Lady Dominan koronaruoska sivaltaa
Lähes päivälleen vuosi sitten istuin Etelä-Espanjan Cádizissa vuokrakämppämme sohvalla ja katsoin hermostuneena uutisista, kuinka Pohjois-Italian Lomabardiassa kansaa kuin maajussi heinää kaatanut pöpö oli alkanut levittää sairaita lonkeroitaan hiljalleen muihinkin Välimeren maihin. Huhtikuun ensimmäiselle viikonlopulle varatut lentoliput kädessäni pohdin pää hälytysvalon punaisena, soittaisinko Finnairille ja yrittäisin aikaistaa pääsiäislomamme lentoja. Perjantai 13. päivä maaliskuuta oli se onnenpäivä, jolle meille löytyi vielä paikat. Seuraavana päivänä katselinkin sitten jo Suomen kotisohvallamme uutisista, että Espanja pannaan nyt toistaiseksi säppiin. Tuon päivän jälkeen en ole Suomen kamaralta poistunut, eikä minulla ole tällä hetkellä edes voimassa olevaa passia, joten horisontissa ei näy tarkoitustakaan kadota kotimaasta.
Jos minulle olisi vuosi sitten vilautettu, millä mallilla elämäni makaa vuoden kuluttua, en olisi uskonut näkemääni. Silloin harvoin, kun enää käyn kaupassa, turvallani on aina maski. En ota talven d-vitamiiniannosta reippailemalla t-paidassa ulkona, vaan napsin sen purkista aamupuuron kanssa samalla, kun toisella kädellä kyhnytän koiraa, jollaista meille ei enää ikinä pitänyt tulla. On myös jonkinlaista kohtalonivaa, että hankkiessani seitsemän vuoden tauon jälkeen talvirenkaita minua suositeltiin hommaamaan ensimmäistä kertaa elämässäni kitkat, koska Etelä-Suomeen ei enää saataisi oikeita talvia, vaan tulisin huristelemaan joko rutikuivalla tai vesisademärällä paljaalla tiellä. Paljaalla olen kyllä vedellyt. Nimittäin jäällä.
Isossa kuvassa näen kuitenkin koronasta seuranneen enemmän hyvää kuin huonoa. Ennen itsestäänselvyyksinä pitämäni asiat ovat auenneet kokonaan uudessa valossa. Jos olin kuvitellut eläneeni jonkinlaisessa itse kyhäämässäni turvasatamassa, jossa terveys ja talous olisivat hallittavissa omien valintojeni kautta, niin olen joutunut maistamaan kappaleen kauneinta idän filosofiaa. Elä niin, että olet koska tahansa valmis luopumaan kaikesta. Riippuen elämänkatsomuksesta tuo on joko kauhein tai kaunein ohje, minkä ikinä voi sisäistää ja elämässään ottaa käyttöön.
Vaikka meidän on koronan takia monesti pitänyt kääriytyä jos jonkinlaiseen suojakelmuun, se on myös riisunut monet ilkosilleen. On paljastunut, kuka on hulluuteen asti rokotevastainen tai -myönteinen. En minä ainakaan uskaltaisi lähteä syyttämään ketään, joka vaatii kaupan jonossa pitämään turvavälejä tai käskee julkisissa tiloissa käyttämään maskia, vaikka Suomessa ei vielä kaikkialla aivan aukotonta maskipakkoa olekaan. Huomauttajalla kun saattaa olla kotonaan monisairas omainen, jolle korona olisi lähtölaukaus autuaammille nokansorkkimisasemille.
Näin juuri Instagramissa päivityksen Yhdysvaltain Atlantasta, jossa ihmiset eivät uskalla huomautella jonkun maskittomuudesta. Kas kun niin monella on taskussaan ase. Olisihan se aika kreisiä kuolla koronaepidemian aikana maskittoman ihmisen ampumaan luotiin. Sellaisesta kertoi The Washington Post -lehti, kun koulun koripallo-ottelua seuraamaan saapunut mies oli kieltäytynyt käyttämästä maskia. Kun vahtimestari tuli mainitsemaan tästä, mies kaivoi maskin sijaan aseensa esiin ja ampui virkailijan. Elämme sairaita aikoja.
Haloo Helsinki julkaisi lokakuussa mainion kappaleen nimeltä Lady Domina. Kun kuuntelee sen sanoja ajatuksen kanssa, niin laulu voisi kertoa myös siitä, mistä koronassa saattaa lopulta olla kyse. Vai mitäs tästä tuumaatte:
Ja jos ei näy luonnonäitiä, ei Taivaan Isää, voi tehdä pikku rikoksen. Mut jossain täällä maapallon päällä on luonnon oma Lady Domina. Se palloaan ja päätään pyörittelee ja miettii ”ei saatana”. Lady Domina meillä pyyhkii lattiaa, nyt on säännöt muuttuneet. Voiko meitä enää pelastaa? On luonnonvoimat suuttuneet.
Jostain tuo laulu joka tapauksessa kertoo.
MAINOS Jos vaan maistuu, niin kaikki äänikirjani sekä podcast-sarjani ovat nyt kuunneltavissa täältä. Kuukauden ilmainen maistelusessio, olkaa hyvät!