Epäreiluna aktiivimallin kokevat jo työvoimaviranomaisetkin – Aktiivisesti työtä hakevia työttömiä ja täysin passiivisia työttömiä rangaistaan samalla tavalla

Jaa kaverilleTilaa Seura
Aktiivimallista esittävät kovaa kritiikkiä myös te-keskuksien virkalijat.
© iStock
Aktiivileikkuri on leikannut kolmannekselta työttömistä tukia, kokonaan työttömistä leikkausprosentti on osunut peräti noin joka toiseen.

Työttömyyden ei voi sanoa suoraan vähentyneen aktiivimallin takia, selviää tuoreesta aktiivimallin vaikutuksia tutkivasta väliraportista. Vaikka työttömyys onkin vähentynyt aktiivimallin käyttöön oton jälkeen eli vuoden 2018 alun jälkeen, siitä ei voida osoittaa ainakaan suoraa kiitosta aktiivimallille.

”Ei vielä tiedetä tarkasti, mitä työttömät ovat työttömyyden jälkeen tehneet. Lisäksi työllisyystilanne on parantunut muutenkin, joten sen erottaminen aktiivimallista on vaikeaa”, aktiivimallia koskevan väliraportin yksi tekijä, professori Roope Uusitalo sanoo.

Aktiivimallin voidaan osoittaa tässä vaiheessa vaikuttaneen varmasti vain kahteen asiaan: se on vähentänyt työttömyyspäivärahoja valta osalta työttömiä ja lisännyt työttömien osallistumista työllistymistä edistäviin lyhytaikaisiin palveluihin, kuten työvoimakoulutuksiin.

Päivärahan alennus on koskenut noin 50 prosenttia työttömistä

Koulutuksiin ja muihin työttömyyttä edistäviin palveluihin työttömät ovat menneet tietenkin sen takia, että he ovat näin välttäneet aktiivimallin sanktioita eli työttömyyspäivärahan leikkauksia.

Leikkaukset työttömyyspäivärahoista ovat koskeneet huomattavaa osaa työttömistä.

Kaikista työttömistä aktiivileikkurin kohteeksi on joutunut noin joka kolmas työtön. Erityisen usein työttömyysetuutta pienennettiin kaikkein vanhimmilta työttömiltä.

”Jos tarkastelee kokonaan työttömiä, jotka eivät tarkastelun alussa olleet esimerkiksi sovitellulla päivärahalla tai valmiiksi koulutuksessa, päivärahan alennus on koskenut noin viittäkymmentä prosenttia työttömistä”, professori Uusitalo sanoo.

Aktiivimalli ei välttämättä lisännyt edes keikkatyötä

Raportin tilastoissa näkyy, että työttömät ovat tehneet muutaman prosentin aikaisempaa enemmän pieniä työtuloja tuovia keikkatöitä. Mutta tämänkin tuloksen johtuminen aktiivimallista on sekin epävarmaa.

”Työttömillä on enemmän pieniä lyhytaikaisia töitä työttömyysaikana, mutta työmarkkinoiden suhdanteet ovat voineet vaikuttaa tähänkin”, Uusitalo muistuttaa.

Työttömät eivät siis välttämättä ole hakeutuneet juurikaan sen enempää töihin kuin aikaisemminkaan juuri aktiivimallin aktiivisuusehdon täyttymiseksi. Voi olla, että työttömät olisivat joka tapauksessa tehneet enemmän työtä, kun sitä on taloustilanteen hellitettyä ollut aiempaa vuosia paremmin tarjolla.

Oliko tästä aktiivimallista siis mitään hyötyä?

Eipä oikeastaan, ainakin jos työvoimaviranomaisilta kysytään. Ja raportissa on kysytty.

Työttömien paljon parjaama aktiivimalli ei kerää nimittäin te-viranomaisilta kiitosta vaan suoria haukkuja. Viranomaiset ovat vastanneet raportissa, että työttömillä on erilaiset mahdollisuudet täyttää aktiiviehto joko yksilöllisistä tai sosiaalisista syistä. Sen takia aktiivimallia voi pitää epäreiluna sanktiointitapana työttömille.

Erityisesti työvoimaviranomaiset ovat nostaneet esille sen, että aktiivisesti työtä hakevia työttömiä ja täysin passiivisia työttömiä rangaistaan samalla tavalla.

”Varmaan TE-toimiston työntekijät ovat saaneet melko suuren määrän kriittistä palautetta asiakkailta”, Uusitalo uskoo selitykseksi tyrmäävään arvosteluun.

X