Mies vailla mirriä

Jaa kaverilleTilaa Seura

Minua on jo pidempään painostettu kasvattamaan perheemme päälukua yhdellä pystykorvamallilla. Koirallamme Viljollahan on rotuunsa tyypillisesti kuuluvat läpsäkorvat, jotka eivät kultaisellanoutajalla pystyyn nouse, ellei sitten jompikumpi vanhemmista ole käynyt heilauttamassa häntäänsä väärän kennelin aidan raossa. Nyt meillä on kuitenkin mielessä miuku. Eikä mikä tahansa miuku, vaan naukuja mallia Ragdoll.

En ole koskaan ollut kissaihminen. Ensimmäinen kissatalous, jossa olen ollut enemmän tekemisissä katin kanssa, on appivanhempieni koti. Astuessani neljännesvuosisata sitten heidän perheeseensä, heillä piti majaansa myös muutaman kilon painoinen himadiktaattori nimeltä Nuppu. Kun tuo valkea karvapallo ensimmäisen kerran istutettiin syliini ja sanottiin, että anna sen vähän leipoa tassullaan kättäsi, epäilin, että siinä täytyi olla neulesaumuri angorakissan valekarvapukuun haudattuna. Se kyllä asettikin pumpulinpehmeän tassunsa hellästi kädelleni, mutta kun erehdyin hieman siirtämään räpylääni, se ulkoisti neljä nuppineulanterävää naarauskoukkuaan, joilla se kiskaisi kämmenselkääni neljä veristä raitaa, ja hyppäsi sähisten sylistäni. Se oli siis kissamaisesta ulkonäöstään huolimatta täysi sika. Jos Nuppu olisi ollut mies, olisin leiponut sitä kunnolla kuonoon.

En minä kissoja vihaa, mutta olen enemmän kallellani koiriin, joille voi yrittää opettaa edes alkeellisia leipomistapoja. Ehkä nuorempi tyttäreni onkin ovela ketku, kun hän alkoi tyrkyttää minulle Ragdollia. Kissaa, jota sanotaan kaikkein koiramaisimmaksi. Onneksi osaan käyttää ATK-laitteita, joten aloin seuloa kaikenlaista lisätietoa tuosta lajikkeesta. Opin, että nimi Ragdoll eli suomeksi räsynukke tulee siitä, että kissalla on tapana valahtaa täysin veltoksi kun sen nostaa syliin. Rodun kantaemon Josephinen kerrotaan loukkaantuneen auto-onnettomuudessa, minkä seurauksena rodun kipukynnyksenkin väitetään olevan muita kissoja korkeampi. Vaikka taru niin väittääkin, tällaiset ominaisuudet eivät tietenkään voi olla perinnöllisiä.

Tarina kuitenkin vetosi minuun voimakkaasti, koska olen itsekin ollut auto-onnettomuudessa, jonka seurauksena lentelin kuin mollamikko. Minusta se ei tehnyt pysyvästi vetelää, vaan päinvastoin aloin entistä terhakkaammin pitää itsestäni huolta. Kipukynnykseni kyllä nousi aivan uusiin ulottuvuuksiin. Enää en esimerkiksi pistä pahakseni, kun minua pistetään.

Mirristä paljastui vielä lisää kiehtovia piirteitä. Se on rauhallinen ja kiintyy syvästi omistajaansa. Tuossa on mielestäni sekä siunaus että kirous sinetöitynä kauniisti samaan Kisskiss-karamelliin. En nimittäin kaipaa 10-kiloista karvakasaa kummisedäksi aamukakkani synnytyssaliin, mitä olen kuullut joissain perheissä tapahtuvan. Mutta plussan annan erään ystäväperheemme Ragdollille, joka ei voi sietää jatkuvaa kännykän räpläämistä, vaan leväyttää koko komean, vetelän ruhonsa kovana somettavan sormen ja puhelimen päälle. Näillä näytöillä voisin hankkia kisuja saman tien neljä kappaletta. Yhden vaimolleni, yhden tyttärelleni ja kaksi molempien poikieni pelikoneiden näppäimistöille.

Panin someen kuvan Ragdollin pennusta ja kerroin, että minulle tuputetaan sellaista. Päivitys sai peräänsä runsaan palautevyöryn, jossa yhtenä vaihtoehtona Ragdollille tarjottiin Maine coon -rotuista miukua. Myös Maine coonin sanotaan muistuttavan luonteeltaan koiraa ja olevan seurallinen. Sekin kiintyy ihmisiin, ja yleensä se valitsee yhden perheenjäsenen, jota se erityisesti palvoo.

Ohi meni sekin, koska vaimollani on jo sellainen. Sen nimi on Juha Vuorinen. Mutta sen maineesta en menisi takuuseen.

MAINOS Tämän kolumnin lukijat saavat koodilla VIHDOINKINPUHDASVUORINEN 15 % alennuksen Puhdistamon Ruusunjuuriuutteesta, joka potkaisee libidonkin leukaan asti kuntoon. Tästä kauppaan!

X