(Päivitetty: )
Teksti:
Juha Vuorinen

Tulipahan sitten melkein pyörähdettyä Englannissa, kun melskasin siellä perheineni samaan aikaan Callum-myrskyn kanssa. Säätiedotuksesta päättelin sen olevan vain Britteinsaarille tyypillistä vähän reippaamman puoleista merituulta, mutta ajaessani Leicesteristä kohti Bournemouthia sainkin muistutuksen minussa piileskelevästä noidasta. Automme huojui kuin luuta, kun East Ilsleyn kohdalla lähdimme laskeutumaan mäen päältä kohti alhaalla levittyvää laaksoa.

Matkaa notkoon oli onneksi monta sataa metriä, joten jo kaukaa näin jonkun onnettoman karavaanarin lasikuitukopin ottavan tuulelta ujeltavan korvapuustin. Hetkessä notkelma oli notkollaan linkussa olevia perävaunuja, mutta kuin ihmeen kaupalla yksikään äkkijarrutuksen tehneistä rekoista ei lanannut kyljellään loikoillutta asuntovaunua eikä kukaan loukkaantunut – lukuun ottamatta kolariuutisen kommentoijia. Osaa ottavin teksti kuului näin: ”Kuka perkeleen idiootti lähtee asuntovaunulla myrskyyn?” Huokaisin helpotuksesta, sillä jos olisimme sattuneet kohdakkain tuon kuselle haisevan muovilaatikon kanssa, niin automme sisältö olisi ollut hetkessä yksi suuri annos haggista – skotlantilaista perinneherkkua, jossa mahalaukkuun tungetaan kaikenlaisia sisäelimiä. Siis ihan hirveää sotkua.

Jo matkan alkutaipaleesta joku selvää näkevä olisi voinut ennustaa vaaran merkit. Aamulentoni Helsingistä Lontooseen tyssäsi nimittäin jo lähtöportille Gatwickissa leijuneen sumun takia. Viimein kohdetta lähestyessäni ehdin jo ilakoida, että tämä se on vasta elämää, kun ei tarvitse istua tuntitolkulla koneessa toisin kuin Suomen ja Espanjan väliä suihkiessa, kun alkoi aikaa ja ilmastoa kuluttava kiemurtelu Etelä-Englannin yllä. Kaikkinensa tulin istuneeksi lentokoneessa myötätuulisen Kanarian-lennon verran.

Vietimme Englannin-turneemme kolme ensimmäistä vuorokautta Lontoossa. Samalla ymmärsin, miksi brexit-äänestyksen jälkeen moni väläytteli, että Lontoo tulisi irrottaa omaksi itsehallintoalueekseen ja riuhtaista irti brexitistä. Siellä nimittäin saa oikeasti nähdä vaivaa törmätäkseen perinteisiin pisamanaamaisiin punapääbritteihin. Lontoo todella on koko maailma yhdessä kaupungissa, kuten sanonta kuuluu.

Toisenlaista Englantia pääsin maistamaan Leedsissä. Siellä kohtasin enemmän alkuperäisiä brittejä ja suureksi surukseni myös käytöstä, joka on kaukana brittikavereitteni sydämellisestä huumorista ja kohteliaisuudesta. Törmäsin usein kopeaan ja jollain muotoa tyhmyyttä kumisevaan käytökseen. Tässä yksi makupala:
Vietnamilaisen keittiön yksi tunnetuimpia ruokia on phokeitto. Englannissa on sen mukaan nimetty katukeittiöketju, jolla on toimipiste myös Leedsissä. Siellä ei ollut töissä ainuttakaan aasialaisen näköistä henkilöä, vaan ainoastaan sinivihreiksi tatuoituja brittejä, mutta sekään ei estänyt minua tilaamasta suurta herkkuani, pho gà:ta, eli kanaversiota kyseisestä klassikosta. Tiskillä notkunut nainen ei reagoinut tilaukseeni, vaan pyysi vain veltosti toistamaan sen. Toiveuusintanikaan ei uponnut lävistyksillä rei’itettyyn tauluun. Lopulta älysin kysyä, voisinko saada kananuudelikeittoa. Mimmi oli töissä Pho-nimisessä ravintolassa, mutta ei tiennyt mikä on pho gá -keitto, vaikka sellainen loiskui heidän listallaan. Voin vain kuvitella millaisen kaaoksen eukko saisi aikaan, jos hän menisi myyjäksi Applen liikkeeseen. Samalla ymmärsin, ettei se kevennetty irtisanomissuoja olekaan yhtään hullumpi idea. Ainakaan yrittäjän ja asiakkaan kannalta. Typerien työntekijöiden kannalta se on toki kauhistus.

Varsinkin pohjoisemmassa Englannissa hyöriessäni minulle kävi selväksi, että myös Britannia on vajonnut vastenmieliseen vastakkainasettelun aikaan. Ei enää vain siihen kuningaskuntaa jo vuosisatoja lokeroineeseen työväen-, keski- ja yläluokkaan, vaan sivistyneisiin ja sivistymättömiin. Sen paljasti sekin, että lapseni puhuvat parempaa englantia kuin monet tapaamistamme briteistä.

Mutta oli siellä kolmaskin ihmettelyn aihe. Pimpin perässä pitkän pätkän elämästäni porhaltaneena olen jollain tavalla hajulla, miksi Englannissa myydään tuoksutettuja terveyssiteitä, mutta sitä en ymmärrä, miksi niitä on haistateltu mansikalla. Mitä vikaa on muka puolukassa?

MAINOS Tämän kolumnin lukijat saavat koodilla VIHDOINKINPUHDASVUORINEN 15 % alennuksen Puhdistamon Kombuchasta, joka palauttaa pakkisi kuntoon, jos olet erehtynyt nauttimaan esimerkiksi liian monta englantilaista aamiaista. Tästä kauppaan!

X