttää leveyttä.

Itse voin leveillä keksineeni siihen todellisen dopingaineen. Keskioluen. Sillä levitin täysi-ikäistyttyäni itseni muutamassa vuodessa toistasataakiloiseksi pystyporsaaksi. Ei muuten ennusta kovin pitkää ikää, jos jo parikymppisenä on menettänyt suoran näköyhteyden kikkeliinsä väliin kasvaneen läskikummun vuoksi. Luotan kuitenkin lujasti siihen, että olen tarpeeksi vakuuttavasti mutta kuitenkaan tuputtamatta pystynyt selostamaan jälkikasvulleni, että jos aikoo tähyillä tulevaisuutta pullonpohjien läpi ja jos se silti näyttää ruusuiselta, niin ne ruusut törkätään kouraan varret edellä.

Niin juoppohullulta kuin se kuulostaakin, niin oli minulla nuorempana tippa järkeäkin päässä, koska muutamassa vuodessa tajusin, etten tällaisella menolla eläisi edes kolmekymppiseksi. Lopetin siis taukoamattoman läträämisen viinan kanssa ja aloin kuntoilla ja syödä terveellisesti. Elämääni tuli järjetön järjestys. Kaiken muutamassa selvässä kuukaudessa saavutetun hyvän vetelin muutamia päiviä kestäneillä ankarilla ryyppysessioilla aamuyrjön mukana pytystä alas. Sellaista tylsän tuhoavaa sahalaitaelämää elelin vielä kymmenisen vuotta, kunnes viinamitta tuli viimeisen kerran täyteen ja aloin korjata kertyneitä vahinkoja kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Yksi niistä oli kaltoin kohdellun kroppani kunnostaminen.

Riittävä liikunta ja suhteellisen järkevä ruokavalio saivat painoni huojumaan pitkään parimetriselle ukolle sopivissa vähän alle sadan kilon lukemissa. Sitten elämänkompassin viisari kääntyi osoittamaan Maltalle ja puntarin viisari raskaasti oikealle, kun pullukoiduin parissa vuodessa parikymmentä kiloa. Kaikkialla katkuttaneen pakokaasun takia ei hirveästi tehnyt mieli käydä pitkillä patikointilenkeillä, ja toinen todennäköinen syy lihomiseeni olivat ahmimani allergialääkekasat.

Yritin keventää kuormaani tilailemalla netistä jos jonkinlaisia ohjeita personal trainereilta, mutta suurin osa niistä oli laadittu niin päin leveää pyllyä, ettei hommasta jäänyt käteen kuin lasku. Yhden mielestä esimerkiksi söin aivan liian vähän, ja kun aloin hänen ohjeittensa mukaisesti lapioida muonaa napaani kuudesti päivässä, lihoin entisestään. Mies väitti minun olevan hänen pitkän valmentajauransa ensimmäinen asiakas, joka ei laihdu vaan lihoo tällä ruokavaliolla. Ihana kuulla erottuvansa massasta! Lopputulos maanviljelijän kielelle käännettynä oli, että minussa oli taas vähän enemmän peltoa kuokittavaksi seuraavalle persoonalliselle yrittäjälle.

Tähän ikään mennessä olen oppinut, että se mikä sopii yhdelle, on toiselle kauhistus. Esimerkiksi kun onnistuin saamaan toiseen kantapäähäni luupiikin, se tarkoitti välittömästi myös kasvavaa piikkiä painossani. Lääkäri antoi minulle siihen täsmälääkityksen: laihduta 10 kiloa. Olin niin onnellinen tästä kantapään kautta tulleesta avusta, etten voinut kuin kiitollisuudenkyyneleet silmissä kimaltaen ontua kassan kautta kotiin.

Nyt olen kokeillut ruokavaliota, jossa saa syödä kuten ennenkin, mutta kaikki päivän kalorit tulee puputtaa kahdeksan tunnin aikana, jotta ruoansulatus saa huilata 16 tuntia. Yöpaastoa siis venytetään pitemmälle päivään. Löysin aiheesta videonkin, jossa joku paastoguru vetelee ensin vedellä 16 tuntia, mutta sitten sillä viimeisellä kahdeksannen tunnin sudennälkähetkellään muistuttaa, että tällä pätkäpaastolla saa sitten syödä ihan mitä tahansa, ja tunkee suunsa täyteen Oreo-keksejä, kuvaa sen YouTubeen ja muistuttaa vielä suu kuolaisen ruskeassa keksivaahdossa olevansa myös personal trainer.

Jos alkaisin elää hänen paasto-oppiensa mukaan, olisin melko varmasti taas se one and only -kaveri, joka ei yllättäen laihdu syömällä kourakaupalla keksejä iltapalaksi.

MAINOS Tämän kolumnin lukijat saavat koodilla VIHDOINKINPUHDASVUORINEN 15 % alennuksen Puhdistamon Five AM Coffee Pakurikahvista, joka lyökin sellaisen terveyden pannumyssyn päähän että kahvipensaan oksat pois. Tästä kauppaan!

X