Muna esiin, Suomi on kisoissa!

Huuhkajien voitollisen Liechtenstein-ottelun humua seuratessani mieleeni tulvahti vuosia sitten näkemäni lehtileike, jossa kerrottiin jalkapalloon liittyvästä tragediasta. Amerikkalainen reppureissaaja oli päätynyt ostamaan vettä brasilialaisesta baarista. Kaikki olivat paikan omistajaa myöten kokoontuneet kuin muurahaiset kekoon tuijottamaan pienestä televisiosta Brasilian maajoukkueen ottelua. Vaikka amerikkalainen kuinka kovaa karjui helouta, kukaan ei lotkauttanut auringon paahtamaa korvaansa turistille. Lopulta jenkin mitta tuli niin täyteen, että hän astui matkatelkkarin luo ja nykäisi sen virtajohdon seinästä. Uutiseen haastatellun poliisin mukaan jenkki oli tehnyt itsemurhan. Ampumalla itseään matkatelkkarin ääressä neljä kertaa. Tähän uutiseen on kätketty se hiuksenhieno ero amerikkalaisen ja eteläamerikkalaisen jalkapallon fanittamisen välillä.

Huuhkajien saalistettua kauan odotetun ensimmäisen EM-lopputurnauspaikan minäkin innostuin yhtymään riemuun ja postasin Instagram-tililleni kuvan paljaspyllyisestä fanista kiipeämässä Havis Amandan patsaaseen. Riimitelin tähän koko kansakunnan riemun paljastaneeseen kuvaan seuraavat saatesanat: ”Suomi on marraskuussa harmaa ja synkkä paikka. #huuhkajansilmä #raollaan #lehtikuva #emkisat2020”

Kahdessa päivässä kuvan oli nähnyt yli 100 000 silmäparia. Olin postannut hetkeä aiemmin mielestäni vieläkin nerokkaamman kuvan pirusta, joka toteaa: ”Kappas, helvetti jääty.” Se ei saanut somekansalta samanlaista suosiota, mutta sen yhteydessä oli mielenkiintoisia kommentteja. Muutama muistutti, että kyllä se helvetti jäätyi vuonna 2006, jolloin Lordi voitti Ateenassa Euroviisut. Itse olen tästä vähän eri mieltä. Eiköhän se jonkinlaiseen kuuraan räsähtänyt jo ysiviis, kun Leijonat nappasivat ensimmäisen maailmanmestaruutensa.

Jotain on kuitenkin tapahtunut 24:ssä vuodessa, sillä en muista juuri kenenkään vähätelleen Suomen ensimmäistä jääkiekon arvokisavoittoa. Nyt Huuhkajien uroteon äärellä olen kuitenkin nähnyt somessa kaikenlaista halventamista. Onkohan kyse siitä, että meitä on niin monen ikäpolven junaan. Esimerkiksi toinen pojistani kysyi aivan vakavissaan, kuinka monta kertaa Suomi on pelannut jalkapallon EM-kisoissa. En minä häntä tästä tietämättömyydestä voinut tuomita, sillä jalkapallohistoria ei ole koskaan kuulunut hänen lempiaiheisiinsa. Hänen näkökulmastaan katsottuna munat paljaana hyhmäiseen pronssipatsaaseen kiipeäminen on varmasti näyttänytkin aavistuksen yliampuvalta reaktiolta, etenkin kun kaulassa ei vielä roiku minkään väristä mitalia. Ainoa joka roikkui oli vaaleanpunainen ihomato Havis Amandan kaulassa.

Toista on meidän sukupolvella, joka koki vuoden 1986 jääkiekon MM-kisat. Ensimmäiset arvokisamitalit riippuivat yhden vaivaisen minuutin päässä, kun tilanteessa 4-2 alkoi pyöriä Anders ”Masken” Carlssonin kruunukaruselli. Den glider in, ja vielä kahdesti. Adjö mitalit. Ja jotta se häpäiseminen olisi tuntunut vieläkin kamalammalta, samanlainen viimeisen minuutin surutulitus lauottiin ruotsalaisena toiveuusintana viisi vuotta myöhemmin. Tällä kertaa kapellimestarina hääri ”Suomen tappaja” -arvonimen itselleen teurastanut Mats Sundin.

Vieläkin vanhemmat sukupolvet yrittävät unohtaa kaikkien aikojen noloimman tappion, kun Suomi otti vuoden 1958 MM-kisoissa Kanadalta kuonoon 24-0. Suomen maali oli kuin ryöstetty joulukalenteri, jokainen luukku oli auki. Koomisinta koko touhussa oli, että Kanadan maajoukkue oli todellisuudessa Whitby Dunlops -niminen seurajoukkue. En tiedä, onko tarina vain legendaa vai totisinta totta, mutta kerrotaan, että kun yksi Suomen hyökkääjistä oli onnistunut pääsemään Kanadan siniviivan yli, koko joukkue oli valmennusjohtoa myöten pompannut pystyyn ja huutanut: ”Ammu!”

Ehkä komeinta kansainvälisessä suomalaismenestyksessä on ollut kuitenkin Lordin voitto 2006. Ennen tuota piste-ennätyksellä napattua täysosumaa Suomi oli ollut pisimpään ilman voittoa hoilannut euroviisumaa, ja viimeiseksi olimme jääneet peräti kahdeksan kertaa. Tuolloin jos koskaan olisi kehdannut tulla omalla naamalla suuren yleisön eteen. Lordi piti kuitenkin lateksisen pintansa. Siitäkin hatunnosto historiallisen voiton tuoneille hirviöille.

Jos siis jonkun mielestä oli tarpeetonta juhlia suomalaista menestystä Tukholman Globen Areenalla, Ateenan olympiahallissa tai Töölön jalkapallostadionilla, niin antakaa vähän armoa. Edes niille, jotka valitsevat vuoden 2020 onnellisimman maan.

MAINOS Nyt saat ilmaisen tutustumiskuukauden Storytelin palveluun, jossa on tarjolla ensimmäinen kausi Storytel Original -sarjasta Vuorisen vieraana sekä uutuutena koko Kristian-sarja äänikirjoina! Palveluun pääset tästä.