Show pitää keskeyttää
Entinen perussuomalaisten ja myöhemmin Sininen tulevaisuus -puolueen oikeus- ja työministeri Jari Lindström tviittasi entisen valtiovarainministerin Katri Kulmunin eron jälkeen tiivistettynä näin: ”Politiikka on pahimmillaan henkilöön menevää ajojahtia. Siitä on tullut lyhytjännitteistä ja todella vaikeasti ennakoitavaa, ja yhä useammin voi esittää kysymyksen: kuka enää lähtee politiikkaan?”
Olin juuri saanut kuunneltua Lindströmin muistelmakirjan Syvään päähän ja ymmärsin poikkeuksellisen hyvin hänen ajatuksensa. Enää ei ole vain tiettyjen poliitikkojen tai puolueiden yksinoikeus huuhtoutua kunnon paskamyrskyn vietäväksi. Keskustan lisäksi tällä vauhdikkaalla viikolla myös perussuomalaiset joutuivat puupäisen tviitin ja eduskuntatalon kovan kuoren väliin, kun heidän edustajansa Ano Turtiainen maisteli vähän oikein huonon maun rajoja postaamalla typerän kuvan poliisin tappamasta George Floydista. Tämä on vain minun omaa eduskunnan kuppilan kyökkipsykologiaani, mutta luullakseni persujen johdossa laskettiin, että antamalla Turtiaiselle anteeksi kaikki sellaiset äänestäjät, jotka vielä etsivät uskottavaa puoluetta itselleen, kääntävät pysyvästi selkänsä perussuomalaisille.
Kansanedustaja Ano Turtiainen istui eduskunnassa vasta ensimmäistä kauttaan. Millaisilla eväillä hän oli päässyt parlamenttiin? Vuoden 1998 dopingainerikoksesta päätellen aika vahvoilla, mutta jos hänen omiin sanoihinsa on luottamista, niin hän varmisti paikkansa yhdellä vuoden 2015 Facebook-päivityksellä, jossa hän kiitteli niitä ”eliminointitehtävissä” olleita ja henkilökohtaisia riskejä ottaneita henkilöitä, jotka olivat yrittäneet tuhota SPR:n vastaanottokeskuksia. Turtiainen oli kiitellyt vandaaleja seuraavin sanoin: ”Työnne on ja on ollut monella tavalla tärkeää itsenäisyytemme ja turvallisuutemme puolustamisessa.” Tämä olisi jäänyt jonnekin somen sokkeloihin homehtumaan, ellei Laura Huhtasaari olisi kiiruhtanut tykkäämään postauksesta. Sotku oli valmis. Juvalta kotoisin oleva Turtiainen siis uskoo Facebook-kirjoituksestaan syntyneen kohun auttaneen häntä pääsemään eduskuntaan, joten on oikeastaan ihan ymmärrettävää, miksi hän kommentoi saamaansa tuomiota seuraavasti: ”Tässä porukassa tämä tuomio on vain sulka hattuun.” Näin saattoi ollakin 4. kesäkuuta 2020 asti, jolloin mies sai eduskuntaryhmältään potkun pyrstöönsä.
Viime tiistaina Instagram täyttyi mustista ruuduista. Se oli tapa osoittaa kunnioitusta Black lives matter -ihmisoikeusliikkeelle ja rasisminvastaiselle työlle. Tempauksen ideana oli, etteivät ihmiset julkaisisi mustan kuvan ja tiettyjen aihetunnisteiden lisäksi muuta sisältöä. Olisikin ollut kovin outoa, jos olisin kaiken sen mustan keskellä pamauttanut jonkin pyllyvitsikuvan someeni, joten pyhitin tuon tiistain täydelliselle somehiljaisuudelle.
Seuraavana päivänä ajattelin kantaa parimetrisen korteni kekoon ja julkaisin kaksiosaisen kuvan, joista ensimmäisessä Donald Trump marssii yksinään poliisien muodostamaa kunniakujaa pitkin Pyhän Johanneksen episkopaalisen kirkon eteen patsastelemaan Raamattu pienessä kädessään. Toisessa kuvassa Trumpin edeltäjä Barack Obama osallistuu Alabaman Selmassa järjestettyyn kansalaisoikeusmarssien 50-vuotismuistojuhlaan, jossa hän puolestaan kävelee valtavan ihmismassan keulassa. Kuvassa ei näy ainuttakaan poliisia. Lisäsin saatteeksi kaksi sanaa. Ajan kuva. Ja aivan kuten aavistinkin, hetken kuluttua Instagram-seinäni tursusi kaikenlaista nimimerkkien suojista ammuttua rasistista kuonaa.
Jari Lindström, sopiiko että täydennän hieman kysymystäsi? Kuka täyspäinen enää lähtee politiikkaan.
En hirveän mielelläni siteeraa Adolf Hitleriä, mutta kuluva hullu vuosi saattaa tulla näyttämään, ettei tuo ihmishirviö ollut yhdessä asiassa vallan väärässä. Itse asiassa hän saattoi olla kovinkin oikeassa sanoessaan: ”Politiikka on kuin huora; jos epäonnistut rakastellessasi sitä, se puree sinulta pään poikki.”
MAINOS Nyt se on ilmestynyt! Juha Vuorisen uutuuspokkari Marpellan miljartööri-iskä, johon saat Vuorisen omilla pienillä kätösillä rustaamaan omistuskirjoituksen. Tilaa tästä!