EU:n turvapaikkapolitiikka myllätään uusiksi – Mitä on luvassa ja mitä muutokset tarkoittaisivat?

Jaa artikkeli
EU:n turvapaikkapolitiikkaan kuuluu, että se haluaa myös lujittaa rajavalvontaa. © MARKUS PENTIKÄINEN/OTAVAMEDIA
EU:n turvapaikkapolitiikkaa uudistetaan. Järjestelmää määrittelee Dublinin säännös, eikä se ei toimi. Niinpä Dublin-sopimus muuttuu, mutta miten?

Dublinin sopimus määrää, mikä jäsenvaltio on vastuussa tänne saapuvasta turvapaikanhakijasta. Yleensä vastuu on sillä EU-maalla, johon turvapaikanhakija on ensimmäiseksi saapunut. Siksi vastuu jää ennen kaikkea eteläisille rajavaltioille.

Dublinin sopimus solmittiin vuonna 1990 ja ratifioitiin seitsemän vuotta myöhemmin. Käytännössä Dublin-palautukset alkoivat toimia vasta sen sisaren, turvapaikan sormenjälkiä keräävän Eurodac-systeemin tultua käytäntöön vuonna 2003. Sen perusteella voidaan selvittää, missä maassa turvapaikanhakija on aiemmin ollut.

EU:n komissio on ehdottanut Dublin-sopimukseen liudan muutoksia, joita käsitellään parhaillaan.  Mitä on luvassa ja mitä muutokset tarkoittaisivat?

1. Miten taakka jaetaan?

Suurin kysymys on taakanjako jäsenmaiden kesken. Kun jokin maa on ottanut vastaan sille määrätyn osan turvapaikanhakijoita, seuraavat maa voisi ohjata toisiin jäsenvaltioihin.

Turvapaikanhakija ei voisi itse valita, mihin jäsenvaltioon hänet lähetetään. Yksin saapuville alaikäisille halutaan nimetä holhooja viiden päivän kuluessa.

Perheenyhdistämistä halutaan jouduttaa, ja turvapaikanhakija tulisi siirtää suoraan siihen maahan, jossa hänellä on perhettä. Tuon maan viranomaisten tulee selvittää, puhuuko turvapaikanhakija totta.

2. Turvapaikkapolitiikka tiukentaa rekisteröintiä

Kaikki EU:n rajan ylittävät turvapaikanhakijat pitäisi rekisteröidä heti heidän saavuttuaan Unionin alueelle ja sormenjäljet tallettaa Eurodac-tietokantaan.

Tietokanta keskitetään, jotta se toimisi paremmin kuin nyt.

3. Päätökset nopeimmiksi

Turvapaikkapäätöksiä – ja samalla myös ihmisten käännytyksiä – halutaan nopeuttaa. Yhä useampi turvapaikanhakija joutuu ”nopeutettuun prosessiin”, erityisesti jos he eivät ole siinä maassa, johon ovat ensimmäiseksi tulleet EU:hun ja jos he tulevat niin sanotusta ”turvallisesta kolmannesta maasta”. Esimerkiksi Turkki määritellään turvalliseksi maaksi.

Nopeutetussa prosessissa olevien turvapaikanhakijoiden oikeusturva on huomattavasti muita heikompi.

Suomen Pakolaisapu toivoo, että EU:n pakolaispolitiikan myötä turvapaikanhakijoiden olot paranasivat heikoimmat olot tarjoavissa maissa. © MARKUS PENTIKÄINEN/OTAVAMEDIA

4. Tasavertaiset olosuhteet maasta riippumatta

Turvapaikanhakijoiden pitäisi saada yhdenmukaiset aineelliset vastaanotto-olosuhteet joka maassa. Tämä koskee muun muassa asumista ja työmarkkinoille pääsyä. Tällä tavoitellaan sitä, että turvapaikanhakijat eivät hakeutuisi maihin, joissa vastaanotto-olosuhteet ovat paremmat kuin muissa maissa.

Suomen Pakolaisapu toivoo, että näin olot paranasivat heikoimmat olot tarjoavissa maissa – ei heikennyksiä oloihin missään.

Tällä hetkellä itäisen ja eteläisen Euroopan maissa vastaanotto-olot ovat huonot. Helsingin yliopiston tutkijan Annastiina Kalliuksen mukaan vastaanotto-olojen laadun parantaminen esimerkiksi Bulgariassa ja Unkarissa ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö turvapaikanhakijat edelleen hakeutuisi Länsi-Eurooppaan. Monia kun huolettaa vastaanottokeskusten tasoa enemmän se, että statuksen saatuaan he joutuvat kodittomiksi ja työttömiksi.

Materiaaliset vastaanotto-oikeudet voisi saada vain siinä maassa, joka päätyy käsittelemään turvapaikanhakijan hakemusta.

5. Rajavalvonta kuriin

EU haluaa myös lujittaa rajavalvontaa. Suomen Pakolaisavun mukaan olisi hyvin tärkeää tarjota turvallisia reittejä turvapaikanhakijoille, esimerkiksi ottaa käyttöön humanitaarinen viisumi, joka haetaan Suomen suurlähetystöstä pakolaisen oleskelumaassa. Sen avulla voisi matkustaa turvallisesti Suomeen.

 

Lähteet: tutkija Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta, asiantuntija Ida Schauman Suomen Pakolaisavusta ja Euroopan komissio: Reforming the Common European Asylum System.

 

Lue myös:

Turvapaikanhakijat kertovat: Tämä on minun syyni saapua Suomeen

Tutkija ja kansanedustaja väärässä – Turvapaikkapolitiikka on kiristynyt

X